Fakatatau kia Sione 6:1-71

  • Fafanga ʻe Sīsū ʻa e toko 5,000 (1-15)

  • Luelue ʻa Sīsū ʻi he fukahi tahí (16-21)

  • Ko Sīsū,“ʻa e mā ʻo e moʻuí” (22-59)

  • Tūkia ʻa e tokolahi ʻi he lea ʻa Sīsuú (60-71)

6  ʻI he hili ʻa e meʻá ni naʻe ʻalu atu ʻa Sīsū ʻo kolosi ʻi he Tahi Kālelí, pe Taipilioó.+  Pea naʻe hanganaki muimui pē ʻiate ia ha fuʻu kakai tokolahi,+ koeʻuhi naʻa nau mamata ʻi he ngaahi mana naʻá ne fakahoko ʻi hono fakamoʻui ʻa e kau puké.+  Ko ia naʻe ʻalu hake ʻa Sīsū ki ha moʻunga peá ne nofo hifo ai mo ʻene kau ākongá.  Pea naʻe ofi ʻa e Pāsová,+ ʻa e kātoanga ʻa e kau Siú.  ʻI he hanga hake ʻa e fofonga ʻo Sīsuú ʻo ne mamata ki ha fuʻu kakai tokolahi ʻoku nau haʻu kiate iá, naʻá ne pehē kia Filipe: “Ko fē te tau fakatau mei ai ha mā ke kai ʻe he kakaí ni?”+  Kae kehe, naʻá ne leaʻaki ʻa e meʻá ni ke ʻahiʻahiʻi ia, he naʻá ne ʻiloʻi ʻa e meʻa naʻe teu ke ne faí.  Naʻe tali ange ʻe Filipe kiate ia: “Ko ha mā ʻoku feʻunga mo e tēnali* ʻe 200 heʻikai feʻunga ia mo e tokotaha taki taha ʻo kinautolu ke nau maʻu naʻa mo ha kiʻi meʻa siʻi mei ai.”  Ko e taha ʻo ʻene kau ākongá, ko ʻAnitelū ko e tokoua ʻo Saimone Pitá, naʻá ne pehē ange kiate ia:  “Ko ha kiʻi tamasiʻi eni ʻoku ʻi ai ʻene foʻi mā paʻale ʻe nima mo ha ongo kiʻi mataʻiika ʻe ua. Ka ko e hā hake ia ki he fuʻu tokolahí ni?”+ 10  Naʻe pehē ʻe Sīsū: “ʻAi ʻa e kakaí ke nau tangutu hifo.” Koeʻuhi naʻe musieʻia ʻa e feituʻu ko iá, naʻa nau tangutu hifo ai. ʻI he fuʻu kakaí ni naʻe toko 5,000 nai ʻa e kakai tangatá.+ 11  Naʻe toʻo ʻe Sīsū ʻa e maá, pea ʻi he hili ʻene fai ha fakafetaʻi, naʻá ne tufotufa ia ki he faʻahinga naʻe tangutu aí; naʻá ne fai pehē foki ki he ongo kiʻi mataʻiiká, pea naʻa nau maʻu ʻo fakatatau pē ki he lahi ko ia ne nau fiemaʻú. 12  Ka ʻi he hili ʻenau kai ʻo mākoná, naʻá ne pehē ki heʻene kau ākongá: “Tānaki fakataha ʻa e mapakipakiʻi mā ʻoku toé, ke ʻoua ʻe maumau ha meʻa.” 13  Ko ia naʻa nau tānaki fakataha ia pea nau fakafonu ai ha kato ʻe 12 ʻaki ʻa e mapakipakiʻi mā naʻe toe mai mei he faʻahinga naʻa nau kai ʻa e foʻi mā paʻale ʻe nimá. 14  ʻI he sio ʻa e kakaí ki he mana naʻá ne fakahokó, naʻe kamata ke nau pehē: “Ko eni moʻoni ia ʻa e Palōfita naʻe pehē ʻe haʻu ki he māmaní.”