Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

11 YATICHÄWI

Jan qarjtasaw suyäna

Jan qarjtasaw suyäna

1, 2. ¿Khitimpis Eliasajj parlañapäna, ukat kunansa Acab chachasa ukat Elías profetasa jan kikpäpkäna?

MÄ UROJJ sapakiw Carmelo sat thaya qollun alajjpachankir Awkipar Eliasajj mayisiñ munäna. Ukampis kunjamsa mayitaparjamajj Diosajj alajjpachat nina saraqayanïna uk uñjasaw walja jaqenakajj mä bendición katoqañatak jupar wal jakʼachasiñ munapjjäna. Ukhamarus janïra uka qollur makatkasajja, Acab sat jan wali apnaqerimpiw jikisiñapäna.

2 Elías profetasa ukat Acab chachasa janiw kunans kikpäpkänti. Acab jaqejj reyinakjam wali suma isinakampiw isthapisïna. Jupatakik kuns muniri, Diosat jitheqtata ukat jaqen amuyapamp apayasir jaqënwa. Maysa toqetsti, Eliasajj profetjamaw isthapisïna, inas isipajj cabra lipʼichita, jan ukajj camello lipʼichit luratächïna, ukhamajj janiw reyjam suma isinakanïkänti, ukampis iyawsäwini, cheqapar sarnaqeri ukat jan ajjsarirïnwa. Uka paninejj kunjam jaqëpjjänsa ukwa uka urojj uñachtʼayasiñapäna.

3, 4. 1) ¿Kunatsa Acab chachasa ukat Baal diosar yupaychirinakasa wali jiskʼachatäpjjäna? 2) ¿Kuna jisktʼanakarus qhanañchaskañäni?

3 Uka urojja, Acab chachas ukat Baal diosar yupaychirinakas wali jiskʼachatäpjjänwa. Acab chachajj Jezabel sat warmipampiw Israel markan tunka tribunakapan kʼari yupaychäwi uñstayapjjäna, ukampis uka uruw uka yupaychäwejj wali phenqʼachat uñjasïna. Baal diosajj inamayakïnwa. Profetanakapajj alajjpachat nina saraqaniñapatakiw thoqopjjäna ukat wil apsusiñkamaw uka diosapar mayisipjjäna, ukampis janiw kuna ninsa apayankänti. Janirakiw 450 jaqenakar jiwañat qhespiykänti, cheqansa jupanakajj juchapatwa jiwarapjjäna. Janiw ukakïkänti, wali machʼa urunakaw uka markan utjäna, ukatwa kimsa mara jila pasatat jallu puriniñapatak Baal diosapar wal mayisipjjäna, ukampis uka diosajj janiw kuna jallsa apayankänti. Jehová Diosaw jallu apayaniñapäna, ukhamatwa jupjam Diosajj jan utjatap qhan uñachtʼayañapäna (1 Rey. 16:30–17:1; 18:1-40).

4 Ukampis ¿kunapachas Jehová Diosajj jallu apayanïna? ¿Ukäñkamajj kunsa Elías profetajj luräna? ¿Kunsa jupat yateqassna? Ukanak jichhajj yatjjatañäni (1 Reyes 18:41-46 liytʼasiñapawa).

Janipuniw Diosat mayisiñ armaskänti

5. ¿Kunsa Eliasajj Acab reyir säna, ukat uka reyejj jan wali luratanakapat amuythapispachänti?

5 Eliasajj akham sasaw Acab chachar säna: “Sarjjam manqʼeri, umiri, jallun jutatapajja istʼasjjewa” sasa. Uka reyejj janjamakiw jan wali luratanakapat amuythapiskänti, Bibliajj janiw uka toqet parlkiti, ukampis arrepentisitap uñachtʼayañatakejj janiw kuna arunakapas utjkiti, janirakiw “Jehová Diosat perdón mayirapita” sasin Eliasarojj siskänti. Acab reyejj ukhamakiw “manqʼeri, umiri” sarjjäna (1 Rey. 18:41, 42). Ukampis ¿kunsa Eliasajj lurpachäna?

6, 7. ¿Kunsa Eliasajj Diosar mayïna, ukat kunatsa?

6 Bibliajj jupat parlkasajj akham siwa: “Eliasajj Carmelo qollunjja wali alto cheqaruwa makhatana, ukata qontʼasisina pʼeqepjja qonqorinakap taypiruwa alintäna” sasa. Elías profetajj alajjpachankir Dios Awkiparuw mayisiskäna, ukäñkamasti Acab reyejj manqʼañatakwa llakisiskäna. Eliasajj wali llampʼu chuymampiw Diosar mayisiskäna, ukatwa pʼeqepas qonqorkam purïna. ¿Kunsa mayisiskpachäna? Kunjamtï Santiago 5:18 qellqatajj siskejja, jallu puriñapatakiw mayiskäna. Uka mayisïwjja Carmelo sat qollu patanwa lurpachäna.

