1-3. (a) Asteeri minaannisewa martu woyite lowo geeshsha waajjitinoha ikkara dandaannohu mayiraati? (b) Hiittee xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo?

ASTEERI Suusa Katamira noohu mootete mini xullicho iilla rakkuti, ikkituta ikkite wodanaaˈmate woˈnaaltu. Mootete qaera noori baalunkuri maalaˈlisannoho; mootete mine kaade dibbinote Zaagiroosi Ilaalla mule, Choaspeesi laga eela qole laˈˈate injaannowa luphi yiino bayicho jajjabba kinnanni minnoonni. Qoleno girgiddu aana, addi addi kuulinni cala cala yitanno gede assine qoola afidhino bootta, digaana olate qixxaabbino olantonna doobbiyu misilla seekkinoonni. Konne baala qixxeessinoonnihu, hakkiira maranno baali mootennita jawa wolqa qaaganno gede assateeti; Asteerino hakkiira martinohu isonooto “Ani batiˈra mooteeti” yaannoha konne mancho hasaawissaraati. Isi isera minaannaseeti.

² Asteeri isira hiitto ikkite assidhu? Ahashuresi, Asteeri gedeehu ammanaminohu Ayihudete seenni assiˈrara halchanno gedee mancho diˈˈikkino! * Isi Abirihaami gedeehu danchu manni faale haˈrannoha diˈˈikkino; Abirihaami, Maganu minaamakki yitannore macciishshi yiisi woyite umosi heeshshi asse hajajamino manchooti. (Kal. 21:12) Moote, Asteeri Magani Yihowa daafiranna Seerisi daafira mittoreno diafino yaa dandiineemmo. Ikkollana Ahashuresi Faarsi seera seekke afino; konni seeri giddo mittu Asteeri xa assitara kaˈe noore hoolannoho. Ise maa assitara kaˈe no? Faarsi seeri garinni, mittu manchi moote woshshisikkinni Faarsi moote albira mariro, shinanni. Asteeri xa moote woshshinosekkiha ikkirono, isi albira martaraati. Ise moote zuufaanete ofolle heeˈre laˈˈara dandaannowa giddiidi furchowa iilla rakku woyite, reyaˈya digattanno yite heddinoha ikkara dandaanno.—Asteeri 4:11; 5:1 nabbawi.

³ Asteeri togoo coyi giddora eˈinohu mayiraati? Tenne dhagge ikkitanno mancho ammananni maa ronseemmo? Hanni umo, Asteeri Faarsi mootitte ikkitinohu hiittoonniitiro laˈno.

4. Asteeri lophitinohu hiittoonniiti?

⁴ Asteeri annano amano shiidhinote. Qullaawu Maxaafi giddo annisenna amase daafira gariri kulloonniri dino. Insa isera Ibiraawootu Afiinni Hadaase yee suˈma fushshinose; hatto yaa “uddo” yaate; kuni haqqi laˈˈate baxissannota waajjo daraaro daraaranno. Asteeri anninna ama reyita, fiixise giddo mittu Merdookiyoosi yinannihu shaqqadu manchi haaˈre lossinose. Ise Merdookiyoosira wosiilisi beettooti; kayi Merdookiyoosi diro lowo geeshsha roorannose. Isi Asteeri minisira masse, ilasi gede asse lossinose.—Ast. 2:5-7, 15.

5, 6. (a) Merdookiyoosi Asteeri lossinohu hiittoonniiti? (b) Asteerinna Merdookiyoosi Suusa Katamira hiittoo heeshsho heeˈranno?

⁵ Merdookiyoosinna Asteeri, qafadame haˈre Faarsi gashshootihu qaru katamira heeˈranno Ayihudootaati. Insa ammaˈnonsanninna harunsitanno Seerinni kainohunni, hakko mitu manni giwannonsaha ikkara dandaanno. Ikkollana Asteeri, Merdookiyoosi mannasi duucha hige gatisinohunna xaano gatisara dandaannohu shaqqadu Maganire Yihoware rosiisannose daafira, isiwa roore gamba yitinoti dihuluullissannote. (Lew. 26:44, 45) Addanko, Asteerinna Merdookiyoosi mimmito baxanno hattono ammananno.

