Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Kunatï cheqäki ukpunwa luräna

Kunatï cheqäki ukpunwa luräna

 JUPJAM IYAWSÄWINÏPJJAÑÄNI

Kunatï cheqäki ukpunwa luräna

ELÍAS profetajja, alay cheqankir Horeb sat qollut jutasinjja Jordán vallenjamwa saraski. Walja semananak sarasin Israel markaparuw purjje. Jan ukankkäna ukhanakajja machʼaw ukan utjäna, ukampis jichhajj jallu pachaw qalltaskäna. Ukatwa ukankirinakajj oraqe qhollisipki. Uk uñjasajj Elías profetajj kusisïnwa, ukampis Israel markatwa jichhajj jukʼamp llakisi. Kunattejj Diosar yupaychañ toqet wali aynachtʼatäpjjänwa, ukat Baal sat diosaruw taqe cheqan yupaychasipkäna. Ukhamajj Elías profetan lurañanakapajj waljaw utji. *

Abel-meholá sat marka jakʼanjja, Eliasajj waljaniruw oraq qholliskir uñji. Ukansti 12 yuntanaka mä seqeki qholliskir uñjaraki. Ukat qhep qhepa yuntamp sarkis ukaruw Eliasajj thaqhaski, jupajj Eliseo satawa, juparuw Jehová Diosajj Elías lanti profetäñapatak ajllitayna. Eliasajj jupa sapakis Diosar jan jitheqtas sirvkaspa ukhamwa amuyäna, ukatwa Eliseo chachar wal uñtʼañ munpachäna (1 Reyes 18:22; 19:14-19).

Eliasajj yaqhep luräwinakapat Eliseor churañapäkäna ukat jupa lanti uttʼayatañapäkäna ukanakat kunjamay jikjjataschïna uk janiw yatktänti. Ukanakat janiw llakiskpachänti sasas janirakiw sisksnati, “Elías profetajj jiwasjam jaqekirakïnwa” (Santiago 5:17). Bibliajj jupat akham siwa: “Eliasasti jupar jakʼachasisinjja, jupa patjjaruwa capapa liwjjatäna” sasa (1 Reyes 19:19). Uka capajj inas uwij lipʼichita jan ukajj chivo lipʼichit luratächïna, ukat kuna luräwtï Eliasajj Jehová Diosat katoqkäna ukwa uka capajj uñachtʼayäna, ukampis mä amtampiw Eliseor uchäna. Elías profetajj Eliseor jupa lanti uttʼayañapatak Jehová Diosajj maykän ukjja, taqe chuymaw phoqäna. Eliasajj Jehová Diosaruw confiyäna ukat istʼarakïna.

Eliseojj taqe chuymaw profetar yanaptʼañ munarakïna. Ukampis janiw ukaratpach profetjam irnaqañ qalltkänti. Sojjta maranakaw Elías profetarojj altʼat chuymamp yanaptʼawayäna. Ukat “Eliasan yanapirip[jam]” uñtʼatäjjänwa (2 Reyes 3:11). Ukham taqe chuyma irnaqtʼiri ukat yanaptʼasiñ muniri yanapirinïñajj Eliasar wal chʼamañchpachäna. Jupampejj suma amigöpjjpachänwa. Israel markan jan walinak lurir uñjasasa, jan aynachtʼañatakejj panipajj wal chʼamañchtʼasipjjpachäna. Acab reyejj jukʼamp jan walinak lurjjäna ukhajja, purapat wal yanaptʼasipjjpachäna.

¿Jumajj ina chʼusat tʼaqhesirïtati? Akapachanjja, ina chʼusat tʼaqhesiñajj utjapuniwa. Ukampis Diosar munasir mä amigow aguantañatakejj yanaptʼätam. Ukat Eliasan sarnaqäwipas yanaptʼarakïtamwa.

