1, 2. (a) Ruutinna Naaoomi Beeteliheme haˈri woyite ikkinorenna xissiisiˈranno gede assinonsare xawisi. (b) Ruutinna Naaoomi haˈranni noowi mittowa ikkirono, badooshshu maati?

RUUTI diilallisanna Moaabi xawira Naaoomi ledo hadhanni no. Xeertote heeˈre laˈˈannohura kuri callootinsa haˈranno meenti, tusete geeshshire ikke leellanno. Ruuti, arrishsho eˈara rakkinota huwattino daafira, ‘Mama galleemmo ikka’ yite yaaddanni ballosewa higge laˈu. Ruuti Naaoomi lubbora baxxanno daafira, wolqase assitu geeshsha ise towaaxxate murcidhino.

² Lamenti buuto xissiisiˈre no. Naaoomi minaannase shiidhunku barru keeshshinoha ikkirono, gamete aana gami-tokke yinannihu gede, xa ise Mahilooninna Kelewooni yinannire lame labballi oosose shiidhe baasa manchittino. Ruutino minaannase Mahilooni shiidhinohura buuto xissiisidhe no. Lamenti Israeelete gobbara nooha Beetelihemi yinanni katama haˈranni no. Insa haˈranni noowi mittowa ikkirono, badooshshu no. Naaoomi gobbase higganni no. Ruuti kayinni fiixa firase, qaese, magannasenna budese facci assite agurte manni gobba hadhanni no.—Ruuti 1:3-6 nabbawi.

3. Ammanatenni Ruuti faale haˈrate hiikkuri xaˈmuwara dawaro afiˈra hasiissannonke?

³ Tini beetto konne majjaha ikkinokki coye assate kaˈinohu mayiraati? Ruuti haaro gobba rosatenna Naaoomi towaaxxate jawaante afidhannohu hiittoonniiti? Kuri xaˈmuwara dawaro afiˈranke, ammanatenni tenne Moaabi gaˈre wido ikkitino beetto faale haˈneemmo gede assitannonke. (“ Shiimicco Isilancho Maxaafa” yitanno saaxineno lai.) Hanni balanxe kuri lamenti meenti Beeteliheme haˈrara kainohu mayiraatiro laˈno.

4, 5. (a) Naaoomi maate Moaabi gobba hadhinohu mayiraati? (b) Naaoomira Moaabi heedheenna mayi qarri tuncu yiinose?

⁴ Ruuti lophitinohu Reyote Baarira soojjaatoonni noote Moaabi yinannite shiima gobbaraati. Rooriidite Moaabi gobbara saˈe saˈe jajjabba haqqe, tulluwanna qile boonna no. Israeelete  gobba moolle gantanno yannara nafa, duucha woyite “Moaabi Gobba” shaqqadote. Qoleno, Ruuti Mahilooninna maatesi ledo xaaddinohu insa hude xooqanni marinowaati.—Rut. 1:1.

⁵ Israeelete gobbara ubbino hude, Naaoomi minaanni Elimeleeki galtesinna lame labballi oososi adhe Moaabi gobba haˈranno gede assitinosi. Israeelete daga, Yihowa doorino bayicho hadhe ganyite iso magansiˈra hasiissannonsa daafira, tini maate Moaabi gobba haˈransa baalunku ammana fonqoltukki digattino. (Mar. 16:16, 17) Naaoomi kayinni ikkituta ikkite ammanase cuˈmidhe heedhino. Ikkollana, ise minaannise reyonni manchittino.—Rut. 1:2, 3.

6, 7. (a) Naaoomi, oosose Moaabi seenne adhitu yannara dadillitinoha ikkara dandaanno yineemmohu mayiraati? (b) Naaoomi oosose seennira assitinori naandannireeti yineemmohu mayiraati?

⁶ Naaoomi lamenti labballi oosose Moaabi seenne adhituta roore dadillitinoha ikkara dandaanno. (Rut. 1:4) Naaoomi, Israeelete dagara anna ikkinohu Abirahaami, beettisi Yisihaaqira Yihowa magansidhanno gaˈresi mereerinni seenne haaˈrate lowore assinota affino. (Kal. 24:3, 4) Yannate gedensaanni qole, Muse Seerira Israeelete daga Magano magansiˈrannokki manni ledo adhantannokki gede qorowisiinsoonni; tini, Maganu manni kaphu magannawiinni xeertiˈranno gede kaaˈlitannonsa.—Mar. 7:3, 4.