⁶ Merdookiyoosi Suusa Katamira mootete qaera mito looso loosannoha ikkikki digatino; konni daafira, duucha woyite wole mootete soqqamaasine ledo waalchoho ofollanno. (Ast. 2:19, 21; 3:3) Asteeri lophitanni hadhuti maa maa assitanni hossannoro anfoommokkiha ikkirono, Merdookiyoosira mitore assitannohanna qae towaattannoha ikkara dandaanno; mininsa noohuno mootete minira mule noo lagira widoonni buxane heedhanno qachira ikkikki digatino. Miteekkite Asteeri Suusa Katamira noo dikko haˈra baxxannoha ikkara dandaanno; hatte dikkora daddalaasine culka, birranna wole uduunne hirtanno. Asteeri kuni muxxe uduunni ganaanni qaesera kaxxine shalanqanniha ikkannota diaffino; mayira yiniro, ise albillitte heeshshose hiittoota ikkitannoro affinori dino.

7. Asxiini mootimmatenni hoolloonnihu mayiraati? Hakkiinni mayi ikkino?

⁷ Mitto barra, Suusa Katami manni mootete qaera ikkinore shaa asse hasaawanni no.  Mitto barra, Moote Ahashuresi hoola yinoonni jila jileenna gashshaano ittanninna agganni no; tenne giddo, moote xuma minaamasi Asxiini jilunniwa dagganno gede woshshi; ise hakkawote meentoho addinni jila jilte no. Ikkollana, Asxiini daa gibbu. Moote minaamasi togo assite shollishshinosi daafira lowo geeshsha giirame, ise ma garinni qorichinshiro woyyannoro amaalaasinesi xaˈmi. Hakkiinni mayi ikkiyya? Ise mootimmatenni hoolloonni. Hakkiinni moote wole mootitte doodhanno gede, mootete soqqamaasine xuma seenne hassanni gobba baala hadhu.—Ast. 1:1–2:4.

8. (a) Asteeri lophitanni hadhuta Merdookiyoosi mito geeshsha yaadinoha ikkara dandaanohu mayiraati? (b) Qullaawu Maxaafi xummete quwa saˈneemmokki gede amaalannonke amaale ma garinni harunsa dandiineemmoha lawannohe? (Qoleno Lawishsha 31:30 lai.)

⁸ Merdookiyoosi, Asteeri lophite xuma beetto ikkitino daafira hagiidhe laˈˈannose gara heda dandiineemmo; ikkirono isi annu gede ikke, hiikkitaekka yee yaadinoha ikkara dandaanno. Qullaawu Maxaafi, “Ise dana xumate; albano xawadote” yaanno. (Ast. 2:7) Qullaawu Maxaafi danu xummera quwa saˈneemmokki gede amaalannonke; xumme baxissannota ikkiturono, xumu manchi umosi heeshshi assannohanna hayyichano ikka hasiissannosi. Hatto ikka hoogiro, xumme booˈninanninna naaxxinanni gede assitara, hattono wole giwisanno akata qaltara dandiitanno. (Lawishsha 11:22 nabbawi.) Tini halaale ikkitinota leellishannore laˈe egennootto? Ikkina Asteeri xummese kaaˈlitannosenso, huntannose ikka? Hattee ganaannilla anfanni.

9. (a) Mootete soqqamaasine Asteeri xuma ikkitinota laˈuti maa assitino? Ise Merdookiyoosiwiinni baxxitu woyite, lamunku lowo geeshsha dadillikki digatino yineemmohu mayiraati? (b) Merdookiyoosi Asteeri Yihowa magansiˈrannokki manchira assidhara fajjinohu mayiraati? (Saaxinete giddo noo hedono lai.)

