Fakatatau kia Mātiu 22:1-46

  • Talanoa fakatātā ki he kātoanga malí (1-14)

  • ʻOtua mo Sisa (15-22)

  • Fehuʻi fekauʻaki mo e toetuʻú (23-33)

  • Ongo fekau lahi tahá (34-40)

  • Ko e ʻalo ʻo Tēvita ʻa e Kalaisí? (41-46)

22  Naʻe toe leaʻaki ʻe Sīsū kiate kinautolu ha ngaahi talanoa fakatātā, ʻo pehē:  “Ko e Puleʻanga ʻo hēvaní ʻe fakatatau nai ia ki ha tuʻi ʻa ia naʻá ne fai ha kātoanga kai ʻo e mali+ ʻa hono fohá.  Pea naʻá ne fekau atu ʻene kau tamaioʻeikí ke ui mai ʻa e faʻahinga naʻe fakaafeʻi ki he kātoanga kai ʻo e malí, ka naʻe ʻikai te nau fie haʻu.+  Naʻá ne toe fekau atu mo ha kau tamaioʻeiki kehe, ʻo pehē, ‘Tala ki he faʻahinga naʻe fakaafeʻí: “Vakai! Kuó u teuteu ha kai hoʻatā, kuo tāmateʻi ʻeku fanga pulu tangatá mo e fanga manu sisinó, pea kuo maau ʻa e meʻa kotoa pē. Mou haʻu ki he kātoanga kai ʻo e malí.”’  Ka ʻi he ʻikai ke nau tokanga ki aí naʻa nau ʻalu, ko e taha ki heʻene ngoué, ko e taha ki heʻene pisinisí;+  ka ko e toengá, naʻa nau puke ʻene kau tamaioʻeikí ʻo ngaohikoviʻi pea tāmateʻi kinautolu.  “Naʻe houhau lahi ʻa e tuʻí ʻo ne fekau atu ʻene ngaahi kongakaú ke nau tāmateʻi ʻa e kau fakapō ko iá pea mo tutu honau koló.+  Naʻá ne pehē leva ki heʻene kau tamaioʻeikí, ‘Kuo maau ʻa e kātoanga kai ʻo e malí, ka ko e faʻahinga naʻe fakaafeʻí naʻe ʻikai te nau taau.+  Ko ia ai, mou ʻalu atu ki he ngaahi hala ʻoku ʻalu atu mei he koló, pea fakaafeʻi mai ki he kātoanga kai ʻo e malí ha taha pē te mou maʻu ai.’+ 10  Ko ia, naʻe ʻalu atu ʻa e kau tamaioʻeiki ko iá ki he ngaahi halá ʻo nau tānaki mai ʻa kinautolu kotoa naʻa nau maʻú, fakatouʻosi ʻa e fulikivanu mo e lelei; pea naʻe fonu ʻa e loki ki he kātoanga malí ʻi he faʻahinga naʻe kaí.* 11  “ʻI he hū mai ʻa e tuʻí ke vakaiʻi ʻa e kau fakaafé, naʻá ne fakatokangaʻi ai ha tangata naʻe ʻikai te ne vala kātoanga mali. 12  Ko ia naʻá ne pehē kiate ia, ‘Tangata, naʻe anga-fēfē hoʻo hū mai ki heni ʻo ʻikai te ke tui ha vala kātoanga malí?’ Naʻá ne fakalongolongo pē. 13  Naʻe pehē ange leva ʻe he tuʻí ki heʻene kau sevānití, ‘Haʻi ʻa hono nimá mo e vaʻé pea lī ia ki tuʻa ki he fakapoʻulí. Ko e feituʻu ia ʻe tangi mo ʻūʻūnifo aí.’ 14  “He ʻoku fakaafeʻi ʻa e tokolahi, kae fili ʻa e tokosiʻi.” 15  Pea naʻe ʻalu atu ʻa e kau Fālesí ʻo nau faʻufaʻu ke tauheleʻi ia ʻi haʻane lea.+ 16  Ko ia naʻa nau fekauʻi atu kiate ia ʻenau kau ākongá, fakataha mo e faʻahi ʻa Hēlotá,+ ʻo nau pehē: “Faiako, ʻoku mau ʻiloʻi ʻokú ke lea moʻoni mo faiakoʻaki ʻa e ʻalunga ʻo e ʻOtuá ʻi he moʻoni, pea ʻoku ʻikai te ke kumi ki he leleiʻia mai ʻa ha taha, he ʻoku ʻikai te ke sio ki he fōtunga hā mai ʻo e kakaí. 17  Ko ia, tala mai kiate kimautolu, Ko e hā hoʻo fakakaukaú? ʻOku totonu ke totongi tukuhau kia Sisa pe ʻikai?” 18  Ka ko Sīsū, ʻi heʻene ʻiloʻi ʻenau fulikivanú, naʻá ne pehē: “Ko e hā ʻoku mou ʻahiʻahiʻi ai aú, kau mālualoi? 19  Fakaʻaliʻali mai angé ʻa e koini tukuhaú.” Naʻa nau ʻomi kiate ia ha foʻi tēnali.* 20  Naʻá ne pehē kiate kinautolu: “Ko e ʻīmisi mo e hingoa ʻeni ʻo hai?” 21  Naʻa nau pehē: “ʻO Sisa.” Pea naʻá ne pehē kiate kinautolu: “Ko ia, ʻoange kia Sisa ʻa e ngaahi meʻa ʻa Sisá, ka ki he ʻOtuá ʻa e ngaahi meʻa ʻa e ʻOtuá.”