⁷ Ikkirono, Mahilooninna Kelewooni Moaabi gobba seenne adhitu. Naaoomi tennera dadillitinoha ikkara dandaanno; ikkollana, oosose seennira yaano Ruutiranna Orfara addu baxillenna danchumma leellishshinonsati dihuluullissannote. Naaoomi, insano barrunni mitto barra isente gede Yihowa magansiˈrannore ikkanno yite heddinoha ikkara dandaanno. Ikkihano ikkiro, Ruutinna Orfa Naaoomi lubbora baxanno. Jaaloominsa shiiˈro amaddunsa yannara cince saˈˈanno gede kaaˈlinonsa. Kuri lamenti seenni galtensa shiiˈrinohu ooso ilikkinniiti.—Rut. 1:5.

8. Ruuti Yihowawa shiqqanno gede assinoseri maa ikkara dandaanno?

⁸ Ruutiti albi ammaˈno dadillisenni shesho afidhanno gede kaaˈlitinose ikka? Kaaˈlitinose yaa didandiinanni. Moaabi daga batinye maganna magansidhanno; kuri giddo qaru Kamooshiiti. (Kir. 21:29) Moaabi dagano wole dagante gede magannansa magansidhanno woyite, qaaqquulle kakkaltukkinna wole shagaggiˈnanni coye assitukki digattino. Ruuti, shaqqadunna maarannohu Israeelete Magani Yihowa daafira minaannise Mahilooniwiinni woy ballose Naaoomiwiinni rossukki digattino; tini Yihowanna wole maganna mereero noo badooshshi iiminna uulla geeshsha ikkinota huwattanno gede assitinose. Yihowa mannasi gashshannohu baxillunniiti ikkinnina waajjishiishe diˈˈikkino. (Marro 6:5 nabbawi.) Ruutira minaannise reyo abbitinose dadilli, Naaoomiwa roore  shiqqanno gede assinoseha ikkara dandaanno; qoleno tini jawa mancho woˈmanka dandaanno Magani Yihowanna dhagge ikkanno loosisi daafira, hattono isi mannasi baxillunninna shaqqillunni towaatino gara kultuse woyite seekkite macciishshitanno gede assinoseha ikkara dandaanno.

9-11. (a) Naaoomi, Ruutinna Orfa maa assate kaino? (b) Naaoomira, Ruutiranna Orfara iillinonsahu buutote qarrinni maa huwanteemmo?

⁹ Naaoomi gobbase duduwo macciishshate quqquxantino. Mitto barra ise Israeelete gobbara ubbino hude saˈinota macciishshitu; konne duduwo kulinosehu Israeelete daddalaancho ikkara dandaanno. Hatte yannara Yihowa mannasi towaatino. Beeteliheme suˈmisente gede “Daabbote Mine” (Beeteliheme yaa “Daabbote Mine” yaate) ikkitino. Naaoomi gobbase higgara kaˈinohu iseraati.—Rut. 1:6.

¹⁰ Ruutinna Orfa maa assanno ikka? (Rut. 1:7) Iillinonsa qarri Naaoomiwa roore shiqanno gede assinonsa. Hakko iso Ruuti, Naaoomi shaqqillenna Yihowara nooseta jawaata ammana laˈe isewa roore gamba yitukki digattino. Sasenti mimmito amade Yihudu gobba haˈrara kai.

¹¹ Ruuti xagge, qarrunna shiiˈro bushu mannira calla ikkikkinni danchunna ammanamino mannirano iillitannota huwatate kaaˈlitannonke. (Ros. 9:2, 11) Qoleno tenne xaggenni, shiiˈneemmo woyite wolu manniwa roorenkanni Naaoomi magansidhanno Magano Yihowa golonsa assiˈrino manniwa aananke sheshonna jawaante afiˈrate kaaˈlitannonketa ronseemmo.—Law. 17:17.

12, 13. Naaoomi, Ruutinna Orfa ise ledo haˈra agure qaensa higara hasidhinohu mayiraati? Kuri lamenti seenni umi qara mayino?

¹² Sasenti meenti Moaabinni xeertiˈranni haˈrita, Naaoomi mittu coyi yaachishise. Naaoomi ledose haˈranni noori kuri aju seennirenna insa iseranna oososera leellishino baxille heddu. Ise shiiˈre dadillinorira lede duha ikkeemmansa yite yaaddino. Insa gobbansa agure Naaoomi ledo haˈriro, Beetelihemete ise insara maa assite affanno?