⁹ Mootete soqqamaasine Asteeri xuma ikkitinota laˈu. Insa ise Merdookiyoosiwiinni badde haadhe, gamba assitinohu wolu seenni ledo laga widoonni noote ayirrado mootete qae massitu. (Ast. 2:8) Merdookiyoosinna Asteeri annunna beettote gede ikkino daafira, babbaxxi woyite lowo geeshsha dadillinoti egennantinote. Merdookiyoosi lossiˈrino beetto Yihowa magansiˈrannokki manchira wole agurina moote ikkiro nafa assidhara dihasiˈranno; kayinni isi asse afannori dino. * Asteeri qaetenni hadhara albaanni Merdookiyoosi amaalannose amaale quqquxante macciishshitanno gara hanni hedi! Ise Suusa noote mootete qae haaˈne haˈnise woyite, duuchu coyi huluullisekki digatino. Ise hakko hiittoo heeshsho heedhanno ikka?

10, 11. (a) Asteeri heedhannoti haaro heeshsho ise huntasera dandiitanno gedeete yineemmohu mayiraati? (b) Merdookiyoosi Asteeri keere afate maa assanno?

¹⁰ Asteeri alba horo affinokkita haaro heeshsho heeˈra hanaffino.  Ise xa Faarsi Gashshooti giddo noote addi addi gobbanni abbinoonnihu batinyu seenni ledo no. Konni seenni budi, coyiˈranno qaalinna akatinsa lowo geeshsha babbaxxannoti egennantinote. Hegayi yinanni murrichi anga worroonnihu kuni seenni diro woˈma biifinsanna keeshshanno; insa addi addi shittonninna suˈniitanno zayitenni cuukkinanni. (Ast. 2:8, 12) Togoo heeshsho, mitu seenni xummete quwa saˈˈanno gede, hattono naaxxannonna mimmitu ledo heewisamanno gede assitinonsaha ikkara dandaanno. Asteeri hiitto ikkituyya?

¹¹ Hige Merdookiyoosi geeshsha Asteeri daafira qarramannohu wolu dino. Merdookiyoosi barru baala seennu heeˈranno mini qooxeessa mare Asteeri keere afate woˈnaalanno. (Ast. 2:11) Merdookiyoosi mootete qaera soqqamannohu mitu manni Asteeri daafira kulannosi woyite, lowo geeshsha hagiidhannoti egennantinote. Mayira?

12, 13. (a) Asteeri mannu ma garinni laˈˈanno? (b) Merdookiyoosi, Asteeri Ayihuditte ikkitinota mannaho kultinokkita afiti hagiidhinohu mayiraati?

 ¹² Hegayi Asteeri ikkito lowo geeshsha baxino daafira, soqqamannoseha lamala seenne worinose, hattono doorroonni seenni heeˈranno qaera woyyino darga uyinose. Isinni Qullaawu Maxaafi, “Asteeri [laˈˈannose baalira] illete baxissannote” yaanno. (Ast. 2:9, 15) Ise mannu baalu togo baxinohu danase calla laeeti? Deeˈni, ise banxannise gede assinori wolurino no.

¹³ Lawishshaho, Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Merdookiyoosi balaxe kulinose garinni Asteeri gobbasenna ilamase kultukkinni maaxxe keeshshitino.” (Ast. 2:10) Merdookiyoosi, Asteeri Ayihuditte ikkitinota mannaho kultannokki gede kulinose; isi hatto assinohu, Faarsi gashshaasine giddo Ayihudete manna mulla kaˈe gibbannori noota afino daafiraati. Merdookiyoosi, Asteeri isi ledo nookki woyite nafa, xaano xiinxallanna owaata ikkitinota macciishshi woyite mageeshshi geeshsha hagiidhinoro hanni hedi!

14. Yannankera noo wedellooti Asteeri faale haˈra dandiitannohu hiittoonniiti?

 ¹⁴ Yannankera noo wedellootino, annansanna amansa hattono lossidhannonsare hagiirsiisa dandiitanno. Wedellootu qoe afiˈrinokkihu, amanyoote bainore assannohunna finqilu manni batiˈrinowa heedhannoha ikkiro nafa, anninsanna amansa ledo nookkiha ikkirono, bunshe giwanna gara ikkinore assa dandiitanno. Asteeri gede insano tenne assitannoha ikkiro, iimi Anninsa wodana tashshi assa dandiitanno.—Lawishsha 27:11 nabbawi.

15, 16. (a) Moote Asteeri baxinohu mayiraati? (b) Asteeri haaro heeshsho rosa qarrissinoseha ikkara dandaanno yineemmohu mayiraati?

