1. Pheexiroosi heeshshosi giddo roore dadillinohu mamoote ikkara dandaanno?

PHEEXIROOSI, Yesuusi ledo illenna ille xaaddeennasi ikke masino gara horo dihawanno. Hakkawote Yesuusi isira hanqinota woy koffi yiinota leellishannori albisi aana nookka? Tenne gunde coyiˈra didandiineemmo; mayira yiniro, Qullaawu Maxaafi “Hatte yannara Mootichu caaqqi yee Pheexiroosi lai” calla yaanno. (Luq. 22:61) Ikkollana, Pheexiroosi Yesuusi ledo illenna ille xaaddusi woyite jawa soˈro loosinoti leeltinosi. Pheexiroosi assinori Yesuusi balaxe masaalinoreetinna isi kayinni horo diasseemmo yiinoreeti; isi baxanno Mootichasi kaadino. Pheexiroosi heeshshosi giddo hakko barri gede ikke dadille diegennino yaa dandiineemmo.

2. Pheexiroosi mayi daafira rosa hasiissinosi? Isi xagge ninkera kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

² Kayi Pheexiroosiri xaate kaino yaa diˈˈikkino. Isi lowo ammana noosiha ikkino daafira, xaano ikkiro loosino soˈro taashshiˈranna Yesuusi rosiisinohu kaajju rosi giddo mitto yaano maarote daafira rosa dandaanno faro noosi. Ninkeno togoo roso rosa hasiissannonke daafira, hanni Pheexiroosi maarote daafira rosanno gede assinosiri maatiro laˈno.

3, 4. (a) Pheexiroosi Yesuusa mayyee xaˈmino? Pheexiroosi mayyee hedinoha ikkara dandaanno? (b) Yesuusi, Pheexiroosirano hakkawaro noo manni akati sainosita leellishinohu hiittoonniiti?

³ Kuni ikkara mitu lewu aganira albaanni Pheexiroosi ilaminohu Qifirinahoomi katamira heedheenna, isi Yesuusiwa shiqqi yee togo yee xaˈmi: “Mooticha, rodiiˈya ane aana sao assiro meˈˈe hige agurosi? Lamala hige agurosini?” Pheexiroosi hatto yii woyite ‘Ani shaqqadoho’ yee hedinoha ikkara dandaanno. Mayira yiniro, hakkawaro noori ammaˈnote murrooti mitto mancho sase hinge calla gatona yaa hasiissanno yite rosiissanno! Yesuusi kayinni togo yee qolisi: “Lamala higge [lamalawo] ikkinnina lamala higge calla aguri diyeemmohe.”—Mat. 18:21, 22.

⁴ Yesuusi hatto yiinohu, Pheexiroosi mitte mittenta soˈro kiidha hasiissannosi yaateeti? Deeˈni; Pheexiroosi ‘7 hige gatona yooni?’ yeenna Yesuusi kayi ‘Lamala higge lamalawo’ yiinohu, baxillu noosi manchi kiirikkinni woy gawalo nookkiha gatona yaannota rosiisateeti. (1 Qor. 13:4, 5) Hakkawaro noohu godowa kaajjadunna maarannokki manni akati  Pheexiroosirano sainosita Yesuusi qummi assino. Maganu kayinni kiirrummokkinni marro marro gatona yinammora hasiˈranno.—1 Yohaannisi 1:7-9 nabbawi.

5. Maaro roore ronseemmohu mamoote ikkara dandaanno?

⁵ Pheexiroosi tennera Yesuusi ledo diheewisamino. Kayi Yesuusi rosiisinosiri wodanisira coino ikka? Mito woyite maaro roore ronseemmohu, ninke uminkera maaro hasiissannonke woyiteeti. Tenne huwatate, hanni Yesuusi reyara albaanni ikkinore wirro laˈno. Hattenne qarru yannara, Pheexiroosi lowo soˈro loosino daafira Mootichisi maaro hasiissinosi.

6. Yesuusi soqqamaasinesira umo heeshshi assate daafira rosiisi woyite, Pheexiroosi ma assino? Yesuusi ma assiyya?

⁶ Yanna Yesuusi uullate aana heeˈrinoho jeefote hashshaati. Hakkawote Yesuusi soqqamaasinesira rosiisannori lowori gate no; konni giddo mittu umo heeshshi assate. Yesuusi insara lawishsha ikkara yee umosi heeshshi asse lekkansa hayishshino; hakkawaro lekka hayishshitannori borojjootu giddo woriidireeti. Pheexiroosi umo, Yesuusa ‘Lekkaˈya hayishshattoraati?’ yee xaˈmino. Hakkiinni, ‘Lekkaˈya dihayishshattoe’ yiino. Tenne, lekkaˈya calla ikkikkinni angaˈyano umoˈyano hayishshie yiino! Ikkirono, Yesuusi lekkansa hayishsha hasiissinohu mayiraatironna tini mayi tiro afidhinoro cince shaqqillunni kulinonsa.—Yoh. 13:1-17.

