Fakatatau kia Sione 1:1-51

  • Hoko ʻa Folofola ʻo kakano (1-18)

  • Fakamoʻoni naʻe fai ʻe Sione Papitaisó (19-28)

  • Sīsū, ko e Lami ʻa e ʻOtuá (29-34)

  • ʻUluaki kau ākonga ʻa Sīsuú (35-42)

  • Filipe mo Nātaniela (43-51)

1  ʻI he kamataʻangá naʻe ʻi ai ʻa Folofola,+ pea ko Folofolá naʻe ʻi ai fakataha mo e ʻOtuá,+ pea ko Folofolá naʻe hoko ko ha ʻotua.*+  Ko e tokotahá ni naʻe ʻi he kamataʻangá mo e ʻOtuá.  Naʻe hoko mai ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē ʻo ʻi ai fakafou ʻiate ia,+ pea naʻe ʻikai ha momoʻi meʻa ʻe taha ʻe hoko mai ʻo ʻi ai ʻo taʻekau ai ia. Ko e meʻa kuo hoko mai ʻo ʻi ai  fakafou ʻiate iá ko e moʻuí, pea ko e moʻuí ko e maama ia ki he tangatá.+  Pea ʻoku ulo ʻa e māmá ʻi he fakapoʻulí,+ ka kuo ʻikai ke ikuʻi ia ʻe he fakapoʻulí.  Naʻe hoko mai ha tangata ʻa ia naʻe fekauʻi mai ko ha fakafofonga ʻo e ʻOtuá; ko hono hingoá ko Sione.+  Naʻe haʻu ʻa e tangatá ni ko ha fakamoʻoni, ke ne faifakamoʻoni fekauʻaki mo e māmá,+ koeʻuhi ke malava ʻa e faʻahinga kakai kotoa pē ʻo tui fakafou ʻiate ia.  Naʻe ʻikai ko ia ʻa e māmá,+ ka naʻá ne haʻú ke faifakamoʻoni ʻo fekauʻaki mo e maama ko iá.  Ko e maama moʻoní ʻa ia ʻokú ne ʻoatu ʻa e maama ki he faʻahinga kotoa pē ʻo e tangatá, naʻe teu ke ne haʻu ki he māmaní.+ 10  Naʻá ne ʻi he māmaní,+ pea naʻe hoko mai ʻa e māmaní ʻo ʻi ai fakafou ʻiate ia,+ ka naʻe ʻikai ke ʻiloʻi ia ʻe he māmaní. 11  Naʻá ne haʻu ki hono ʻapí tonu, ka ko hono kakaí tonu naʻe ʻikai te nau tali ia. 12  Kae kehe, ko e faʻahinga kotoa naʻa nau tali iá, naʻá ne ʻoange kiate kinautolu ʻa e mafai ke nau hoko ko e fānau ʻa e ʻOtuá,+ koeʻuhi naʻa nau ngāueʻi ʻa e tui ki hono huafá.+ 13  Pea naʻe fanauʻi kinautolu, ʻo ʻikai mei he toto pe mei ha loto fakaekakano pe mei he loto ki ai ʻa ha tangata, ka mei he ʻOtuá.+ 14  Ko ia naʻe hoko ʻa Folofola ʻo kakano+ ʻo ne nofo ʻi hotau lotolotongá, pea naʻa tau mamata ki hono lāngilangí, ko ha lāngilangi hangē ko ia ʻoku maʻu ʻe ha foha tofu-pē-taha-ne-fakatupu+ mei ha tamai; pea naʻá ne fonu ʻi he hōifua fakaʻotuá* mo e moʻoni. 15  (Naʻe faifakamoʻoni ʻa Sione ʻo fekauʻaki mo ia, ʻio, naʻá ne kalanga: “Ko e tokotaha eni naʻá ku pehē ʻo fekauʻaki mo ia, ‘Ko e tokotaha ʻoku muimui mai ʻiate aú kuo fakalaka ia ʻo muʻomuʻa ʻiate au, he naʻe moʻui ia ki muʻa ʻiate au.’”)+ 16  He naʻa tau maʻu kotoa ʻa e ʻofa maʻataʻataá meiate ia ʻo fonu mahuohua, koeʻuhi ʻokú ne fonu ʻi he ʻofa maʻataʻatā. 17  Koeʻuhi ko e Laó naʻe foaki mai ia fakafou ʻia Mōsese,+ ko e ʻofa maʻataʻataá+ pea mo e moʻoní naʻe hoko mai ia fakafou ʻia Sīsū Kalaisi.