JICHHPACH SARAM ACAB REYIN UKARU

Eliasamp Eliseompejj Israel markar ajay toqet yanaptʼañatakiw chʼamachasipjjäna. Amuyatajja, yaqha profetanakaruw yanaptʼañapatakejj wakichtʼapjjpachʼäna, inas mä escuelar uñtat wakichapjjchïna. Ukat mä qawqha tiempotjja, Jehová Diosajj akham sänwa: “Saram jichhpacha Samarian  jakir Israelan Acab reyin ukaru” sasa (1 Reyes 21:18). ¿Kunsa Acab reyejj lurpachäna?

Jupajj Dios contraw saytʼjjäna, ukhakamajja Israel markan reyinakajj utjkän ukanakat jupapuniw sinti jan walinak lurawayäna. Jezabel warmimpiw casarasïna ukat uka warmejj Baal diosar yupaychapjjañapatakiw Israel markar chʼamañchäna. Acab reyejj ukhamarakiw Baal diosar yupaycharakïna (1 Reyes 16:31-33). Baal diosapar yupaychkasajj templonakapan kunayman qʼañu luräwinak lurapjjerïna, wawanakaparus jakkirpachwa phichantapjjerïna. Ukat ‘Siria markankir Ben-hadad sat reyir jiwayanim’ sasin Jehová Diosajj siskäna uk janiw Acab reyejj istʼkänti, inas qollqe munasin jan istʼkchïnti (1 Reyes 20 jalja). Ukampis Acab reyimpi warmipampejj jupanakatakik taqe kun munasajj jukʼamp jan walinakwa lurapjjäna.

Acab reyejj Samaria markan mä jachʼa palacionïnwa, ukat Jezreel cheqans ukhamaraki, ukasti Samaria markat 37 kilometronak sarañankänwa. Ukanjja mä suma uva yapuw utjäna, ukajj Nabot sat chachankänwa. Acab reyejj uka yapwa wal munäna, ukat Nabot chacharuw ‘uka uva yapum aljtʼita, jan ukajj uka oraqe lantejj yaqha oraq jukʼamp sum churäma’ sasaw säna. Jupasti akham sänwa: “Jan Diosajj munpati jumar churjjañajja, kuntï nayajj awkinakajjata herencia katoqkta ukjja” sasa (1 Reyes 21:3). Nabot chachajj jan istʼasiri kʼullu jaqënwa sasin inas yaqhepajj amuychispa. Ukampis jupajj Jehová Diosan leyiparuw istʼaskäna, Leyirjamajja familiat herencia katoqat oraqejj janiw aljasiñapäkänti (Levítico 25:23-28). Nabot chachajj janiw Diosan leyinakap pʼakintañ munkänti. Ukhamarusa Diosaruw wal confiyañapäna ukat janirakiw ajjsarañapäkänti, kunattejj reyir jan istʼkaspäna ukhajj kuna jan walinsa jikjjatasispäna uk sum yatïna.

Acab reyejj janiw Jehová Diosan leyinakapar yäqkänti. Kuntï munkäna uk jan jikjjatasajj “wali llakita, coleratarakiwa” palaciopar sarjjäna. “Purisinsti perqa uñtatawa ikintjjäna, ukatsti janirakiw manqʼañsa munkarakïnti.” (1 Reyes 21:4.) Ukat Jezabel warmipajj chachapar mä wawar uñtat coleraskir uñjasajja, kuntï munkäna uk jikjjatañatakejj ina chʼusatwa mä familiar jiwayañ amtäna.