7, 8. (a) Pheexiroosi xaano wole hiittenne soˈro loosino? (b) Yesuusi Pheexiroosi shaqqillunni maarinosita leellishinohu hiittoonniiti?

⁷ Shiima yanna gedensaanni, Pheexiroosi xaano wole soˈro loosino. Soqqamaasine ‘Ninke giddo rooru ayeti?’ yitanni mimmitu ledo nyerri yaa hanaffu; Pheexiroosino hakkawote nyerri yiinoti egennantinote. Ikkirono, Yesuusi shaqqillunni seejjinonsa, hattono danchu akatinsara galatinonsa; insa Mootichinsara ammanantinore ikkitinota leellishshino. Ikkollana, Yesuusi baalunku iso hunte xooqqannota balaxe coyiˈri. Pheexiroosi hatte farora, reya hasiissuro nafa, Yesuusiwiinni horo baxxannokkita coyiˈrino. Yesuusi kayinni, hakko hashsha lukkichu lame hige gana geeshsha Pheexiroosi Mootichasi sase hige kaadannota masaalino. Pheexiroosi kayi xaano tenne diammanino; qoleno wole baalante soqqamaasinenni roore isi ammanaminoha ikkannota coyiˈrino!—Mat. 26:31-35; Maq. 14:27-31; Luq. 22:24-28; Yoh. 13:36-38.

⁸ Yesuusi xa Pheexiroosira hanqe caaccaawino ikka? Yesuusi hattee qarru yannara nafa, guuntete xeˈne noonsa soqqamaasinesita dancha akatta illachishino. Isi Pheexiroosi kaadannosita afinoha ikkirono, togo yiino: “Ammanakki baˈannokki gede ate daafira [huuccoommo]. Galagalte daatto woyite roduuwakki kaajjishi!” (Luq. 22:32) Konni garinni Yesuusi, Pheexiroosi soˈrosi taashshiˈre higannotanna albinte gede Maganoho ammaname soqqamannota ammanannota coyiˈrino. Addanko Yesuusi Pheexiroosi shaqqillunni maarinosi!

9, 10. (a) Pheexiroosi Geetesemaane yinanni bayicho loosino soˈro maati? (b) Pheexiroosi xagge maa qaangeemmo gede assitannonke?

 ⁹ Gedensoonni, Geetesemaane yinanni bayicho Pheexiroosi xaano duucha hige soˈro loosino daafira seejjo hasiissinosi. Yesuusi huuccatto assiˈranno woyite, Pheexiroosi, Yaiqoobinna Yohaannisi baqqi yite agartara kulinonsa. Hakkawote Yesuusi lowo yaaddonna dadilli amadeenna noo daafira, kaaˈlo hasiisse noosi; Pheexiroosinna wole soqqamaasine kayinni wirro wirro muggino. Ikkirono Yesuusira qarrinsa leellinosi daafira gatona yiinonsa; isi “Ayyaanu qixxaawaho; maalu kayinni daafuraamoho” yiinohu iseraati.—Maq. 14:32-41.

¹⁰ Mulenni, caabbiyye, bisenna dulluwa adhino manni Yesuusa amadara dayi. Hatti yanna, assinannire gura qiniite layiˈne assinannite. Pheexiroosi kayinni muddame bise fushshe, kakkalaanote biili borojjichira Malkoosira macca gane tayisino. Yesuusi wodanaaˈme Pheexiroosi seejjihunna manchoho macca hursihu gedensaanni, harunsaanosi baalanti finqilletewiinni xeertiˈra hasiissannonsahu mayiraatiro kulanno biddishsha uyino. (Mat. 26:47-55; Luq. 22:47-51; Yoh. 18:10, 11) Pheexiroosi kageeshsha lowo soˈro loosino daafira, Mootichisi maaro hasiissinosi. Pheexiroosi xagge, ninke baalunku duucha woyite soˈneemmore ikkinoommota qaagiissitannonke. (Yaiqoobi 3:2 nabbawi.) Ninke giddo barru baala Maganu maaro hasiissannokkihu ayi no? Ikkollana Pheexiroosi hakko hashsha loosino soˈro kageeshsha calla diˈˈikkitino. Isi hakkii saˈe qaaffino soˈrono loosino.