+ 15  Ko ia ʻi he ʻilo ʻe Sīsū naʻe teu ke nau haʻu ʻo puke ia ke fakanofo ko ha tuʻí, naʻá ne toe mavahe+ toko taha pē ki he moʻungá.+ 16  ʻI heʻene efiafi hifó, naʻe ʻalu atu ʻene kau ākongá ki tahi,+ 17  pea ʻi heʻenau heka ki ha vaka, naʻa nau folau ki he kauvai ʻe tahá ki Kāpaneume. ʻI he aʻu mai ki he taimi ko ení kuo poʻuli, pea naʻe teʻeki ai ke haʻu ʻa Sīsū kiate kinautolu.+ 18  Pehē foki, naʻe fakaʻau ke kovi ʻa e tahí koeʻuhi naʻe angi mai ha matangi mālohi.+ 19  Kae kehe, ʻi he hili ʻenau ʻaʻalo ʻi ha maile ʻe tolu pe fā nai,* naʻa nau sio atu kia Sīsū ʻokú ne luelue mai ʻi he fukahi tahí ʻo fakaofiofi mai ki he vaká, pea naʻa nau hoko ʻo manavahē. 20  Ka naʻá ne pehē kiate kinautolu: “Ko au pē ia; ʻoua ʻe ilifia!”+ 21  Pea naʻa nau loto-lelei ke fakaheka ia ki he vaká, pea naʻe tau leva ʻa e vaká ki he fonua naʻa nau fakataumuʻa ki aí.+ 22  ʻI he ʻaho hono hokó naʻe sio ʻa e fuʻu kakai ko ia naʻa nau nofo ʻi he kauvai ʻe tahá naʻe ʻikai ha vaka ai. Ko ha kiʻi vaka siʻisiʻi pē naʻe ʻi aí, ka naʻe ʻikai ke heka ʻa Sīsū ki he vaka ko iá fakataha mo ʻene kau ākongá, he naʻe ʻosi mavahe atu ʻene kau ākongá ʻiate kinautolu pē. 23  Kae kehe, naʻe tau hifo ha ngaahi vaka mei Taipiliō ʻo ofi ki he feituʻu ko ia naʻa nau kai ai ʻa e maá ʻi he hili hono fai ʻe he ʻEikí ʻa e fakafetaʻí. 24  Ko ia ʻi he sio ʻa e fuʻu kakaí naʻe ʻikai ke ʻi ai ʻa Sīsū pe ko ʻene kau ākongá, naʻa nau heka ki honau ngaahi vaká ʻo nau haʻu ki Kāpaneume ke kumi kia Sīsū. 25  ʻI heʻenau ʻilo ia ʻi he kauvai ʻe tahá, naʻa nau pehē kiate ia: “Lāpai,*+ naʻá ke aʻu fakakū mai ki hení?” 26  Naʻe tali ange ʻe Sīsū kiate kinautolu: “ʻOku ou mātuʻaki tala moʻoni atu kiate kimoutolu, ʻoku mou kumi kiate aú, ʻo ʻikai koeʻuhi ko e ngaahi mana naʻa mou mamata aí, ka koeʻuhi naʻa mou kai mei he ngaahi foʻi maá pea mou mākona ai.+ 27  Mou ngāue, ʻo ʻikai maʻá e meʻakai ʻoku ʻauhá, ka maʻá e meʻakai ʻoku tolonga atu ki he moʻui taʻengatá,+ ʻa ia ʻe ʻoatu kiate kimoutolu ʻe he Foha ʻo e tangatá; he kuo hanga ʻe he Tamaí, ʻe he ʻOtuá tonu, ʻo ʻai ki he tokotahá ni ʻa ʻene sila ʻo e hōifuá.”+ 28  Ko ia naʻa nau pehē kiate ia: “Ko e hā kuo pau ke mau fai ke fakahoko ai ʻa e ngaahi ngāue ʻa e ʻOtuá?” 