 ¹³ Jeefote Naaoomi togo yitunsa: “Xaate ilantinoonni qae higgine ayiddiˈne ledo heedhe. Aneranna reyiturira assitininte gede, Kaaliiqi kiˈnera danchare assoˈne. Lamenti galagaltine mine assidhine galte afidhinanni gede Kaaliiqi kaaˈloˈne.” Naaoomi “keerunni yitansara sunqitunsa. Insa kayinni qaalensa naggi asse [wiˈli].” Ruutinna Orfa tenne shaqqado manchowiinni mayyee baxxanno? Insa, “Atewiinni badamme diganteemmo” yee buxuqqame huucciˈri.—Rut. 1:8-10.

14, 15. (a) Orfa mayisewa higgino? (b) Naaoomi, Ruuti qaera agurte higganno gede ammansiisate woˈnaaltinohu hiittoonniiti?

¹⁴ Naaoomi kayinni maahoyye diyitino. Ise towaatannose minaanninna insa adhitannoti wole labballi ooso noosekkitanna albillitteno insara assite affannori nookkita kaajjishshe kultunsa. Qoleno insa kaaˈla hoogase roore dadillissannoseta coyidhino. Orfara Naaoomi yitinori alliiffatinose! Isera Moaabi gobbara anga fante haadhanno amanna umo wortanno mini noose. Ise Moaabi gobbara gatase garankolla yinara dandiinanni. Konnira dadillaabbinoti mite Naaoomi sunqite keerunni yite agurte higgu.—Rut. 1:11-14.

¹⁵ Ruutina? Naaoomi Ruutino agurte higi yitino. “Ruuti kayinni ballosewiinni baxxitannokki gede murcidhu.” Naaoomi hadhanni heedhe caaqqi yite laˈanno woyite, xaano Ruuti hoodese noota huwattinoha ikkara dandaanno. Ise togo yite kaajjishshe coyidhu: “Mateekki fiixisewanna magannasewa higgino; atino ise ledo higittaro woyyanno.” (Rut. 1:15) Naaoomi coyidhinorinni huwanteemmori no. Orfa mannisewa calla ikkikkinni “magannasewa” higgino. Ise Kamooshinna wole kaphu maganna magansidhanni heeˈra digibbino. Ruuti hiikkita ikka?

16-18. (a) Ruuti bagamannokki baxille leellishshinohu hiittoonniiti? (b) Ruuti lawishshinni bagamannokki baxilli daafira maa ronseemmo? (Lamente meenti misileno lai.)

 ¹⁶ Ruuti, Naaoomi callase baddowa hunte haˈra horo dihasidhino. Qoleno, Naaoomiranna Naaoomi Magani Yihowara noose baxilli giddose rumuxxino. Konnira ise togo yitu: “Atewiinni baxxe higeemma gede qarrissootie; ledokki haˈreemmana agurie. Ati haˈrattawa baala haˈreemma; ati heeˈrattawa heeˈreemma. Xaanni kayise mannikki mannaˈyaati; Maganikkino Maganoˈyaati. Ati reyattawa reyemma; ati madaaramattawa madaarameemma. Reyo agurranna atewiinni badannoeri dino. Atewiinni baxxummaro Kaaliiqi afoe.”—Rut. 1:16, 17.

¹⁷ Ruuti reyitunku 3,000 diro sainoha ikkirono, ise coyidhinori dhagge ikkino daafira xaa geeshsha lowo manni qaaganno. Ise coyidhinori bagamannokki baxilli hiittoohoro leellishanno. Ruuti Naaoomi cuˈmidhe gibbinohu, isera noose baxilli kaajjadonna bagamannokkiha ikkino daafiraati. Reyo agurranna insa badansara dandaannori dino. Ruuti Moaabi gobbara noosere baalare, wole agurina Moaabi noo maganna nafa agurte haˈrate kaˈino daafira, Naaoomi manni mannase ikkanno. Ruuti Orfa gede ikkikkinni, Naaoomi Magani Yihowa iserano Maganose ikkanno gede hasidhannota afoo wonshite coyiˈra dandiitanno. *

¹⁸ Xa Beeteliheme massitanno doogo amade lamenti calla haˈranni no. Mitootu yitanno gara ikkiro, Beeteliheme iillinannihu mitte lamala geeshsha haˈneeti. Lamenti mitteenni heeˈransa, shiiˈro abbitinonsa dadillinni shesho afiˈranno gede kaaˈlitinonsati dihuluullissannote.