+ 22  ʻI heʻenau fanongo ki he meʻa ko iá, naʻa nau ofoofo, pea nau mavahe meiate ia ʻo nau ʻalu. 23  ʻI he ʻaho ko iá, ko e kau Sātusí, ʻa ia ʻoku nau pehē ʻoku ʻikai ha toetuʻú,+ naʻa nau haʻu ʻo ʻeke ange kiate ia:+ 24  “Faiako, naʻe pehē ʻe Mōsese: ‘Kapau ʻe mate ha tangata ʻo ʻikai ʻi ai haʻane fānau, kuo pau ke mali ʻa hono tokouá mo hono uaifí pea fakatupu mai ai ha hako maʻa hono tokouá.’+ 25  Ko ia naʻe ʻi ai ha kau tautehina ʻe toko fitu ʻiate kimautolu. Naʻe mali ʻa e ʻuluakí peá ne mate, pea ʻi he ʻikai hano hakó, naʻá ne tuku atu hono uaifí maʻa hono tokouá. 26  Naʻe hoko ʻa e meʻa tatau ki hono uá mo hono tolú, ʻo aʻu ki he kotoa ʻo e toko fitú. 27  Naʻe toki mate fakamuimui leva ʻa e fefiné. 28  Ko ia ʻi he toetuʻú, ʻe hoko ia ko e uaifi ʻo hai ʻi he toko fitú? He naʻa nau hoko kotoa ko hono husepāniti.” 29  ʻI he tali ki aí naʻe pehē ʻe Sīsū kiate kinautolu: “ʻOku mou maʻuhala, koeʻuhi ʻoku ʻikai te mou ʻiloʻi ʻa e Folofolá pe ko e mālohi ʻo e ʻOtuá;+ 30  he ʻi he toetuʻú heʻikai ke mali ai ʻa e kakai tangatá pe foaki atu ʻa e kakai fefiné ʻi he mali, ka ʻoku nau hangē ko e kau ʻāngelo ʻi hēvaní.+ 31  ʻI he fekauʻaki mo e toetuʻu ʻa e kau maté, kuo ʻikai koā te mou lau ʻa e meʻa naʻe folofolaʻaki kiate kimoutolu ʻe he ʻOtuá, ʻa ia naʻá ne pehē: 32  ‘Ko e ʻOtua au ʻo ʻĒpalahame pea ko e ʻOtua ʻo ʻAisake pea ko e ʻOtua ʻo Sēkope’?+ Ko e ʻOtua ia, ʻo ʻikai ʻo e kau maté, ka ʻo e kau moʻuí.”+ 33  ʻI he fanongo ki aí, naʻe fakatumutumu ʻa e fuʻu kakaí ʻi heʻene faiakó.+ 34  Hili ʻa e fanongo ʻa e kau Fālesí ki heʻene fakasīlongoʻi ʻa e kau Sātusí, naʻa nau fakatahataha mai leva. 35  Pea ko e taha ʻo kinautolu, naʻe mataotao ʻi he Laó, naʻá ne ʻahiʻahiʻi ia ʻaki ʻene ʻeke ange: 36  “Faiako, ko fē ʻa e fekau ʻoku lahi taha ʻi he Laó?”+ 37  Naʻá ne pehē kiate ia: “‘Kuo pau ke ke ʻofa kia Sihova* ko ho ʻOtuá ʻaki ho lotó kotoa pea ʻaki hoʻo moʻuí kotoa pea ʻaki ho ʻatamaí kotoa.’+ 38  Ko ʻeni ia ʻa e fekau lahi tahá mo muʻomuʻá. 39  Ko hono uá, ʻoku hangē ko iá, ʻa eni: ‘Kuo pau ke ke ʻofa ki ho kaungāʻapí ʻo hangē pē ko hoʻo ʻofa kiate koé.’+ 40  Ko e ongo fekau ko ení ʻoku tautau ki ai ʻa e Laó kotoa pea mo e Kau Palōfitá.”+ 41  Ko ia ʻi he lolotonga ʻa e fakatahataha ʻa e kau Fālesí, naʻe ʻeke ange ʻe Sīsū kiate kinautolu:+ 42  “Ko e hā hoʻomou fakakaukau fekauʻaki mo e Kalaisí? Ko e ʻalo ia ʻo hai?” Naʻa nau pehē kiate ia: “ʻO Tēvita.”+ 43  Naʻá ne ʻeke ange kiate kinautolu: “ʻOku anga-fēfē leva ʻa hono ui ia ʻe Tēvita ʻi hono fakamānavaʻi*+ ko e ʻEiki, ʻi heʻene pehē, 44  ‘Naʻe folofola ʻa Sihova* ki hoku ʻEikí: “Nofo hifo ʻi hoku nima toʻomataʻú kae ʻoua kuó u tuku ho ngaahi filí ki ho lalo vaʻé”’?+ 45  Kapau leva ʻoku ui ia ʻe Tēvita ko e ʻEiki, ʻoku anga-fēfē leva ai ʻene hoko ko hono ʻaló?”+ 46  Pea naʻe ʻikai ha taha naʻe malava ke ne lea hake ʻo fai ha tali kiate ia, pea mei he ʻaho ko iá, naʻe ʻikai ha taha te ne fakatoʻotoʻa ke toe fai atu ha fehuʻi kiate ia.

Fakamatala ‘i Lalo

Pe “naʻe tākoto atu ki he tēpilé.”
ʻA ia, ʻi hono ueʻi ʻe he laumālie māʻoniʻoní.