¹⁵ Asteeri mootenniwa martanno yanna iillituta, iseneeto roore biifisate hasiisannoseha baxxu uduunne doodhite adha dandiitannota kulloonnise. Ikkollana, ise quwa saˈannokkita ikkitino daafira, Hegayi kulinosere agurranna wolere adhite dihadhino. (Ast. 2:15) Ise, moote danu xumme calla lae baxannokkita huwattukki digattino; hakko mootete mine, meessi dhuka afanna umo heeshshi assa hakkeeshsha rosaminore diˈˈikkino. Ikkina Asteeri togoo akatta leellishase garaho?

¹⁶ Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Moote ise wolu seenni baalunkunni roorse baxise; wolootunni roore baxinosenna naadinose daafira, mootimmannita ayirrinyu baˈlatto umise aana wore Asxiini darga mootitte assise.” (Ast. 2:17) Asteeri xa haaro mootitteeti; qoleno hakkawaro uulla woˈmate aana wolqaataamu mootera minaama ikkitino! Hakko daafira, umose heeshshi assitannote tenne Ayihuditte beettora togoo heeshsho rosa umi qara qarrissinoseti dihuluullissannote. Ise togoo ayirrinye afidhino daafira naaxxitinoni? Deeˈni, horo dinaaxxitino!

17. (a) Asteeri Merdookiyoosira hajajama agurtinokkita leellishshinohu hiittoonniiti? (b) Xaa yannara Asteeri lawishsha harunsa hasiissannonkehu mayiraati?

¹⁷ Asteeri lossinose manchira Merdookiyoosira xaano hajajama diagurtino. Ise Ayihuditte ikkitinota mannaho xaano dikultino. Hakkiinni saeno, Merdookiyoosi Ahashuresi shinara gano gannoonnita afe Asteerira kulita, ise hajajante tenne mootete kultino; hakkiinni hatti gano shuffitino. (Ast. 2:20-23) Qoleno, ise umose heeshshi assite hajajante, Maganisera noose ammana leellishshino. Owaatu manni ajeenna finqilunna gara giwanno manni batiˈrinote tenne alamera, Asteeri lawishsha harunsanke lowo geeshsha hasiissannote! Asteeri gede jawaata ammana noonsa manni, hajajama baxanno.

18. (a) Merdookiyoosi Haamara kumbuula giwinohu mayira ikkara dandaanno? (Lekkaalliidi qaagiishshano lai.) (b) Dirinkera ammanamino labballinna meenti Merdookiyoosi faale haˈrinohu hiittoonniiti?

¹⁸ Haama yinanni manchira mootete mine lowo biilloonye  uyinisi. Moote iso xaphoomu ministericha asse, qara amaalaasinchosinna gobba woˈmate isinni aanche layinki gashshaancho asse shoominosi. Isinni moote, gashshaasine baalanti Haamara kumbuultanno gede hajajino. (Ast. 3:1-4) Merdookiyoosira kayinni tini hajajo qarra kalaqqannote. Isi mootete hajajama giwannokkiha ikkirono, mootete hajajamate yee Magano dadillisa hasiissannosikkita afino. Haama Agaagichaho. Hakko daafira, isi Maganu masaalaanchi Saamueeli shiihu Amaaleqootu moote Agaagi sircho ikkikki digatino. (1 Sam. 15:33) Amaaleqootu lowo geeshsha bushuulle ikkitino daafira, Yihowaranna Israeelete mannira diina ikkitino. Amaaleqi daga Yihowa shine gundara hajajinoreeti. * (Mar. 25:19) Mittu ammanamino Ayihudichi Amaaleqichaho hiitto kumbuulanno? Merdookiyoosi Haamara kumbuula horo giwino. Dirinkerano, batinyu ammanamino labballinna meenti “Mannaho hajajamantenni Maganoho hajajama hasiissannonke” yaanno biddishsha harunsitino daafira, buutote qarri iillinonsa.—Soq. 5:29.