19. Maatete, jaallatenna Kiristaanu songo mereero Ruuti gede bagamannokki baxille leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁹ Alamete aana dadillisannori batiˈrino. Heeˈnoommote tenne “qarrissanno yannara” shiiˈronna wolu dadillineemmo gede assannohu batinyu qarri iillannonke. (2 Xim. 3:1) Konnira, albinni roore Ruutihu gedee akati hasiisannonke. Bagamannokki baxilli, banxeemmohu ledo quraanyamatenna iso seekke cuˈmiˈrate yaate; kuni akati tunsitino alamera dancha coye assate wolqa ikkannonke. Minaanninna minaama mereero, maatete giddo, hattono jaallatenna Kiristaanu songo mereero bagamannokki baxilli lowo geeshsha hasiisanno. (1 Yohaannisi 4:7, 8, 20 nabbawi.) Togoo baxilli heeˈrinkero, Ruutiha dancha lawishsha harunsinanni heeˈnoommo.

20-22. (a) Naaoomi Moaabi gobbara heedhino heeshsho gawajjitinosehu hiittoonniiti? (b) Naaoomi sodhe qarra abbinoehu ayeti yite heddino? (Qoleno Yaiqoobi 1:13 lai.)

²⁰ Bagamannokki baxille afuunni calla ikkikkinni loosunnino leellisha hasiissanno. Ruuti Naaoomira calla ikkikkinni, Maganose ikkara doodhitinohura Yihowarano bagamannokki baxille leellishshanno faro afidhino.

²¹ Lamenti meenti, haˈre haˈre mare Yerusaalamete wodiidoonni 10km fafe nooha Beeteleemete qacha iilli. Mannu Naaoomi higginota iibbishe hasaawansa, alba Naaoominna maatese hakkunni shiimu katamira maccare ikkitinota leellishshanno. Hakko heeˈranno meenti maalaˈlanni, “Halaalinta tini Naaoomiiti?” yiino. Ise Moaabi heedhino heeshsho sonase soorritukki digattino; qoleno Naaoomi jaabbinonna shottino gari, Moaabi gobbara lowo diro qarrantinotanna manchittinota leellishanno.—Rut. 1:19.

²² Naaoomi fiixiseranna olliichisera heeshsho qaraaro ikkitinoseta kultunsa. Ise “Hagiirreˈya” yitanno tiro afiˈrinoha Naaoomi yinanni suˈmase soorrine, “Qaraaro” yitanno tiro afiˈrinohu Maara yinanni suˈminni woshshinasera hasidhino. Aanneˈˈena ise baasa qarrantino! Hakkuyira albaanni heeˈrinohu Iyyoobi gede iseno qarra abbinoehu Maganoho yite heddino.—Rut. 1:20, 21; Iyo. 2:10; 13:24-26.

23. Ruuti mayi daafira heda hanaffino? Muse Seerira buxane kaaˈlitannoti hiitti qixxaawo no? (Lekkaalliidi qaagiishshano lai.)

²³ Insa Beeteleemete teesita, Ruuti lamentera heeshshote hasiisannonsare abba dandiitanno gara heda hanaffu. Ruuti, Yihowa Israeelete heeˈranno mannisira uyino seeri giddo, buxane hasiisannonsare afidhanno gede kaaˈlitanno qixxaawo noota affu. Buxane midote yannara wolu manni gatira marte middannori hoode hadhanni giggilinohanna qaccuwate murinoha xinqiˈra dandiitanno. *—Lew. 19:9, 10; Mar. 24:19-21.

24, 25. Ruuti Boeezi gatira martuti maa assitino? Fishsha xinqiˈra hiittoo loosooti?

 ²⁴ Yanna hayixe mindannite; hakku agani yannanke kiiro garinni Dotteessa ikkikki digatino; Ruuti Seeru garinni fishsha xinqidhanno gede fajjannose manna hasidhanni gatta hadhu. Ise martinohu Boeezi yinannihu dureessu manchi gatiraati; Boeezi, Naaoomi minaanni Elimeleekira fiixaho. Seeru garinni ise fishsha xinqiˈra dandiitannoha ikkirono, gide midisiisanni noo beetto fajjishiishidhu. Beettu fajjiseta ise hakkawoyintenni xinqiˈra hanaffu.—Rut. 1:22–2:3, 7.