Eliasajj Diosan munañap phoqhasiñapwa wal munäna, ukwa mayisitanakapajj uñachtʼayäna

7 “Nayasti jalljja puriyjjäwa aka oraqerojja” sasin Diosajj siskäna ukjja Eliasajj sum yatïna (1 Rey. 18:1). Ukhamasti, Jehová Diosan munañap phoqhasiñapatakiw jupajj Awkipar mayisiskäna, kunjamtï Jesusajj arkirinakapar niya waranq maranak qhepat yatichkäna ukhama (Mat. 6:9, 10).

8. ¿Kunsa Eliasan mayisïwipajj yatichistu?

8 Kunjamsa Diosar mayisiñasa ukwa Eliasan sarnaqäwipajj yatichistu. Jupatakejj Diosan munañap phoqhasiñapaw jukʼamp wakiskirïnjja. Diosat mayisisajj aka arunakwa amtasiñasa: “Kuntejj Diosarojj mayiñäni munañaparjama ukjja jupajj istʼistuwa” (1 Juan 5:14). Ukampis kunas Diosan munañapajja, uk nayraqat yateqañasawa, ukhamatwa ukarjam mayisirakiñäni. Ukatakejj sapüruw Bibliat yatjjatañasa. Maysa toqetjja, israelitanakar tʼaqhesir uñjasaw jallu puriniñapatak Eliasajj mayisirakpachäna. Ukat kuntï Jehová Diosajj uka urun lurkäna uk uñjasaw Jupar yuspärarakpachäna. Jiwasajj jupjamarakiw mayisiñasa, taqe chuymaw Diosar yuspärañasa ukat janirakiw mayninakatsa armasiñasäkiti (2 Corintios 1:11; Filipenses 4:6 liytʼasiñapawa).

Taqe chuymaw suyäna

9. ¿Kamsänsa Eliasajj uywataparojja, ukat kunsa ukajj yatichistu?

9 Jehová Diosajj jallu puriyapuniniwa, sasaw Eliasajj taqe chuym atinisïna. Ukampis kunapachas puriyanini uk janiw yatkänti. ¿Ukäñkamajj kuns luräna? Bibliajj akham siwa: “[Eliasajj] uywataparojja sänwa: ‘Saram, uñtam qota toqeru’ sasa. Jupasti sarasinjja uñtänwa, ukatjja sarakïnwa: ‘Janiw kunas utjkiti’ sasa. Ukampis Eliasajj saskakïnwa: ‘Saram paqallq kuti’ sasa” (1 Rey. 18:43). ¿Kunsa Eliasat yateqassna? Maya, Jehová Diosaruw atinisiñasa. Paya, taqe chuymaw suyaskakiñasa.

Kunjamsa Jehová Diosajj arsutap phoqhani uk wal Eliasajj suyäna

10, 11. 1) ¿Kunjamsa Eliasajj Diosan arsutapar atinisitap uñachtʼayäna? 2) ¿Kunatsa jiwasajj Diosar taqe chuym atinisiraksna?

10 Eliasajj Jehová Diosan arsutaparojj taqe chuymaw atinisïna, ukatwa kunjamsa uk phoqhani sas wal suyäna. Uywataparuw qollu patar khitäna, jallojj purirjamati janicha uk uñjaniñapataki. Ukampis “janiw kunas utjkiti” sasaw uywatapajj sapa kuti kuttʼanïna. Janiw kuna qenayas alajjpachan utjkänti. Ukampis Acab reyir “jallun jutatapajja istʼasjjewa” sänwa. ¿Kunatsa jan kuna qenay utjkipansa ukham sispachäna?

11 Kamsänsa Jehová Diosajj uk Eliasajj sum yatïna. Ukhamajj jupan khitatjama ukat profetapjamajja taqe chuymaw uka arsutapar atinisïna. Ukatwa jallu jutir istʼkaspas ukham amuyäna. Sarnaqäwipajj Moisesatwa amtayarakistu, Bibliajj jupat akham siwa: ‘Jan uñjkañ Diosarojj uñjkaspas ukhamwa sarnaqäna’ sasa. ¿Jumatakejj ukhamarakit Diosajja? Juparu ukat arsutapar taqe chuyma atinisiñatakejj walja askinakwa Diosajj lurawayi (Heb. 11:1, 27).