+ 18  Kuo ʻikai ha tangata kuó ne mātā ʻa e ʻOtuá ʻi ha taimi;+ ko e ʻotua tofu-pē-taha-ne-fakatupú+ ʻa ia ʻokú ne ʻi he tafaʻaki ʻo e Tamaí*+ ʻa e tokotaha kuó ne fakamatalaʻi Iá.+ 19  Ko ia ko e fakamoʻoni eni naʻe fai ʻe Sione ʻi hono fekauʻi atu kiate ia ʻe he kau Siú ha kau taulaʻeiki mo ha kau Līvai mei Selusalema ke ʻeke kiate ia: “Ko hai koe?”+ 20  Pea naʻá ne fakahaaʻi totonu ʻo ʻikai te ne fakaʻikaiʻi, ʻo pehē: “ʻOku ʻikai ko e Kalaisí au.” 21  Pea nau ʻeke ange kiate ia: “Ka ko e hā leva? Ko ʻIlaisiā koe?”+ Naʻá ne tali ange: “ʻOku ʻikai ko au ia.” “Ko e Palōfitá koe?”+ Peá ne tali ange: “ʻIkai!” 22  Ko ia naʻa nau pehē kiate ia: “Ko hai koā koe? Tala mai kiate kimautolu koeʻuhi ke ʻi ai haʻamau tali ʻe fai ki he faʻahinga naʻa nau fekauʻi mai kimautolú. Ko e hā hoʻo lau ʻo fekauʻaki mo koé?” 23  Naʻá ne pehē ange: “Ko ha leʻo au ʻo e tokotaha ʻoku kalanga ʻi he toafá, ‘Mou ʻai ʻa e ʻalunga ʻo Sihová* ke hangatonu,’+ ʻo hangē ko ia naʻe leaʻaki ʻe he palōfita ko ʻAiseá.”+ 24  Pea ko e faʻahinga naʻe fekauʻi maí naʻe mei he kau Fālesí. 25  Ko ia naʻa nau fakafehuʻi ia ʻo nau pehē ange: “Ko e hā leva ʻokú ke faipapitaiso aí, kapau ʻoku ʻikai ko koe ʻa e Kalaisí pe ko ʻIlaisiā pe ko e Palōfitá?” 26  Naʻe tali ange ʻe Sione kiate kinautolu: “ʻOku ou faipapitaiso au ʻi he vaí. ʻOku tuʻu ʻi homou lotolotongá ha tokotaha ʻoku ʻikai te mou ʻilo, 27  ʻa e tokotaha ʻoku hoko mai ʻiate aú, ʻoku ʻikai te u taau ke vete ʻa e haʻi ʻo hono senitoló.”+ 28  Naʻe hoko ʻa e ngaahi meʻá ni ʻi Pētani ʻi he tafaʻaki ʻe taha ʻo Sioataní, ʻa e feituʻu naʻe faipapitaiso ai ʻa Sioné.+ 29  ʻI he ʻaho hono hokó naʻá ne sio ai kia Sīsū ʻokú ne haʻu fakahangatonu kiate ia, peá ne pehē: “Vakai, ko e Lami ē+ ʻa e ʻOtuá ʻa ia ʻokú ne ʻave ʻa e angahala+ ʻa māmaní!+ 30  Ko e tokotaha eni naʻá ku lea ʻo fekauʻaki mo ia: ‘ʻOku muimui mai ʻiate au ha tangata ʻa ia kuó ne fakalaka ʻo muʻomuʻa ʻiate au, he naʻe moʻui ia ki muʻa ʻiate au.’+ 31  Naʻa mo au naʻe ʻikai te u ʻiloʻi ia, ka ko e ʻuhinga naʻá ku haʻu ai ʻo faipapitaiso ʻi he vaí koeʻuhi ke fakahaaʻi ia ki ʻIsileli.”+ 32  Naʻe toe faifakamoʻoni foki ʻa Sione, ʻo pehē: “Naʻá ku mamata ki he laumālié ʻokú ne ʻalu hifo mei he langí ʻo hangē ha lupé, ʻo ne nofoʻia ia.+ 33  Naʻa mo au naʻe ʻikai te u ʻiloʻi ia, ka ko e Tokotaha tonu ko ia naʻá ne fekauʻi au ke u faipapitaiso ʻi he vaí naʻá ne pehē mai kiate au: ‘ʻIlonga ʻa ia te ke mamata ki ai ʻoku ʻalu hifo ʻa e laumālié ʻo nofoʻia iá,+ ko e tokotaha eni ʻoku faipapitaiso ʻi he laumālie māʻoniʻoní.’+ 34  Pea kuó u mamata ai, pea kuó u fakamoʻoni ko e tokotahá ni ko e ʻAlo ia ʻo e ʻOtuá.”+ 35  Pea ʻi he ʻaho hono hokó, naʻe tuʻu ʻa Sione mo ha toko ua ʻo ʻene kau ākongá, 36  pea ʻi heʻene sio ki he luelue hake ʻa Sīsuú, naʻá ne pehē: “Vakai, ko e Lami ē+ ʻa e ʻOtuá!” 