11, 12. (a) Pheexiroosi, Yesuusa amandihu gedensaanni mito geeshshano ikkiro worba ikkinota leellishinohu hiittoonniiti? (b) Pheexiroosi coyiˈrino qaale wonshikki gatinohu hiittoonniiti?

¹¹ Yesuusi amadasira dayino mannira, ‘Ane hasidhinanni heedhinoonni ikkiro soqqamaasineˈya hadhona agurre’ yii. Mannu Yesuusa amade usuri woyite, Pheexiroosi assannore hooge uurre laˈˈanni no. Hakkiinni, wole soqqamaasine gede isino agure xooqi.

¹² Pheexiroosinna Yohaannisi xooqqanni marte uurritinohu Kakkalaasinete Biili Haanna miniwa ikkara dandaanno; umo Yesuusa qorrara massinoonnihuno hakkiiraati. Yesuusa hakkiinni fushshine haaˈne haˈni woyite, Pheexiroosinna Yohaannisi ‘isiwiinni xeertidhe badheenni hadhanni’ no. (Mat. 26:58; Yoh. 18:12, 13) Pheexiroosi lubbiqaleessa diˈˈikkino. Isi Yesuusa amande heeˈneenna hoodesi haˈrasi, mito geeshshano ikkiro worba ikkinota leellishshanno. Hakku manni olu uduunne qodhe nooho; qoleno Pheexiroosi wonanni insa giddo mitto madiisse kaino. Ikkollana, Pheexiroosi umo reya hasiissuro nafa Mootichisira ammanamannota coyiˈrinoha ikkirono, qaalesi diwonshino.—Maq. 14:31.

13. Kiristoosi hoode haˈnanniti gara ikkitino doogo hiittee callaati?

¹³ Yannankerano batinyu manni Pheexiroosi gede, Kiristoosi “xeertiˈre badheenni” hige yaano mannu afinsakkinni harunsa hasiˈranno. Ikkollana, gedensoonni Pheexiroosi umisi borreessinonte gede, baxiri  dayirono Kiristoosiwa gamba yine duuchante doogonni ‘haˈrumasi seekkine harunsa’ (NW) hasiissannonke; Yesuusi hoode haˈnanniti gara ikkitino doogo tenne callaati.—1 Pheexiroosi 2:21 nabbawi.

14. Yesuusi hajo laˈni hashsha Pheexiroosi mama no?

¹⁴ Pheexiroosi sunuutunni ikke Yesuusa amadino mannira badheenni haˈranni, Yerusaalamete noote jajjabba minna giddo mittunniwa iilli. Hakku mini Qeyaafa yinannihu kakkalaanote biiliho; kuni manchi dureessahonna mannu ayirrisannoho. Togoo minira roore anga jawa waalcho afidhinoti halaˈlado hoowe heedhanno. Pheexiroosi waalchunniwa iillita giddora ea hoollisi. Yohaannisi kakkalaanote biilo egenninoha ikkino daafira, hakkawote balaxe eˈˈe kaino; hakko daafira isi waalcho agarte noo beetto coyishiishe Pheexiroosi hoowete giddora eanno gede assi. Hakkuyi gedensaanni kayi Pheexiroosi Yohaannisi ledo dikeeshshino; qoleno Mootichisira halamate minira eate diwoˈnaalino. Hatteentenni isi, hoowete giddo mitu borojjootinna soqqamaasine giira giwaadhanni noowa uurre no; hakkawote kaphu naqaashshe Yesuusa shinanni gede kaphunni farcidhara minira eˈanninna fultanni no.—Maq. 14:54-57; Yoh. 18:15, 16, 18.

15, 16. Yesuusi Pheexiroosi sase higge kaadattoe yee coyiˈrino masaalo woˈmitino gara xawisi.