12. ¿Kunjamsa Diosan arsutap phoqhasir taqe chuyma suyatap Eliasajj uñachtʼayäna, ukat mä jiskʼa qenay utjatap yatisajj kamachänsa?

12 Jichhajj kunjamsa Eliasajj Diosan arsutap phoqhasir suyäna uk uñjañäni. Eliasajj janiw mä pä kutiki uñtanim sas uywatapar khitkänti, jan ukasti paqallq kutiw khitäna. Ukham jut sarasajj wal uywatapajj qarpachäna. Ukampis Eliasajj kunach utjpacha sasaw mayamp mayamp khitaskakïna. Ukat paqallq kuti saratatjja, akham sasaw uywatapajj kuttʼanïna: ‘¡Khayajjaya, qotatjja mä jiskʼa qenayaw mistusinki, mä jaqen amparap ukchʼaki!’ sasa. Uñjksnas ukham amuytʼañäni, ¡jachʼa qotat mistusinkir qenayajj qawqchʼasa, uk amparapampiw uywatapajj Eliasar uñachtʼayaski! Inas jupatakejj uka jiskʼa qenayajj jan kunäkchïna, ukampis Eliasatakejj wali wakiskirïnwa. Ukat jankʼakiw Eliasajj uywatapar akham säna: ‘Saram, ukatsti Acab reyiru sanim: “Carroma chinkatasisinjja mäki sarjjam janïra jallojj jumar jarkʼaqkipana” sasa’ (1 Rey. 18:44).

13, 14. 1) ¿Kunjamsa Eliasat yateqasisajj Diosan arsutap phoqhasiñap suysna? 2) ¿Kunatsa Diosan Aruparjam sarnaqañatak chʼamachassna?

13 Eliasat yateqasiskaksnawa. Niyaw Jehová Diosajj amtap phoqhani. Eliasajj machʼa tiempon tukusiñapwa suyäna, jiwasajj aka ñanqha pachan tukusiñapwa suyaraktanjja (1 Juan 2:17). Uka uru puriniñapkamajja, Eliasat yateqasisajj taqe chuymaw Diosan arsutap phoqhasiñap suyañasa. Diosan yoqapas ukwa arkirinakapar amuytʼayarakïna, akham sänwa: “Jumanakajj suyapjjapunim, janiw yatipktati kunürutejj Tatitojj jutkan ukjja” sasa (Mat. 24:42). Ukhamajj aka pachan tukusiñapajj kunapachänisa uk ¿janipunit arkirinakapajj yatipjjañapäkäna? Janiw uk sañ munkänti. ‘Akapachajj tukuskani uka urunakanjja’ kunanakas pasani uk sumwa Jesusajj qhanañchäna. Ukat kunjamsa uka arunakapajj phoqhasiski uk sumwa jiwasajj amuyaraktanjja (Mateo 24:3-7 liytʼasiñapawa).

Eliasajj mä jiskʼa qenay uñjasakiw “Diosajj phoqhapuniniw” sasin taqe chuym atinisïna. Jiwasajj kunatï aka qhepa urunakan pasaski uk uñjasaw Diosan arsutanakapar atinisiñasa

14 Taqe ukanak uñjañaw Diosan arsutapar taqe chuym atinisiñatak yanaptʼistu. Ukampis ¿ukanak uñjasakiti Diosar yupaychäwisanjja chʼamachassna? Amtañäni, mä jiskʼa qenay uñjasakiw Eliasajj “Diosajj phoqhapuniniw” sasin taqe chuym atinisïna. Ukampis ¿kuntï Eliasajj suyäna uk phoqhaspachänti?

Jehová Diosaw yanaptʼi ukat bendiciraki

15, 16. ¿Kunas jankʼak pasäna, ukat kunsa Eliasajj Acab reyit jisktʼaspachäna?

15 Bibliajj akham saskakiwa: “Acab reyisti carroparu makhatasinjja sarjjänwa Jezreel cheqaru. Ukäñkamasti alajjpachajj mäkiwa qenayanakampi, thayanakampi chʼamakrantäna, ukatsti walipuniw jallojj purintäna” sasa (1 Rey. 18:45). Jankʼakiw jallojj purjjattäna. Elías profetan uywatapajj Acab reyir yatiyir sarañapkamakiw uka jiskʼa qenayajj jachʼar tuküna, wal apthaptasin chʼamakrantäna ukat thayajj wal thaytʼanirakïna. Kimsa mara chikatatwa jallojj Israel markar wal purintäna. Jankʼakiw umajj waña oraqer wal chʼachʼantäna. Jukʼampiw aguacerojj purintäna, Cisón sat jawiras wal jiljjattäna. Uka walja umaw Baal diosan jiwarat profetanakapan wilap qʼal apasjjäna. Ukhaw israelitanakajj Baal diosar kʼari yupaychäwitsa qʼomachasipjjarakisapäna. ¿Ukhamti lurapjjpachäna?