29  ʻI he tali ki aí naʻe pehē ʻe Sīsū kiate kinautolu: “Ko e ngāue eni ʻa e ʻOtuá, ke mou ngāueʻi ʻa e tui ki he tokotaha ko ia naʻá ne fekauʻi maí.”+ 30  Pea naʻa nau pehē ange kiate ia: “Ko e hā te ke fakahoko ko ha fakaʻilonga,+ koeʻuhi ke mau sio ki ai pea mau tui atu kiate koe? Ko e hā ʻa e ngāue ʻokú ke faí? 31  Ko ʻemau fanga kuí naʻa nau kai ʻa e maná ʻi he toafá,+ hangē tofu pē ko ia kuo tohí: ‘Naʻá ne foaki kiate kinautolu ha mā mei he langí ke nau kai.’”+ 32  Naʻe pehē ange leva ʻe Sīsū kiate kinautolu: “ʻOku ou mātuʻaki tala moʻoni atu, naʻe ʻikai ke foaki atu ʻe Mōsese kiate kimoutolu ʻa e mā mei he langí, ka ʻoku foaki atu ʻe heʻeku Tamaí kiate kimoutolu ʻa e mā moʻoní mei he langí. 33  He ko e mā ʻa e ʻOtuá ʻa e tokotaha ko ia ʻoku ʻalu hifo mei he langí ʻo ne foaki ʻa e moʻuí ki he māmaní.” 34  Ko ia naʻa nau pehē kiate ia: “ʻEiki, foaki maʻu pē kiate kimautolu ʻa e mā ko ení.” 35  Naʻe pehē ange ʻe Sīsū kiate kinautolu: “Ko au ʻa e mā ʻo e moʻuí. ʻIlonga ʻa ia ʻoku haʻu kiate aú ʻe ʻikai te ne teitei fiekaia, pea ʻilonga ʻa ia ʻokú ne ngāueʻi ʻa e tui kiate aú ʻe ʻikai ʻaupito te ne teitei fieinua.+ 36  Kae hangē ko ia naʻá ku leaʻaki kiate kimoutolú, kuo aʻu ʻo mou mamata kiate au pea neongo iá ʻoku ʻikai pē te mou tui.+ 37  Ko e faʻahinga kotoa pē ʻoku foaki mai kiate au ʻe he Tamaí te nau haʻu kiate au, pea heʻikai ʻaupito te u kapusi ʻa e tokotaha ʻoku haʻu kiate aú;+ 38  he kuó u ʻalu hifo mei he langí+ ke fai, ʻo ʻikai ki hoku lotó, ka ki he finangalo ʻo ia naʻá ne fekau mai aú.+ 39  Ko eni ia ʻa e finangalo ʻo ia naʻá ne fekau mai aú, ke ʻoua naʻa mole ha taha ʻi he faʻahinga kotoa kuó ne foaki mai kiate aú, ka ke u fokotuʻu hake+ kinautolu ʻi he ʻaho fakaʻosí. 40  He ko eni ia ʻa e finangalo ʻo ʻeku Tamaí, ko e tokotaha kotoa pē ʻokú ne ʻiloʻi ʻa e ʻAló pea ngāueʻi ʻa e tui kiate iá ke ne maʻu ʻa e moʻui taʻengatá,+ pea te u fokotuʻu hake+ ia ʻi he ʻaho fakaʻosí.” 41  Naʻe kamata leva ke muhumuhu ʻa e kau Siú fekauʻaki mo ia koeʻuhi naʻá ne pehē: “Ko au ʻa e mā naʻe ʻalu hifo mei he langí.”+ 42  Pea naʻe kamata ke nau pehē: “ʻIkai ko Sīsū ʻeni ko e foha ʻo Siosifá, ʻa ia ko ʻene tamaí mo ʻene faʻeé ē ʻoku tau ʻiloʻí?