¹⁵ Pheexiroosi hoowete giddora eessitu beetto, isi giiranniwa shiqqi yiita xunsite laˈusi. Hakkiinni ise ewelummasi badde affe, mannu albaanni “Atino Naaziretete Yesuusi ledoho” yitusi. Pheexiroosi lowo geeshsha mase, Yesuusa diegennoommo yii; isinni ‘Mayitanni noottaro dileellinoe’ yiise. Hakkiinni isi mannu afannosikki gede, hoowete waalchiwa hige haˈri; kayi xaano wole beetto affe, mannaho kultanni “Kuni manchi Naaziretete Yesuusi ledoho” yitu. Hakkiinni Pheexiroosi “Konne ati yaattaha diegennoommo” yee xaari. (Mat. 26:69-72; Maq. 14:66-68) Isi lukkichu gananna macciishshinohu, konni garinni Yesuusa layinkimeeshsho kaadihu gedensaanni ikkara dandaanno; kayinni Pheexiroosi hakkawote mase jajjare noo daafira, Yesuusi shiima saatera albaanni coyiˈrino masaalo diqaagino.

¹⁶ Shiima yanna gedensaanni, Pheexiroosi xaano mannu ewelummasi afannokki gede ikkate woˈnaalanni no. Ikkollana, hoowete giddo noohu hojjichu manni isiwa hige dayi. Insa giddo mittu, Pheexiroosi macca gane tayisihura Malkoosira fiixaho. Isi Pheexiroosi, “Kaansoonni haqqe giddo isi ledo noottoha diafoommohe?” yiisi. Pheexiroosi insa sodhinota ammansiisate woˈnaali. Hakko daafira, coyiˈroommori adda ikka hoogiro rumo amaddoe yaanni xaaro naqa hanafi. Pheexiroosi Yesuusa kaadanna tini sayikkite. Pheexiroosi hatto yee afiinnino hooˈlikkinni, hakko hashsha lukkichu layinkimeeshsho gananna macciishshi.—Yoh. 18:26, 27; Maq. 14:71, 72.

17, 18. (a) Pheexiroosi Mootichasi lowo geeshsha dadillisinota afi woyite hiitto ikkino? (b) Pheexiroosi mayyee hedinoha ikkara dandaanno?

¹⁷ Hatte farora Yesuusi mininni fule barandaho uurri; isi iimaanni barandaho heeˈre, woroonni hoowete giddo noo manna laˈˈa dandaanno.  Tenne fooliishshora bitimaho kullinte gede, hakkawote Yesuusira Pheexiroosi ledo illenna ille xaaddusi. Hakko lipheessi giddo, Pheexiroosira Mootichasi mageeshshi geeshsha dadillisinoro leellisi. Hakkiinni loosino soˈrora lowo geeshsha xissiisiˈrinohu mitu hoowetenni fule haˈri. Aganu eara kae gobba banqa asse heeˈreenna, Pheexiroosi katamu doogo amade haˈri. Iso hindiiddo qalxitusi; haˈranno doogono leella gibbusi. Hakkiinni hururame wiˈli.—Maq. 14:72; Luq. 22:61, 62.

¹⁸ Mittu manchi togooha jawa cubbo loosiro, cubbiˈya maarranni gedeeha diˈˈikkino yee heda rakkasira dandiitanno. Pheexiroosino hatto yee hedinoha ikkara dandaanno. Kayi cubbisi maarranniha diˈˈikkino?

19. Pheexiroosi loosino soˈro hedi woyite hiitto ikkinoha ikkara dandaanno? Isi hexxo mudhe baalankare facci asse agurinokkita mayinni anfeemmo?

¹⁹ Pheexiroosi, soodeenna hakko barra ikkinore lai woyite mageeshshi geeshsha dadillinoro hanni hedi. Yesuusi hakko barra lowo saate qarrame kae reyi woyite, Pheexiroosi lowo geeshsha gaabbinoti egennantinote! Isi Mootichisi uullate aana heeˈrinohu hakkuyi jeefote barra, isira qarru aana qarra ledinota hedanno woyite xissiisiˈre giddo goofanno. Pheexiroosi baasa dadillinoha ikkirono, hexxo mudhe baalankare facci asse diagurino. Tenne mayinni anfeemmo yinummoro, mulenni isi ammanate roduuwisi ledo gamba yiinota kulloonni. (Luq. 24:33) Soqqamaasine baalanti hakko barra assitinorira lowo geeshsha gaabbitinoti egennantinote; ikkirono, mittowa gamba yaansa mito geeshshano ikkiro sheshifachishshinonsa.