Kuna jan waltï Jezabel warmejj lurkäna ukanak liyisajj chhijtayasiñjamawa. Leyirjamajja, maynïr jan walit juchañchañatakejj pä testigow munasïna, uk Jezabel warmejj sum yatïna (Deuteronomio 19:15). Ukatwa Acab reyin sutipjjar Jezreel cheqankir jilïrinakar cartanak apayäna. Ukanjja, pä kʼari testigonak thaqhapjjañapatakiw mayïna, ukhamat Nabot chachar Dios contraw saytʼi sasin kʼarintapjjañapataki. Uka tiemponjja, Dios contra saytʼirinakarojj jiwayapjjerïnwa. Kuntï Jezabel warmejj amtkäna ukajj phoqasïnwa. Ukat “pä kʼari testigonaka[w]” Nabot contra parlapjjäna, ukat qalamp kʼupjasaw Nabot chachar jiwayapjjäna. Wawanakaparus jiwayapjjarakïnwa  * (1 Reyes 21:5-14;  Levítico 24:16; 2 Reyes 9:26). Kunjamtï amuyktanjja, Acab reyejj warmiparukiw munañapar kuns lurañapatak jaytjjäna, ukatwa warmipajj jan juchani jaqenakar jiwarayäna.

Kuntï Acab reyisa Jezabel warmis lurapkän uk Jehová Diosajj Elías profetar yatiykäna ukhajja, kunjamakis jupajj jikjjataspachäna uk amuysnawa. Kunjamsa jan wali jaqenakajj suma jaqenakar tʼaqhesiyi uk uñjañajj wali llakkañawa (Salmo 73:3-5, 12, 13). Jichhürunakan sapa kutiw ukham tʼaqhesiyir uñjtanjja, awisajj Diosan khitatapätwa sapki uka munañan jaqenakasa, ukhamarakiw ina chʼusat jaqenakar tʼaqhesiyapjje. Ukampis aka sarnaqäwejj wal chuymachtʼistu, kunattejj Diosaw taqe ukanak sum uñjaski (Hebreos 4:13). Ukanak uñjasajj ¿kunjamakis Diosajj jikjjataspacha?

‘JUMA UÑISIREJJATI MAYAMP JIKJJATISTA’

Jehová Diosajj Acab reyin ukaruw Eliasar khitäna. Jupajj “Nabot chachan uva yapupan[kaskiwa]” sasaw säna (1 Reyes 21:18). Jezabel warmejj uka uva yapojj jumankjjewa siskäna ukhajja, Acab reyejj ratukiw yapu uñjir saräna. Jehová Diosajj jupar uñjaskatapjja janiw akchʼas amuykänti. Uva yapu uñjasajj wal kusispachäna, inas uka cheq mä suma jardinar tukuyañ amtchïna. Ukhamaruw Elías profetajj mä akatjamat jikjjatäna. Acab reyejj jupar uñjasajj wali coleratäjjänwa, ukat qhoru arumpiw akham säna: ‘Juma uñisirejjati mayamp jikjjatista’ sasa (1 Reyes 21:20).

Uka arunakapampejj Acab reyejj jan amuytʼasirïtap pä toqet uñachtʼayäna. Nayraqatjja, ‘mayamp jikjjatista’ sasinjja, Diosat armtʼasjjatapwa uñachtʼayäna. Kunattejj Jehová Diosajj jupar uñj-jjänwa. Acab reyejj yatkasin jan walinak luratapa ukat Jezabel warmipan jan wali luratanakapat kusisitapsa Jehová Diosajj sum uñjaskäna. Jupajj sumwa chuymap uñjäna, Acab reyin chuymapan janiw khuyaptʼayasiñas ni cheqapar uñjañas utj-jjänti. Ukat yaqhasti, Eliasar ‘juma uñisirejja’ sasinjja, Jehová Diosan amigopar uñisitapwa Acab reyejj uñachtʼayäna, ukampis Eliasajj jan wali luratanakap jaytañapatakiw jupar yanaptʼaspäna.

Acab reyin jan amuytʼasirïtapat ¿kuns yateqsna? Taqe kuntï lurktan uk Jehová Diosaw uñjaski, uk janipuniw armañasäkiti. Jupaw munasir Awkisajja. Ukatwa jan wali luratanakas apanukusin kunatï cheqapäki uk lurañas muni. Jupajj jan jitheqtir suma amigonakap toqew yanaptʼistu, jupanakajj Elías profetjamaw Diosan arunakap yatiyapjjestu. Ukhamajj jupanakar enemigosarjam uñjañajj janiw walïkaspati (Salmo 141:5).