19. Haama maa assate mixiˈrino? Isi moote mayyee ammansiisino?

¹⁹ Hakkiinni Haama hanqe hufi. Ikkollana isi Merdookiyoosi shee calla agura dihasiˈrino. Isi Merdookiyoosi gaˈre baalanta coˈo asse gudate mixiˈrino! Konni daafira, Haama Ayihudete manni bushuulleho yee moote ammansiisi. Isi Ayihudete manni suˈma ganikkinni, insa mootete gashshooti giddo “gobba baalate farsha yite” heedhannoreetinna tidhitinokkireeti yee mootete kulino. Roore busha kayinni, isi konne manna mootete seera diayirrisannoho yaasiiti; hatto yaasi, insa gashshootu giddo qarra kalaqqannoreeti yaate gedeeti. Haama gobba baalate noo Ayihude shiishiishate fulanno woxe qolate, mootennihu miinju mine lowo woxe woreemmo yiino. * Konni garinni Ahashuresi, Haama fushshanno hajajo aana sumuda gananno gede cuuichosi uyinosi.—Ast. 3:5-10.

20, 21. (a) Haama lallambanni gede assino lallawi, Merdookiyoosinna Faarsi Gashshooti giddo heedhannoti wole Ayihude hiikkitanno gede assino? (b) Merdookiyoosi Asteeri maa assitanno gede eeggifatino?

²⁰ Ayihudete manna shinanni gede hajanjoonni hajajo iillishanno manni bayichonko farado koodhe, halaˈladu Faarsi gashshooti giddo shoolenta madde haˈri. Xeertote noohu Yerusaalamete  katamira heeˈrannohu Ayihudete manni konne lallawa macciishshi woyite hiitto ikkinoro hanni hedi! Hakkawote, Baabiloonete qafadonni fule dayinohu Ayihudete manni huxxu nookkiha Yerusaalamete katama wirro xintate woˈnaaˈlanni no. Merdookiyoosi konne busha duduwo macciishshi woyite, Yerusaalamete noo mannisi daafiranna Suusa Katamira noo fiixisinna jaallasi daafira hedinoti dihuluullissannote. Isi lowo geeshsha dadillino daafira, uddanosi darino, xiddu uddano uddiˈrino, hattono umoho buluulo giggishshiˈre, katamu mereero qoonqosi naggi asse wiˈlino. Haama kayinni, batinyu Ayihudete manniranna Suusa heedhanno jaallansara abbino qarri mittoreno lawinosikki daafira, mootete ledo ofolle woyinete xajje aganni no.—Asteeri 3:12–4:1 nabbawi.

²¹ Merdookiyoosi sammi yee laˈˈa hasiissannosikkita afino. Kayi hige ma asse afanno? Asteeri isi dadillino gara macciishshite, uddiˈranno uduunne sokkusi; isi kayinni sheshifata didandiino. Merdookiyoosi, lossiˈrino qaaqqosi Asteeri haaˈne Magano afinokki gashshaanchira uyinanna Yihowa sammi yee lainohu mayiraati ikka yee albinku huluullamanni keeshshinoha ikkara dandaanno. Xa kayinni mayiraatiro huwatinoha ikkara dandaanno. Merdookiyoosi, Mootitte Asteeri mootenniwa eˈe “gosase daafira” eegantanno gede sokka soyino.—Ast. 4:4-8.

22. Asteeri minaannase ikkirono mootenniwa mara waajjitinohu mayiraati? (Lekkaalliidi qaagiishshano lai.)

 ²² Asteeri Merdookiyoosi soqqino sokka macciishshituta, afale talka yitinoseti egennantinote. Ammanase lowo geeshsha jifantanno yanna xaati. Ise Merdookiyoosira qoltino dawaro waajjitinota leellishshanno. Ise Merdookiyoosira mootete seera qaagiissitino. Mittu manchi moote woshshisikkinni isiwa mariro, shinanni. Marino manchi reyotenni gatannohu, moote culku siqqosi isiwa qole diriirsiro callaati. Hakko iso Asxiini moote woshsheenna mara gibbuta assinoonnisere hendiro, Asteeri moote maarannoe yite hexxa dandiitanno? Asteeri mootenniwa martunkunni 30 barri sainoseta Merdookiyoosira kultino. Ise moote kageeshshi yanna woshshisekki keeshshino daafira, kuni garasi anfoonnikki manchi xaate baginoseha lawisekki digatino. *—Ast. 4:9-11.