“Walipuniw jallojj purintäna”

16 Ukham lurapjjañapwa Eliasajj munpachäna. Ukat “¿Acab reyejj jan wali luratanakapat arrepentispachäniti? ¿Baal diosar yupaychäwitsa jitheqtpachäniti?” sasaw jisktʼasirakpachäna. Cheqansa, taqe kuntï Diosajj uka urun luräna uk uñjasajj arrepentisiñapänwa. Ukampis kunjjay amuychïna, janiw yatktanti. ‘Carropar makhatasaw Jezreel cheqar sarjjäna’ sasakiw Bibliajj jupat qhanañchi. ¿Janit kuns yateqpachäna? ¿Jan wali luratanakap apanukpachänti? Janjamakiw uk lurkänti. Ukampis uka urojj janïraw tukuykänti.

17, 18. 1) ¿Kuna muspharkañas Eliasar pasäna? 2) ¿Kunatsa kuntï Eliasar pasäna ukajj wali muspharkañäna? (Qhanañchäwip uñjjattʼäta.)

17 Mä jukʼatjja, Acab reyejj sarkäna uka thakinjamwa Elías profetajj sararakïna. Wali jaya sarañapänwa, alajjpachas wali qenayrantatänwa, ukat wal jalluntaskarakïna. Ukampis mä muspharkañaw pasäna.

18 Bibliajj akham saskakiwa: “Eliasarojja Tatituw chʼam churäna, ukatsti isipampi isthapisisinjja, Jezreel cheqakamawa jaläna, ukatsti Acab reyitsa nayrwa purïna” sasa (1 Rey. 18:46). Jehová Diosakiw Eliasarojj yanaptʼäna. Jezreel markar puriñatakejj 30 kilometronakwa sarañapäna, ukat jupajj chuymankipstat jaqëjjänwa. * Uñjksnas ukham amuytʼañäni, jankʼak tʼijuñatakejja, jachʼa isinakapwa cinturar chintʼasi ukat jankʼakiw uka ñeqʼe thakinjam tʼijuñ qallti. ¡Walpun tʼijüna! Acab reyejj sarkäna uka carropar jikjjatasaw tʼijukipawayäna ukat jupaw nayraqat Jezreel markar purïna.

19. 1) ¿Kunatï Eliasar paskäna ukajj kuna profecianaksa amtayistu? 2) Jezreel markar tʼijkasajja, ¿kunarus Eliasajj jan pächasis atinispachäna?

19 Waynäkäna ukat sipansa jukʼamp chʼamanjam amuyasiñajj Elías profetatakejj jan armkañapunïpachänwa. Biblian qellqatäki uka profecianakarjamajja, Jehová Diosar taqe chuyma servirinakajj kʼumaraw paraison jakasjjapjjani, ukwa Elías profetan sarnaqäwipajj amtayarakistu (Isaías 35:6 liytʼasiñapawa; Luc. 23:43). Maysa toqetjja, “cheqpach Diosaw yanaptʼaskitu” sasaw Elías profetajj thaknam tʼijkasajj jan pächasis atinispachäna, ukaw taqe kunat sipansa jukʼamp wakiskirejja.

20. ¿Jehová Diosan bendicionanakap katoqañatakejj kun lurañasas wakisispa?

20 Jehová Diosajj walja bendicionanakwa churañ munistu, ukhamasti ukanak katoqañatakejj chʼamachasiñasawa. Elías profetat yateqasisajja, Jehová Diosan arsutanakap phoqhasiñapjja taqe chuymaw suyañasa ukat kunjamsa Jehová Diosajj kuntï aka jan wali tiempot siskäna ukanak phoqhaski uk sumwa amuytʼañasaraki. Ukat kunjamtï Elías profetajj Jehová Diosar taqe chuym atiniskänjja, ukhamarakiw jiwasajj ‘cheqpach Diosar’ taqe chuyma atinisiñasa (Sal. 31:5).

^ tʼaqa 18 Tiempompejja, Eliseor profetäñapatak wakicham sasaw Jehová Diosajj Eliasar säna. Eliseojj jupan yanapiripjam uñtʼatänwa (2 Rey. 3:11). Ukhamajj Eliasajj wali chuymankipstatäpachänwa, ukatwa Eliseompi yanaptʼayaspachäna.