 Eliasajj akham sasaw Acab reyir säna: “Jumarojj jikjjatsmawa” sasa. Jupajj lunthatätapa, jaqe jiwayirïtapa ukat kutkatasirïtap Eliasajj sum yatïna. Ukham jan walinak lurir reyimp parlañatakejj jan ajjsarirïñaw wakispachäna. Ukatsti kuntï Diosajj Acab reyitak arskäna ukwa yatiyäna. Kuna jan walinaktï Acab reyin familiapajj lurkäna uka pachparakwa markpachajj lurjjapjjäna, ukatwa Diosajj jupanakar tukjañ amtäna. Jezabel warmis ukhamarakiw mutuyatäñapäna (1 Reyes 21:20-26).

Elías profetajj janiw akham amuykänti: ‘Jaqenakajj jan walinak lurasipkakiniwa, janiw khitis jupanakar mutuykaniti’ sasa. Jichhürunakanjja waljaniw ukham amuyapjje. Ukampis Bibliankir aka sarnaqäwejj Jehová Diosan taqe kuns uñjaskatapa ukat horasapar taqe kuns cheqapar uñjirïtapwa amtayistu. Ukat oraqpachan ina chʼusat tʼaqhesiñajj utjki ukanakjja niyaw tukjjani sasaw Bibliajj qhanañchi (Salmo 37:10, 11). Inas maynejj akham jisktʼaschispa: “¿Diosajj jan amuytʼasati juchañchi, jan ukajj khuyaptʼayasiricha?” sasa.

‘¿UÑJTATI KUNJAMSA ACAB REYEJJ NAYRAQATAJJAN JISKʼAR TUKOJJA?’

Acab reyin luratap uñjasajja, Eliasajj muspharpachänwa. Bibliajj akham siwa: “Kunapachatï Acab reyejj taqe uka arunaka istʼäna ukkhajja, isipjja chʼiyanoqasïnwa, ukatsti chhankha isinakwa uchasïna, ukhamarak ayunarakïna. Uka isimpirakiw ikirakïna, wali llakitaw sarnaqarakïna” sasa (1 Reyes 21:27). ¿Reyejj arrepentispachänti?

Cheqas kunatï askïki uk lurañwa amtäna. Jupajj Dios nayraqatan jiskʼaruw tuküna, uk lurañajj wali chʼamäpachänwa, kunattejj wali jachʼa jachʼa tukuri ukat qhoru jaqënwa. Ukampis ¿taqe chuymat uk lurpachäna? Uk sum amuyañatakejja, qhepat uttʼayaskäna uka Manasés reyit parltʼañäni, jupajj Acab reyit sipans jukʼamp jan walinakwa luräna. Kunapachatï Jehová Diosajj Manasés reyir juchañchäna ukhajja, jupajj Dios nayraqatan jiskʼaruw tuküna ukat yanaptʼap mayirakïna. Ukampis janiw ukak lurkänti, jan ukasti askirjamaw jakäwip mayjtʼayäna: idolonak lurkäna ukanak qʼal tukjäna ukat Jehová Diosar serviñatakiw chʼamachasïna, ukat jupjam lurapjjañapatakiw markankirinakar chʼamañchäna (2 Crónicas 33:1-17). ¿Acab reyejj ukhamarakti lurpachäna? Janiwa.

Kunjamsa Acab reyejj jikjjatasïna uk Jehová Diosajj sum uñjäna, ukatwa Eliasar akham säna: “¿Uñjtati kunjämsa Acab reyejj nayan nayraqatajjan jiskʼar tukojja? Ukampis nayan nayraqatajjan jiskʼar tukutapatjja, janiw familiapjjarojj jan waltʼañjja apayankäti jupan jakañapkama, jan ukasti wawapan jakañapanwa ukjja apayanëjja” sasa (1 Reyes 21:29). ¿Jehová Diosajj Acab reyir perdonaskänti? Janiwa, jupatï taqe chuyma arrepentisispäna ukhakiw Diosajj khuyaptʼayasispäna (Ezequiel 33:14-16). Niyakejjay Acab reyejj jan wali luratanakapat mä jukʼak pesayaschïnjja, Jehová Diosajj mä jukʼakwa jupat khuyaptʼayasirakïna. Acab reyejj janiw taqpach familiapar tukjat uñjkänti.