20. Pheexiroosi doodhinohu danchu coyinni maa ronseemmo?

²⁰ Pheexiroosi assinohu danchu coyi giddo mittu, hattee yannara doodhinoreeti. Mittu Maganu soqqamaanchi cubbo loosiro, cubbisi jawa ikkiro nafa soˈrosi taashshiˈrate dandiire baala assiro, Maganu maarannosi. (Isayaasi 1:18 nabbawi.) Pheexiroosi lowo geeshsha dadille heeˈre nafa ammanate roduuwisi ledo gamba yaasi, jawaata ammana noosita leellishshanno. Mittu manchi baasa dadillannonna yaadanno woyite, calla heeˈra doodhara dandaanno; hatti kayinni lowo geeshsha gawajjitanno. (Law. 18:1) Hatteentenni, ammanate roduuwinkewa aananna wirro ayyaanaamittete jawaante afiˈrate sharrama woyyitanno.—Ibi. 10:24, 25.

21. Pheexiroosi ammanate roduuwisi ledo noo daafira, mayi duduwo macciishshino?

²¹ Pheexiroosi ammanate roduuwisi ledo gamba yee noo daafira, Yesuusi reeshshi waammate giddo dino yinanna macciishshi; kuni  insara masisanno duduwooti. Hakkiinni Pheexiroosinna Yohaannisi, Yesuusi waammawa doddanni martu. Balaxe iillinohu Yohaannisiiti; isi Pheexiroosira maaˈne ikkikki digatino. Isi mare laˈˈanno woyite, waammate afiira tuˈnoonni kinchi hoˈle noo daafira ea waajji. Pheexiroosi kayinni diwaajjino. Isi dodanni marino daafira sheengaranni nooha ikkirono, marino gedeenni waammate giddora ei. Laˈˈanno woyite giddo noori dino!—Yoh. 20:3-9.

22. Pheexiroosi dadillinna huluullo baala baˈanno gede assinori maati?

²² Pheexiroosi Yesuusi reyotenni kainota ammanino ikka? Mitu ammanamino meenti sokkaasine leelte Yesuusi reyotenni kainota kultinonke yiirono, Pheexiroosi umi qara diammanino. (Luq. 23:55–24:11) Ikkirono, hakko barra hawarro Pheexiroosi wodanira noo dadillinna huluullo baala baˈanno gede assannori ikki. Yesuusi hakkawote wolqaataamo ayyaanu kalaqo ikke reyotenni kae no! Isi soqqamaasinesi baalantera leellino. Ikkollana, isi balaxe Pheexiroosira addinni leellino. Soqqamaasine hakko barra, “Halaalintanni Mootichu Yesuusi kaino! Simioonirano leellino!” yitino. (Luq. 24:34) Gedensoonni soqqamaasinchu Phaawuloosino hakko barra ikkinore borreessanni, Yesuusi “Pheexiroosira leellihu gedensaanni, tonaa lame rosaanosirano leellino” yiino. (1 Qor. 15:5) Simiooni, Pheexiroosira wole suˈmaati. Yesuusi hakko barra Pheexiroosira leellinohu callisi heeˈreenna ikkikki digatino.

23. Xaa yannara cubbo loosino Kiristaani Pheexiroosi xagge qaaga hasiissannonsahu mayiraati?

²³ Pheexiroosinna Yesuusi wirro xaaddu woyite ikkinoha mitto mittonka coye Qullaawu Maxaafi giddo dikulloonni. Tenne affinori Yesuusanna Pheexiroositi. Pheexiroosi, baxanno Mootichisi reyotenni kae nooha lai woyitenna soˈrosira dadillinotanna gaabbinota kuˈlanno faro afiˈri woyite mageeshshi geeshsha hagiidhinoro hanni hedi. Pheexiroosi hakkawote wolu baalunkurinni roore maaro afiˈra hasiˈrino. Yesuusino woˈmunni woˈma gatona yiinosita dihuluullammeemmo. Xaa yannara cubbo loosino Kiristaani Pheexiroosi xagge qaaga hasiissannonsa. Maganu dimaarannoe yine horonta heda dihasiissannonke. Yesuusi “maarosi batiˈra ikkitino” Annisi lawishsha woˈmunni woˈma harunsino.—Isa. 55:7.

24, 25. (a) Pheexiroosi Galiilu Baarira qulxuˈme woshshaaxxanni gali hashsha ikkinore xawisi. (b) Pheexiroosi, layinki soodo Yesuusi loosino maalale lai woyite hiitto ikkino?