²⁵ Ruuti gide middannorira hoode hadhanni xinqidhanni no. Ise, insa reeqqichotenni seekkinoonni haantonni middanna giggilinoha woy agurte saˈino hayixe xinqidhanni nadala nadala assite usurte gaˈnitannowa massite wodhitanno. Tini coro daafursitannote; arrishsho iibbitanni hadhanno woyite isinni roore daafursanno. Ikkirono Ruuti xinqiˈra diagurtino; ise hunkee fiiˈratenna loosaasinete qansoonni daasira mitore afooho wodhate gaffi assitannota agurranna difooliishshidhanno.

26, 27. Boeezi hiittoo manchooti? Isi Ruutira maa assino?

²⁶ Ruuti caaqqi yee laˈˈannoehu dino yite heddinoha ikkara dandaanno; kayinni lainosehu no. Boeezi Ruuti laiti, gide midisiisanno beetto ‘Tiiˈˈi ayeti?’ yee xaˈmi. Jawaata ammana noosihu Boeezi, gide middannore “Maganu maassiˈroˈne” yee keere haaˈri; loosaasinete giddo mitu kiranya woy wole gobbanni dagginore ikkitara dandiitanno. Insano “Maganu ateno maassiˈrohe” yitusi. Kuni Yihowa baxannohu jawu manchi, Ruuti annu gede ikke hasaawisinose.—Rut. 2:4-7.

²⁷ Boeezi Ruuti, ‘Dagge xinqiˈrilla; gide middanno labballi kissannohekki  gede soqqamannoe seenniwiinnino faffooti’ yee amaalise. Qoleno barra sagalete yannara ittannore uyinose. (Ruuti 2:8, 9, 14 nabbawi.) Isi roorenkanni assitinorira galatinose, hattono jawaachishinose. Hiittoonni?

28, 29. (a) Mannu Ruuti suˈma kayisannohu mayinniiti? (b) Ruuti gede atino Yihowa golo assiˈra dandaattohu hiittoonniiti?

²⁸ Ruuti Boeezi, “Ani dimanni mannaati? Kageeshshi elle assate mayira mitiiˈmitto?” yitu; Boeezino, ‘Ballokki Naaoomira assoottare baala macciishshoommo’ yiise. Naaoomi, Beetelihemete meentira Ruuti danchumma hasaabbukki digattino; tenne Boeezino macciishshino. Boeezi, “Assootta coyi baalunkura Kaaliiqi [“Yihowa,” NW] maassiˈrohe; qoolisi giddo amadahera dayottahu Israeelete Magani Kaaliiqi [“Yihowa,” NW] baˈraaˈra oohe” yaasi, Ruuti Yihowa magansiˈra hanaffinota huwatinota leellishshanno.—Rut. 2:12.

²⁹ Boeezi coyiˈrinori Ruuti lowo geeshsha jawaachishinoseti egennantinote! Ceichote caacurricho risu itannosekki gede amase qooli giddo riˈannonte gede, Ruutino Magano Yihowa golo assiˈrate murcidhino. Ruuti, Boeezi shaqqillunni hasaawisinose daafira galattusi. Hakkiinni hawarra geeshsha xinqidhanni hossu.—Rut. 2:13, 17.

30, 31. Looso, bagamannokki baxillenna galata lainohunni Ruuti lawishshinni maa ronseemmo?

³⁰ Ruuti ammanatenni assitinori, yannankera angate anje amaddinonkerira baalaho dancha lawishshaati. Ruuti ‘Gunnitte ikkoommahura mannu kaaˈloena’ yite diheddino; hatteentenni assinoonniserira baalaho galattino. Ruuti ballose towaaxxate yite, mannu mishanno looso fokkifattukkinni daffe daafurte loossino. Ise mitturino gawajjisekki danchu manni ledo loosa dandiitanno gara lainohunni amaalloonnise amaale maahoyye yite adhitino. Baalunkunni roore, golo ikkannosehunna agarannosehu Annase, Magano Yihowa ikkinota horo dideˈino.

³¹ Ninkeno Ruuti lawishsha harunsine, bagamannokki baxille leellinshummoro, hattono umonke heeshshi assineemmore, chaachaarootanna galanteemmore ikkinummoro, ammanatenni wolootaho dancha lawishsha ikkineemmo. Ikkina Yihowa Ruutiranna Naaoomira hasiisannonsare uyinonsahu hiittoonniiti? Aante noo fooliishshora tenne xaˈmora dawaro afiˈneemmo.