+ ʻOku anga-fēfē ʻene pehē mai ko eni, ‘Kuó u ʻalu hifo mei he langí’?” 43  ʻI he tali ki aí naʻe pehē ʻe Sīsū kiate kinautolu: “Tuku hoʻomou femuhumuhuʻí. 44  ʻOku ʻikai ha tangata ʻe lava ke haʻu kiate au kae ʻoua kuo tohoaki mai ia ʻe he Tamaí,+ ʻa ia naʻá ne fekau mai aú, pea te u fokotuʻu hake ia ʻi he ʻaho fakaʻosí.+ 45  Kuo tohi ʻi he Kau Palōfitá: ‘Te nau hoko kotoa ʻo akoʻi ʻe Sihova.’*+ Ko e tokotaha kotoa pē kuó ne fanongo ki he Tamaí pea kuó ne ako meiate iá ʻokú ne haʻu kiate au. 46  ʻOku ʻikai ke pehē ia kuo mamata ʻe ha tangata ki he Tamaí,+ tuku kehe pē ʻa e tokotaha ʻoku mei he ʻOtuá; ko e tokotaha eni kuó ne mamata ki he Tamaí.+ 47  ʻOku ou mātuʻaki tala moʻoni atu kiate kimoutolu, ʻilonga ʻa ia ʻoku tuí ʻokú ne maʻu ʻa e moʻui taʻengatá.+ 48  “Ko au ʻa e mā ʻo e moʻuí.+ 49  Naʻe kai ʻe hoʻomou fanga kuí ʻa e maná ʻi he toafá ka naʻa nau kei mate pē.+ 50  Ko eni ia ʻa e mā ʻoku ʻalu hifo mei he langí, koeʻuhi ʻo ka kai mei ai ha taha ʻe ʻikai te ne mate. 51  Ko au ʻa e mā moʻui naʻe ʻalu hifo mei he langí. Ka ʻi ai ha taha pē ʻe kai mei he maá ni te ne moʻui taʻengata; pea ko hono moʻoní, ko e mā te u foakí ko hoku kakanó ia koeʻuhiā ke moʻui ai ʻa e māmaní.”+ 52  Pea naʻe kamata fekīhiaki ʻa e kau Siú, ʻo pehē: “ʻE lava fēfē ke foaki mai ʻe he tangatá ni hono kakanó ke tau kai?” 53  Ko ia naʻe pehē ʻe Sīsū kiate kinautolu: “ʻOku ou mātuʻaki tala moʻoni atu kiate kimoutolu, ka ʻikai te mou kai ʻa e kakano ʻo e Foha ʻo e tangatá mo inu hono totó, ʻe ʻikai ha moʻui ʻiate kimoutolu.+ 54  ʻIlonga ʻa ia ʻokú ne kai mei hoku kakanó mo inu hoku totó ʻokú ne maʻu ʻa e moʻui taʻengatá, pea te u fokotuʻu hake ia+ ʻi he ʻaho fakaʻosí; 55  he ko hoku kakanó ko e meʻakai moʻoni pea ko hoku totó ko e inu moʻoni. 56  ʻIlonga ʻa ia ʻokú ne kai mei hoku kakanó mo inu hoku totó ʻokú ne nofo maʻu ʻo fāʻūtaha mo au, pea ʻoku ou fāʻūtaha mo ia.+ 57  Hangē tofu pē ko hono fekauʻi mai au ʻe he Tamai ʻoku moʻuí pea mo ʻeku moʻui koeʻuhi ko e Tamaí, ʻoku pehē pē ʻa e tokotaha ʻokú ne kai meiate aú, te ne moʻui koeʻuhi ko au.+ 58  Ko e mā ʻeni naʻe ʻalu hifo mei he langí. ʻOku ʻikai ke hangē ia ko e taimi naʻe kai ai ʻe hoʻomou fanga kuí ka nau kei mate peé. ʻIlonga ʻa ia ʻokú ne kai mei he maá ni te ne moʻui taʻengata.”