Ukampis Jehová Diosajj Acab contra arskäna uk janiw mayjtʼaykänti. Mä qawqha urunakatjja, kunjamatsa Acab reyejj mä guerrar sarasin jiwaspa uk amuytʼañatakiw Diosajj angelanakapar jisktʼäna. Ukat ukarjamaw lurasïna, Acab reyirojj guerranwa usuchjapjjäna ukat wila mayakiw carropan jiwjjäna. Kunjamsa ukanakajj pasäna uk Bibliajj akham qhanañchi: carrop jarisipkäna ukhajja, anunakaw Acab reyin wilap jallqʼapjjäna. Ukhamatwa kuntï Jehová Diosajj Elías profeta toqe Acab contra arsuwaykän ukajj taqen uñjkat phoqasïna. Jupajj akham sänwa: “Kawkhantejj anunakajj [Nabot chachan] wilapa jallqʼapkäna, ukkhanrakwa juman wilamjja anunakajj jallqʼapjjarakini” sasa (1 Reyes 21:19; 22:19-22, 34-38).

Eliasatakisa, Eliseotakisa ukat Diosat jan jitheqtas servirinakapatakis kunatï Acab reyir paskäna ukajj mä chuymachäwïnwa. Kunattejj Jehová Diosajj janiw Nabot chachan jan ajjsartʼirïtapsa ukat iyawsäwinïtapats armaskänti. Ukhamajj cheqapar uñjiri Jehová Diosajj jan walinak lurapki ukanakarojj kunjamatsa juchañchapuniniwa. Ukampis awisajj wakiski ukarjamaw khuyaptʼayasi, ukat janiw kunjamtï mutuyañ amtkäna ukarjam mutuyjjeti, uk yatiñajj wal chuymachistu (Números 14:18). Elías profetatakejj uk yatiñajj wali askïpachänwa, kunattejj walja maranakaw taqe kun munañanaparjam apnaqer qhoru reyir aguantawayäna. ¿Ina chʼusat jumajj tʼaqhesiwaytati? ¿Diosan taqe ukanak chhaqtayañap munasmati? Elías profetan iyawsäwipatwa yateqasiñama, jupasti Eliseo yanapiripamp chikaw Diosan arunakap yatiyaskakïna ukat kunatï cheqäki ukpunwa luräna.

[Qhanañchäwinaka]

^ tʼaqa 3 Israelitanakajj Baal diosarojj jallu puriyiri ukat mirayir diosäkaspas ukham uñjapjjäna, ukatwa Jehová Diosajj Israel markan kimsa mara chikatani machʼa utjayäna, ukhamat Baal diosan jan kun lurirïtap uñachtʼayañataki (1 Reyes 18 jalja). Elías profetat jukʼamp yatjjatañatakejj “Jupjam iyawsäwinïpjjañäni” siski uk uñjjattʼäta, ukajj Yatiyañataki julio-septiembre 2008 revistan jikjjatasi.

^ tʼaqa 13 Nabot chachan wawanakap uka uva yapu jan katoqapjjañapatakiy inas Jezabel warmejj jiwarayañ amtchïna. Kunatsa Diosajj ukham ina chʼusat tʼaqhesiñanaka ukhamak uñchʼukpacha uk yatiñatakejj “Kunsa liytʼirinakajj yatiñ munapjje” siski uka yatichäwi aka pachpa revistan uñjjattʼam.

Elías profetajj altʼat chuymanïnwa, ukat Eliseoruw jupa lanti uttʼayäna