²⁴ Yesuusi soqqamaasinesi isi ledo wirro xaaddanno gede, Galiila saˈe yiinsa. Hakka iillituta, Pheexiroosi Galiilu Baarira qulxuˈme woshshaaxxammora haˈreemmo yiinsa. Wole soqqamaasineno ledosi hadhu. Pheexiroosi xa mare noo garbi, alba lowo diro qulxuˈme woshshaaxxanni keeshshinoho. Yowolo hadhanno woyite qaqaqaˈa yitanno gari, dambalu yowolote gaˈne shooshshanno garinna qulxu ˈme woshshaaxxinanni woshshaado amandanni woyite kafarattitanno gari Pheexiroosira haaro diˈˈikkino. Pheexiroosinna miillasi hakko hashsha mitte qulxuˈmeno diamaddino.—Mat. 26:32; Yoh. 21:1-3.

²⁵ Soodimaroho, baaru qaccera noohu mittu manchi insa woshshe, woshshaado yowolote qiniiteenni tugge yiinsa. Insano maahoyye yite woshshaadonsa baaru giddora tuggu; hakkiinni, 153 qulxuˈme amaddu! Hakkiinni Pheexiroosi hakku manchi ayetiro afi. Isi yowolote aaninni kubbe dirre, daahanni baaru qacce fuli. Yesuusi baaru qaccera, ammanantino jaallasira kashilu aana durinshoonni qulxuˈme uyinsa. Isi wolunkunni roore Pheexiroosi illachishino.—Yoh. 21:4-14.

26, 27. (a) Yesuusi Pheexiroosira sase hige maa assanno gede faro faninosi? (b) Yesuusi Pheexiroosi woˈmunni woˈma gatona yiinosita leellishinohu hiittoonniiti?

 ²⁶ Yesuusi Pheexiroosi “Kurinni roorsite baxattoe?” [NW] yee xaˈmisi; Yesuusi “kuri” yiiri, albansaanni noo qulxuˈme ikkitukki digattino. Pheexiroosi qulxuˈme woshshaadate looso Yesuusinni roorse baxa ikka? Pheexiroosi Mootichasi sase hige kaadinte gede, Yesuusino isira jaallasi albaanni sase hige baxannosita kulanno faro faninosi. Pheexiroosi Yesuusa baxeemmohe yii kiiro, Yesuusi baxille leellishanno gara kulinosi. Yesuusi Pheexiroosira wolu baalunku coyinni roorse Yihowa fajjo balaxisiisanno gede yaano Kiristoosi geˈreewo itisanno gede, jawaachishanno gedenna allaalanno gede kulinosi.—Luq. 22:32; Yoh. 21:15-17.

²⁷ Yesuusi konni garinni, Pheexiroosira isinna Annisi albaanni xaano waagu noosita buuxisinosi. Pheexiroosi, Kiristoosi aanno biddishshi garinni songote lowore kaaˈlannoha ikkanno. Tini Yesuusi Pheexiroosi woˈmunni woˈma gatona yiinosita leellishshannote kaajja tajeeti! Pheexiroosi Yesuusi maarinosi daafira lowo geeshsha hagiidhinotinna soˈrosi taashshiˈrate kainoti dihuluullissannote.

28. Pheexiroosi suˈmisi garinni heeˈrinohu hiittoonniiti?

²⁸ Pheexiroosi uyinoonnisi looso lowo diro ammaname loosino. Yesuusi reyara albaanni noo hashsha hajajinosi garinni, Pheexiroosi roduuwasi jawaachishino. Isi Kiristoosi harunsaano shaqqillunninna cincatenni allaalino, hattono itisino. Simiooni yinannihu kuni manchi, shashshafamannokkiha, jawaatanna ammaˈninanniha ikke songo lowo geeshsha kaaˈlino; konni garinni, Yesuusi Pheexiroosi woy Kincho yee fushshinosi suˈmi garinni heeˈrino. Pheexiroosi baxillunninna shaqqillunni borreessinoti lame sokka tenne leellishshanno; tini kaajja roso amaddinoti lamenti sokka gedensoonni Qullaawu Maxaafi maxaaffa wido ikkitino. Qoleno lamenti sokka Pheexiroosi Yesuusiwiinni maarote daafira rosino roso horo hawinokkita leellishshanno.—1 Pheexiroosi 3:8, 9; 4:8 nabbawi.

29. Ammanatenni Pheexiroosi faale haˈranna Mootichisi lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

²⁹ Ninkeno konne Pheexiroosi rosino roso ronso. Loonseemmote batinye soˈrora barru barrunku Magano maarinke yineemmo? Maganu maarannonketanna cubbinkenni keereensannonketa ammanneemmo? Ninkeno woloota maarreemmo? Hatto ikkiro, ammanatenni Pheexiroosi faale haˈnanni heeˈnoommo; qoleno Mootichisi gede maarreemmore ikkinoommota leellinsheemmo.