23. (a) Merdookiyoosi Asteeri ammana jawaachishate mayino? (b) Merdookiyoosi ammanatenni dancha lawishsha ikkinonkehu hiittoonniiti?

²³ Merdookiyoosi Asteeri ammana jawaachishate kaajjishe qolino. Ise sammi yite gibburo, Ayihudete manni gato wolewiinni afiˈrannota kulinose. Qoleno dartu lexxanni haˈriro, ise umise hiitto ikkite gattanno? Merdookiyoosi, mannasi coˈo assine gundara wore laˈˈannokkihanna coyiˈrino qaale wonshikki agurannokki Magano Yihowa woˈmu wodanisinni addaxxannota leellishino. (Iya. 23:14) Hakkiinni Merdookiyoosi Asteeri togo yiino: “Mayi afino, ati mootete galte ikkoottahu tenne qarru yannara gatisattankera ikkinoha ikkara dandaanno.” (Ast. 4:12-14) Merdookiyoosi ammanatenni dancha lawishsha ikkannoha dilawannohe? Isi woˈma giddosinni Maganosi Yihowa addaxxino. Ninkena?—Law. 3:5, 6.

24. Asteeri ammana noosetanna worba ikkitinota leellishshinohu hiittoonniiti?

²⁴ Asteeri xa sammi yite laˈˈantenni mitore assa hasiissannoseta huwattu. Hakko daafira, ise Merdookiyoosi gobbase manni isente gede sase barra qatumanno gede assara sokku; ise hatte sokkara jeefote, “Togo asse reyummarono reyo” yaase ammanasenna worbimmase leellishshannote. (Ast. 4:15-17) Ise konni sasu barri giddo, alba horo huuccidhe egentinokki garinni eeggifatte huuccidhukki digattino. Jeefote, hadhanno yanna iillitu. Ise doorantinota mootimmate uddanose uddidhino; qoleno moote laˈˈannose woyite hagiidhanno gede, dandiiture baalare assitino. Hakkiinni, kaˈe mootenniwa hadhu.

25. Asteeri minaannisewa martu woyite ikkinore xawisi.

²⁵ Tenne fooliishshora bitimaho xawinsinte gede, Asteeri mootete minira hadhanni no. Ise hadhanni heedhe mageeshshi geeshsha yaaddinoronna Yihowa mageeshshi geeshsha eeggifatte huuccidhinoro hanni hedate woˈnaali. Ise Ahashuresi zuufaanete ofolle heeˈre laˈˈa dandaannowa, giddiidi furchowa martu. Ise hakkiira iillituti, moote alba hiitto ikke nooro moorte laˈinoha ikkara dandaanno. Shiima geeshsha agadhitinoha ikkiro, hatti yanna kawoote diro ikkitinose! Hakkiinni, minaannise laise. Isi Asteeri martino daafira dhagge assiˈrinoha ikkirono, hisatu albinni lainose. Hakkiinni isera culku siqqichosi diriirsise!—Ast. 5:1, 2.

26. Addu Kiristaani Asteeri gede worbuulle ikka hasiissannonsahu mayiraati? Ise hakko barra assitinori hanafotella yineemmohu mayiraati?

²⁶ Moote, Asteeri dhiwinosere kuˈlitanno gede koyisinose. Asteeri Maganoho ammanantenna mannisira halante, Maganu soqqamaasine baalantera ammanatenni kaajja lawishsha ikkitino. Addu Kiristaani togooha dancha lawishsha ikkanno manna baasa naadanno. Yesuusi addu rosaanosi mereero, meessi qiniite agurranni gede assanno baxilli heeˈrannota coyiˈrino. (Yohaannisi 13:34, 35 nabbawi.) Togoo baxille leellishate duucha woyite Asteeri gede worba ikka hasiissanno. Ikkollana, Asteeri Maganu mannira halamate hakko barra assitinori hanafotella. Ise, mootennihu qaru amaalaanchi Haama bushanna xagaraamo ikkinota mootete hiitto assite ammansiissanno ikka? Ise xa mannase gatisate maa assitanno ikka? Aantanno fooliishshora, kuri xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo.