Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

7 YATICHÄWI

Janipuniw Jehová Diosat jitheqtkänti

Janipuniw Jehová Diosat jitheqtkänti

1, 2. ¿Kuna tiemponsa Samuel profetajj israelitanakar parläna, ukat kunatsa jupanakajj arrepentisipjjañapäna?

CALENDARIOSARJAMAJJ mayo jan ukajj junio phajjsinakäpachänwa. Trigo yapunakas poqorata ukat apthapiñjamäjjänwa. Samuel profetajj israelitanakaruw Gilgal sat cheqaru tantachthapïna, walja maranakaw Diosat jan jitheqtas mä profetjama ukat taripirjam serviskäna. Israelitanakajj amukiw ukan saytʼatäsipkäna ukat jupanakar uñkatasajja, akham sasaw jisktʼasïna: ‘¿Kunjamatsa jupanakan chuymapar purtʼirista?’ sasa.

2 Kunjamansa jikjjatasipjjäna uk janiw israelitanakajj amuyasipkänti. Mä reyinïñwa munapjjäna. Uk mayisajja, Jehová Diosaru ukat profetaparus jan respetapkaspa ukhamänwa. Cheqas Dios contraw saytʼasisipkäna. Ukhamasti, ¿kunjamsa Samuel profetajj uka juchat arrepentisipjjañapatak amuytʼayasapäna?

Samuelojj jan wali jaqenak taypins jilskchïnjja, janipuniw Diosat jitheqtkänti, ukajj wali yateqaskañawa

3, 4. 1) ¿Kunatsa ‘waynatpacha apnaqapjjayasma’ sasin Samuelojj sispachäna? 2) ¿Kunatsa Samuelun iyawsäwipat yatjjatañajj yanaptʼistaspa?

3 Akham sasaw Samuelojj israelitanakar säna: “Chuymani jaqëjjtwa, qaqa pʼeqëjjaraktwa” sasa. Janqʼo ñikʼutanïtapatjja arunakapajj jukʼamp chʼamanïnwa. Ukat akham saskakïnwa: “Nayaw jumanakarojj apnaqapjjayäsma waynatpacha, jichhürkama” sasa (1 Sam. 11:14, 15; 12:2). Walja maranakas pasawayjjchïnjja, kunsa waynäkasin luräna uk sumwa amtasiskäna. Kuntï jiskʼatpacha lurañ amtawaykäna ukaw iyawsäwinïskakiñataki ukat Diosar yupaychaskakiñatak yanaptʼawayäna.

4 Samuelojj jan wali qhoru jaqenakampiw jakäna, ukhampachasa iyawsäwinïskakiñatakiw jupajj wal chʼamachasiñapäna. Jiwasajj ukhamarakiw jan wali jaqenak taypin jaktanjja, ukatwa iyawsäwinïñajj wali chʼamäspa (Lucas 18:8 liytʼasiñapawa). Kunsa Samuelojj jiskʼatpach luräna ukat kunjamsa uk yatiñajj yanaptʼistaspa ukwa jichhajj yatjjatañäni.

Samuel waynitojj Jehová Diosaruw serviskakïna

5, 6. ¿Kunatsa Samuelojj janiw mayni wawanakjam jilsuwaykiti sasin sissna, ukat kunatsa awk taykapajj suma uñjatäskaniw sasin sapjjpachäna?

5 Samuel waynitojj janiw mayni wawanakjam jilskänti. Ñuñu tʼaqatat mä qawqha tiempotjja, Siló cheqan utjkäna uka tabernaculonwa Diosar servjjäna. Jupajj naskäna uka Ramá sat markatjja 30 kilometronak jila sarañankänwa. Samuelojj kimsa jila maranikïskänwa. Anampi Elcanampejj nazareojam serviñapatakiw Samuelur yaqhachapjjäna ukat jiwañapkamaw ukham serviñapäna. * ¿Kunatsa jaya cheqar apapjjpachäna? ¿Janit jupar munasipkpachäna?

6 ¡Janiw ukhamäkänti! Siló cheqanjja wali suma uñjatäñap sum yatipjjäna. Elí sacerdotew sum uywatäñapatakejj uñjaskpachäna, Samuelojj juparuw yanapäna. Ukat tabernaculon yanaptʼir yaqha warminakas utjarakïnwa (Éxo. 38:8; Jue. 11:34-40).

7, 8. 1) ¿Kunjamsa awk taykapajj Samuelur chʼamañchtʼapjjäna? 2) ¿Kunsa awk taykanakajj Anampita ukat Elcanampit yateqasipjjaspa?

7 Anampi Elcanampejj janipuniw nayrïr munat wawapat armasipkänti. Mä yoqall wawtï apayanitäta ukhajja, nayasti uka wawjja Jumar serviñapatakiw uywä sasin Anajj Jehová Diosar siskäna uka wawänwa Samuelojja. Ukat sapa mara tumptʼir sarapkäna ukhajja, Anajj jupan chʼuktʼata machaq iswa tabernaculon uchasiñapatak aparapirïna. Awk taykapan jutañapjja walpun jiskʼa Samuelojj suypachäna, jupanakaw suma arunakampi ewjjtʼapjjäna, chʼamañchtʼapjjäna, ukat Jehová Diosar tabernaculon serviñajj kunja askïnsa uk amuyañapatakiw yanaptʼapjjarakïna.

8 Khitinakatï wawanïpki ukanakatakejj ukajj wali yateqaskañawa. Niya taqe awk taykanakajja, wawanakapajj Diosar yupaychañ toqet kunjamäsipkis uk llakiñat sipansa, manqʼañata ukat isisiñ toqet kunjamäsipkis ukakwa jil llakipjje. Ukampis Anampi Elcanampejj Diosar yupaychapjjañapatakiw familiaparojj nayraqat chʼamañchapjjäna, ukaw aski jaqëñatak Samuelur yanaptʼäna (Proverbios 22:6 liytʼasiñapawa).

9, 10. 1) ¿Tabernáculo sat cheqajj kunjamänsa, ukat kunja askïnsa uka cheqajj Samuelutakejja? (Qhanañchäwip uñjjattʼäta.) 2) ¿Kuna luräwinakampis Samuelojj phoqhäna, ukat kunsa wayn tawaqonakajj yateqasipjjaspa?

9 Jilskasajja, Samuelojj Siló iramanakan utjkäna uka qollunak muysuriw sarpachäna. Uka qollu patanakatjja, Siló markwa uñjpachäna ukat uka aynachan utjkäna uka vallenaksa uñjarakpachänwa. Diosan tabernaculop sapa kuti uñtkasajja, wali kusisitaw jikjjataspachäna. Niya pusi pataka maranak nayraw Moisesajj uka qollan cheq lurayäna. * Oraqpachanjja janipuniw yaqha cheqajj Jehová Diosar yupaychañatak utjkänti.

10 Samuelojj taqe chuymaw tabernaculon servïna. Ukatwa akham sispachäna: “Mä suma efod sat lino isimpi istʼataw Tatiturojj serviskarak[iyäta]” sasa (1 Sam. 2:18). Samuelojj efod sat isimpi, mä arunjja, jan mangani isimp isthapitänwa, ukhamajj sacerdotenakan yanapiripächänwa. Janisay sacerdote kastäkchïnjja, mä qawqha luräwinakanïnwa, sapa alwaw tabernaculon punkunakap jistʼarañapäna ukat awkipstat Elí sacerdoteruw uñjañaparakïna. Ukanaksti wali kusisitaw luräna, ukampis Diosan utapanjja jan walinakaw pasaskäna ukanakaw Samuelun chuymap usuyäna.

Jan wali jaqenak taypinsa qʼoma chuymanikïskänwa

11, 12. 1) ¿Ofni ukat Finees waynanakajj kunjam jaqëpjjänsa? 2) ¿Ofni ukat Finees waynanakajj kuna jan walinaksa tabernaculon lurapjjäna? (Qhanañchäwip uñjjattʼäta.)

11 Waynitutpachaw Samuelojj jan walinak uñjäna. Elí sacerdoten Ofni ukat Finees sat pä yoqanakapajj “jan wali jaqenakäpjjänwa, janirakiw jupanakajj Tatiturojj ajjsarapkänti” sasaw Bibliajj qhanañchi (1 Sam. 2:12). Jupanakajj “jan wali jaqenakäpjjänwa” (mä arunjja, “jan kunatak serviri jaqenakäpjjänwa”), janiw Diosar respetapkänti, ukwa uka arunakajj uñachtʼayistu. Diosar jan istʼapjjatapatwa jachʼa juchanakar purtʼasipjjäna.

12 Kunsa sacerdotenakajj lurapjjañapäna ukat kunjamsa sacrificionak loqtapjjañapäna ukwa Diosan Leyipajj sum qhanañchäna. Uka sacrificionak toqew Diosajj juchanak perdonäna, ukhamat Jupa nayraqatan qʼoma jikjjatasipjjañapataki ukat bendicionap katoqapjjañapataki. Ukatwa ukham kamachinak churäna. Ukampis Ofnimpi Fineesampejj jan walinakwa lurapjjäna, jupanakat yateqasisaw mayni sacerdotenakajj markan sacrificionakap jan respetomp uñj-jjapjjäna. *

13, 14. 1) Tabernaculon jan walinak luraskäna ukanakajja, ¿kunjamsa jaqenakar jan waltʼayäna? 2) ¿Kunatsa Elí sacerdotejj awkjamasa ukat sacerdotjamas aynachtʼäna?

13 Kunjak Samuelojj uka jan walinak uñjasajj chuym ustʼayaskäna, ukat janirakiw khitis uk askichañatakejj kuns lurkänti. ¡Qawqha jaqenakaruk qʼala aynachtʼata chuymas ustʼata templot mistur uñjchïna! Yaqhepajj pobre, altʼat chuymani ukat tʼaqhesiyatäpjjänwa, jupanakajj chuymachtʼatäñataki ukat Diosar yupaychañ toqet chʼamañchtʼasiñatakiw sarapjjäna. Ofni ukat Finees waynanakajj tabernáculo punkun servipkäna uka warminakampiw ikintasipjjäna, ukhamatwa Diosajj uka toqet kamachinak churkäna ukanak pʼakintapjjäna (1 Sam. 2:22). ¿Kunjamakis uk uñjasajj jikjjatasïna? Elí sacerdoten ukanak askichañapwa suypachäna.

Kuna jan walinaktï Elí sacerdoten wawanakapajj lurapjjäna ukanak uñjasaw Samuelojj chuym wal ustʼayaspachäna

14 Elí sacerdotew uka jachʼa juchanak askichañapäna. Jilïr sacerdotjamajja, kuntï tabernaculon paskäna uk jupaw uñjañaparakïna. Awkjamasti juparakiw wawanakapar cheqañchañapäna. Jan walinak lurasajj janiw wawanakapak jan walin jikjjatasipkänti, markpacharuw jan waltʼayapjjäna. Ukampis jilïr sacerdotjamasa awkjamasa aynachtʼänwa, janiw wawanakaparojj kunjamtï cheqañchañapäkäna ukham cheqañchkänti (1 Samuel 2:23-25 liytʼasiñapawa). Juchanakapatjja wawanakapajj jiwayatäpjjañapänwa.

15. ¿Kamsänsa Jehová Diosajj Elí sacerdoterojja, ukat jupasa, wawanakapasa istʼapjjänti?

15 Jukʼamp jan waltʼäwinwa jikjjatasipjjäna, ukat kunarus purtʼasipjjani uk Elí sacerdoter yatiyañatakejj mä profetaruw Jehová Diosajj khitäna, janiw uka profetan sutipajj yatiskiti. Nayraqatjja, akham sasaw Diosajj Elí sacerdoter säna: “¿Kunatarak nayat sipansa jukʼampi wawanakamaru muntasti [...]?” sasa. Ukatjja uka jan istʼasiri ñanqha wawanakamajj mä urunakwa jiwapjjani ukat familiamajj jan walinwa tʼaqhesini ukat janirakiw sacerdotjamas servipkjjaniti sasaw yatiyäna. ¿Ukham ewjjtʼatajj istʼasipjjpachänti? Janiwa, siw Bibliajja (1 Sam. 2:27–3:1).

16. 1) ¿Kamsis Bibliajj Samuelun iyawsäwipatjja? 2) Amuyatamarjamajja, ¿kunatsa Samuelun jiskʼatpach Diosamp sarnaqatapajj jiwasar yanaptʼistaspa? Qhanañchtʼam.

16 ¿Samuelojj ukhamarakti lurpachäna? Jan wali lurir jaqenak taypin jilskasajja, Samuelojj wali sum sarnaqäna. Ukatwa 1 Samuel 2:18 qellqatajj jupan iyawsäwipat akham qhanañchi: ‘Samuel waynajja, Tatiturojj serviskarakïnwa’ sasa. Jupajj jiskʼatpachaw Jehová Diosar serviñatak chʼamachasïna. Ukat 21 jiskʼa tʼaqajj akham sarakiwa: “Samuel wawasti Tatitun nayraqatapanjja jilaskakïnwa” sasa. Marat maratjamaw Diosampejj jukʼamp sum apasïna. Ukaw kunayman jan waltʼäwinakar saykatañatakejj yanaptʼawayi.

17, 18. 1) Jan wali jaqenak taypin jilsupki uka wayn tawaqonakajja, ¿kunsa Samuelut yateqasipjjaspa? 2) Samuelojj suma amtanakaruw purïna sasajja, ¿kunatsa sistan?

17 “Jilïr sacerdotempi wawanakapampitï Jehová Dios contra juchachasipjjchejja, nayajj kuntï munkt uk lurarakiristwa” sasin amuyañajj Samuelutak janiw chʼamäkaspänti. Yaqhanakaru jan ukajj pʼeqtʼirinakar jan walinak lurir uñjasasa, janiw jiwasajj jan walinak lurañasäkiti. Walja wayn tawaqonakarakiw jan wali lurir jaqenak taypin jilsusipki, ukampis Samuelut yateqasisarakiw Diosar taqe chuym servisipkaki.

18 ¿Ukham luratapatjja kunanaksa Samuelojj jikjjatäna? Bibliajj akham siwa: “Samuel waynajj jiltaskakïnwa, sarnaqatapasti Tatitutakisa, jaqenakatakisa askirakïnwa” sasa (1 Sam. 2:26). Diosat jan jitheqtir uka waynitojj wali askitwa uñtʼayasïna. Jehová Diosas jupar wal munasïna. Ukat Diosaw Siló cheqat jan walinak chhaqtayani sasaw Samuelojj taqe chuym atinisïna, ukampis kuna pachas uk chhaqtaypachani sasaw jisktʼasirakpachäna. Mä arumaw uka jisktʼajj qhanañchasïna.

“Parlaskakim, servirimajj istʼasktamwa”

19, 20. 1) ¿Kunas mä arumajj Samuelur pasatayna? 2) Khitis jawsaskäna ukjja, ¿kunjamsa Samuelojj yatjjäna, ukat kunjamsa jupajj Elí sacerdoter uñjäna?

19 Qhantati horasänwa ukat chʼamakaskänwa, tabernaculon lamparanakapas qhanaskänwa. Ukhaw mä aru istʼäna ukat Elí sacerdotew yanaptʼayasiñatak jawsaskpachïtu sasaw amuyäna. Uka sacerdotejj chuymankipstata ukat juykhöjjänwa. Uk istʼasajj jankʼakiw jupan ukar tʼijüna. ¿Kunjamsa Samuelojj qʼara kayuki pasillonak tʼijukipaski uk amuysnati? Kunja respetompi ukat munasiñampis Elí sacerdoter uñjäna uk amuyañajj chuyms chʼalljjtayistuwa. Elí chachajj jan walinaks lurchïnjja, Jehová Diosan sacerdotepäskakïnwa (1 Sam. 3:2-5).

20 Samuelojj akham sasaw sartayäna: “Akajj juttwa, ¿kunatakis jawsista?” sasa. Janiw jawsksmati sasaw wasitat ikintir khitjjäna. Ukajj pay kutimpiw pasäna. Ukat kimsïrinjja, kunatï pasaskäna uk Elí sacerdotejj amuyjjänwa. Walja jan walinak utjatap laykojja, Jehová Diosajj janiw unañchäwinak toqe ni profecía arunak toqes markapampi parlkänti. Jichhajj wasitampiw Diosajj Samuel toqe istʼayasiñ munäna, ukwa Elí sacerdotejj amuyäna. Ukhamasti wasitatwa Samuelurojj ikintir khitjjäna, ukat kunsa aka mayan lurani uksa yatiyarakïnwa. Wasitatwa Samuelojj akham siri istʼäna: “¡Samuel! ¡Samuel!” Ukat Elí sacerdotejj siskäna ukwa säna: “Parlaskakim, servirimajj istʼasktamwa” sasa (1 Sam. 3:1, 5-10).

21. ¿Kunjamsa jichhürunakanjja Diosar istʼsna, ukat kunatsa uk lurañajj wali wakiskirejja?

21 Siló cheqanjja, Jehová Diosar istʼirejj utj-jjänwa. Ukhat aksaruw Diosajj Samuelur parljjäna ukat jupajj istʼapunirïnwa. ¿Jiwasajj istʼaskaraktanti? Diosar istʼañatakejj janiw mä akatjamat arunak istʼañajj wakiskiti, jan ukasti Biblia toqew Jupajj parlistu. Arunakap jukʼamp istʼaskakiñäni ukat ukarjam lurarakiñäni ukhajja, kunjamtï Samuelun iyawsäwipajj jiljjatkäna ukhamarakwa iyawsäwisajj jiljjattani.

Jan ajjsartʼasaw Samuelojj Diosan arunakap Elí sacerdoter yatiyäna

22, 23. 1) ¿Kunjamsa Samuelun arunakapajj phoqhasïna? 2) ¿Kunjamatsa Samuelojj niya taqenin uñtʼatäjjäna?

22 Uka arumat uksarojja, Samuelutakejj janiw nayrjamäjjänti, Jehová Diosan profetapäjjänwa ukat jupa toqew Diosajj markapar parläna. Jichhajj Jehová Diosan amtäwipwa Elí sacerdoter yatiyañapäna, ukajj familiap contra mä profeciänwa ukat ukajj phoqhasiñapapunïnwa. Qalltanjja ajjsarayaspachänwa, ukampis chʼam katjjarusaw Elí sacerdoter yatiyäna. Uk istʼasajja, kuntï Diosajj siskäna uk altʼat chuymampiw Elí sacerdotejj katoqtʼasïna. Ukat tiempompejja, taqe kuntï Diosajj siskatayna ukajj phoqhasïnwa. Israelitanakajj filisteonak contraw chʼajjwañ qalltapjjäna ukat mä urunakwa Ofni ukat Finees yoqanakapajj jiwjjapjjäna. Ukat Diosan Arustʼäwir Mantat Arcap filisteonakan katuntatäjjatap yatisaw Elí sacerdotejj jiwjjarakïna (1 Sam. 3:10-18; 4:1-18).

23 Ukäñkamasti Samuelojj Diosan profetapäjjatapjja niya taqeniw yatjjapjjäna. “Tatitusti juparojj yanaparakïnwa” sasaw Bibliajj qhanañchi ukat arsutanakapas phoqhasipunïnwa (1 Samuel 3:19 liytʼasiñapawa).

Samuelojj Jehová Diosaruw mayisïna

24. ¿Kunsa israelitanakajj Samuelur mayipjjäna, ukat kunatsa ukajj jan walïkäna?

24 ¿Israelitanakajj Samuelur istʼapjjpachänti ukat Jehová Diosat jan jitheqtir markarut tukupjjpachäna? Janiw mä profetampik irpayasiñ munapkänti, jan ukasti yaqha markankirinakjamaw mä rey munapjjäna. Samuelojj Diosan amuytʼayataw ukar iyaw säna. Ukampis ukajj kunja jachʼa juchansa ukwa yatipjjañapäna. Janiw mä aleq jaqerukejj jan istʼañ munapkänti, jan ukasti Jehová Diosaruwa. Ukatwa Gilgal sat cheqar tantachthapïna.

Thayampi qʼejjo qʼejjonakampi jallu apayaniñapatakejj taqe chuymaw Samuelojj Jehová Diosar mayisïna, ukat istʼatarakïnwa

25, 26. Mayitanakapajj kunja jan walinsa ukjja, ¿kunjamsa Samuelojj israelitanakar amuytʼayäna?

25 Gilgal cheqanjja, sustukiw jaqenakajj suyasipkäna. Chuymankipstat Samuelojj kunjamsa Jehová Diosar jiskʼatpach taqe chuyma servïna ukwa markarojj yatiyäna. Ukhaw qʼejjo qʼejjompi thayampi jallu apayaniñapatak Jehová Diosar mayïna (1 Sam. 12:17, 18).

26 Jan jallu tiempon ukham qʼejjo qʼejjompi jalluntir uñjañajj wali muspharkañäpachänwa. Janiw khitis sawkasjjänti. Akatjamatwa alajjpachajj qenaythapïna ukat thayas wal thaytʼanirakïna, trigo yapunaksa qʼalpunwa jipirayäna. Oqartʼayirjam qʼejjo qʼejjonakaw utjäna ukat jalluw wal purintjjarakïna. ¿Kunsa israelitanakajj lurapjjpachäna? ‘Taqe jaqenakaw Tatituru ukat Samuelur wal ajjsarapjjäna.’ Ukhakiw jachʼa juchar purtʼasipjjatap amuyasipjjäna (1 Sam. 12:18, 19).

27. Samuelun iyawsäwipat yateqasipki ukanakarojja, ¿kunjamsa Diosajj uñji?

27 Jehová Diosaw kutkatasir jaqenakan chuymapar purtʼäna. Samuelojj jiskʼatpacha chuymankipstañkamaw iyawsäwinïna ukatwa Diosan bendicionanakap katoqäna. Jehová Diosajj pachpakïskiwa, jiwasatï Samueljam iyawsäwinïñänejja, Jupaw yanaptʼaskistani.

^ tʼaqa 5 Nazareojam servipjjañapataki yaqhachatäpkäna ukanakajja, janiw machjayir umañanak umapjjañapäkänti janirakiw ñikʼutaps mururayasipjjañapäkänti. Ukampis mä qawqha tiempokiw ukham servipjjäna, ukhamarus Samuelojj Sansón ukat Bautisir Juanjamaw jiwañapkam ukham servïna.

^ tʼaqa 9 Uka qollan cheqajja, saytʼünwa ukat maderat luratänwa. Foca sat animalan lipʼichipampi, suma bordat telanakampi ukat qorimpi qollqempi forrat maderanakamp luratänwa. Ukajj mä pationwa jikjjatasïna ukat sacrificionak loqtañataki mä suma altaraw utjarakïna. Tiempompejj inas tabernaculon ladonakaparojj sacerdotenakan ikipjjañapatak jiskʼa cuartonakar uñtat lurapjjchïna. Ukat inas Samuelojj ukan ikchïna.

^ tʼaqa 12 Pä toqet amuytʼañäni: nayraqatjja, kuna cheqanaksa sacerdotenakajj sacrificionakat manqʼapjjañapäna ukjja Leyejj sum qhanañchäna (Deu. 18:3). Ukampis jan wali sacerdotenakajj janiw ukham lurapkänti, uywatanakaparuw jachʼa tenedorampi wallaqkir phukunakat aycha apsunipjjañapatak khitapjjäna, ukat suma cheqanakwa apsupjjañapäna. Maysa toqetsti, jaqenakajj ofrendanak apapjjäna ukhajja, sacerdotenakan khitataw uywatanakajj chʼoqe aycha mayipjjäna. Awisajj likʼi janïr altaran nakhantkipanwa mayipjjerïna (Lev. 3:3-5; 1 Sam. 2:13-17).