+ 59  Naʻá ne leaʻaki ʻa e ngaahi meʻá ni ʻi heʻene faiako ʻi ha sinakoke* ʻi Kāpaneume. 60  ʻI heʻenau fanongo ki he meʻá ni, naʻe pehē ʻe he tokolahi ʻo ʻene kau ākongá: “Ko e lea eni ʻoku oʻo; ko hai ia ʻe lava ke fanongo ki ai?” 61  Ka ko Sīsū, ʻi heʻene ʻiloʻi ʻiate ia tonu naʻe femuhumuhuʻi ʻene kau ākongá ʻo fekauʻaki mo e meʻá ni, naʻá ne pehē kiate kinautolu: “ʻOku fakatūkiaʻi koā kimoutolu ʻe he meʻá ni? 62  ʻE fēfē leva kapau te mou sio ki he Foha ʻo e tangatá ʻokú ne ʻalu hake ki he feituʻu naʻá ne ʻi ai ki muʻá?+ 63  Ko e laumālié ia ʻoku foaki moʻuí;+ ko e kakanó ʻoku ʻikai hano ʻaonga ʻe taha. Ko e ngaahi lea kuó u leaʻaki kiate kimoutolú ko e tupu ia mei he laumālie māʻoniʻoní pea ʻoku foaki moʻui.+ 64  Ka ʻoku ʻi ai ha niʻihi ʻo kimoutolu ʻoku ʻikai tui.” He naʻe ʻiloʻi ʻe Sīsū mei he kamatá pē ʻa e faʻahinga naʻe ʻikai ke tuí pea mo e tokotaha te ne lavakiʻi iá.+ 65  Naʻá ne hoko atu ʻo pehē: “Ko e ʻuhinga ʻeni kuó u pehē atu ai kiate kimoutolu, ʻoku ʻikai ha taha ʻe lava ke haʻu kiate au kae ʻoua kuo fakangofua ia ʻe he Tamaí.”+ 66  Koeʻuhi ko e meʻá ni, naʻe foki ʻa e tokolahi ʻo ʻene kau ākongá ki he ngaahi meʻa kuo nau sītuʻa mei aí+ pea ʻikai ke nau kei ō holo mo ia. 67  Ko ia naʻe pehē ʻe Sīsū ki he toko Hongofulu-mā-uá: “ʻOku ʻikai koā ke mou fie ō mo kimoutolu?” 68  Naʻe tali ange ʻe Saimone Pita kiate ia: “ʻEiki, ko hai te mau ʻalu ki aí?+ ʻOkú ke maʻu ʻa e ngaahi lea ʻo e moʻui taʻengatá.+ 69  Kuo mau tui pea kuo mau ʻilo ko koe ʻa e Tokotaha Māʻoniʻoni ʻa e ʻOtuá.”+ 70  Naʻe tali ange ʻe Sīsū kiate kinautolu: “Naʻá ku fili ʻa e toko hongofulu-mā-ua ko kimoutolú, ʻikai ko ia?+ Ka ko e taha ʻo kimoutolu ko ha tokotaha laukovi loi.”*+ 71  Ko hono moʻoní, naʻá ne leá ʻo fekauʻaki mo Siutasi ko e foha ʻo Saimone ʻIsikalioté, he ko e tokotahá ni naʻe teu ke ne lavakiʻi ia, neongo ko e taha ia ʻo e toko Hongofulu-mā-uá.+

Fakamatala ‘i Lalo

Kilomita nai ʻe nima pe ono. Fakafoʻilea, “ʻi ha sitētia ʻe 25 pe 30 nai.” Sio ki he Fakamatala Fakalahi E14.
ʻOku ʻuhingá ko e “Faiako.”
Pe ngalingali, “fakatahaʻanga kakai.”
Pe “ko ha tēvolo.”