37  ʻI he fanongo ʻa e ongo ākongá ki heʻene leaʻaki ení, naʻá na muimui ʻia Sīsū. 38  Pea tafoki hake ʻa Sīsū, pea ʻi heʻene sio ki heʻena muimui maí, naʻá ne pehē kiate kinaua: “Ko e hā ʻokú mo fiemaʻú?” Naʻá na pehē kiate ia: “Lāpai (ʻa ia ʻoku ʻuhingá, ʻi hono liliú, ko e “Faiako”), ʻokú ke nofó ʻi fē?” 39  Naʻá ne pehē ange kiate kinaua: “Mo haʻu, pea te mo sio ki ai.” Ko ia naʻá na ʻalu atu ʻo na sio ʻi he feituʻu naʻá ne nofo aí, pea naʻá na nofo mo ia ʻi he ʻaho ko iá; ko e houa hono hongofulú* nai ia. 40  Ko ʻAnitelū+ ko e tokoua ʻo Saimone Pitá, ko e taha ia ʻi he toko ua naʻe fanongo ki he meʻa naʻe leaʻaki ʻe Sioné pea muimui ʻia Sīsuú. 41  Naʻá ne ʻuluaki ʻilo ʻa hono tokoua ko Saimoné peá ne pehē kiate ia: “Kuó ma ʻilo ʻa e Mīsaiá”+ (ʻa ia ʻoku ʻuhingá, ʻi hono liliú, ko e “Kalaisi”), 42  pea naʻá ne taki ia kia Sīsū. ʻI he sio ʻa Sīsū kiate iá, naʻá ne pehē ange: “Ko Saimone koe,+ ko e foha ʻo Sioné; ʻe ui koe ko Kīfasi” (ʻa ia ʻoku liliu ko e “Pita”).+ 43  ʻI he ʻaho hono hokó naʻá ne loto ke mavahe ki Kāleli. Pea naʻe ʻilo ʻe Sīsū ʻa Filipe+ ʻo ne pehē kiate ia: “Haʻu ʻo muimui ʻiate au.” 44  Pea ko Filipé mei Petesaita, mei he kolo ʻo ʻAnitelū mo Pitá. 45  Naʻe ʻilo ʻe Filipe ʻa Nataniela+ peá ne pehē kiate ia: “Kuo mau ʻilo ʻa e tokotaha ʻa ia naʻe tohi ʻa Mōsese ʻi he Laó, pea mo e Kau Palōfitá ʻo kau ki aí: ʻA Sīsū, ko e foha ʻo Siosifa,+ mei Nāsaletí.” 46  Ka naʻe pehē ʻe Nataniela kiate ia: “ʻE lava koā ke haʻu ha meʻa lelei mei Nāsaleti?” Naʻe pehē ʻe Filipe kiate ia: “Haʻu ʻo sio.” 47  Naʻe sio ʻa Sīsū kia Nataniela ʻoku haʻu fakahangatonu kiate ia peá ne lea ʻo fekauʻaki mo ia: “Vakai, ko e moʻoni ko ha ʻIsileli eni, ʻoku ʻikai ha kākā ʻiate ia.”+ 48  Naʻe pehē ange ʻe Nataniela kiate ia: “ʻOku anga-fēfē hoʻo ʻiloʻi aú?” Naʻe tali ange ʻe Sīsū kiate ia: “Ki muʻa ke ui koe ʻe Filipé, lolotonga hoʻo ʻi he lalo fikí, naʻá ku sio kiate koe.” 49  Naʻe tali ange ʻe Nataniela: “Lāpai, ko e ʻAlo koe ʻo e ʻOtuá, ko koe ʻa e Tuʻi ʻo ʻIsilelí.”+ 50  Naʻe tali ange ʻe Sīsū kiate ia: “ʻOkú ke tuí koeʻuhí ko ʻeku tala atu naʻá ku sio kiate koe ʻi he lalo fikí? Te ke mamata ʻi ha ngaahi meʻa ʻoku lahi ange ia ʻi he ngaahi meʻá ni.” 51  Naʻá ne pehē leva kiate ia: “ʻOku ou mātuʻaki tala moʻoni atu kiate kimoutolu kau tangata, te mou mamata ki he langí kuo fakaava pea ko e kau ʻāngelo ʻa e ʻOtuá ʻoku nau ʻalu hake mo ʻalu hifo ki he Foha ʻo e tangatá.”+

Fakamatala ‘i Lalo

Pe “naʻe hangē ko e ʻOtuá.”
Pe “ʻofa maʻataʻataá.”
Pe “ʻi he fatafata ʻo e Tamaí.” ʻOku ʻuhinga eni ki ha tuʻunga ʻo e hōifua makehe.
ʻA ia, ko e 4 efiafi nai.