Skip to content

PERGUNTA HUSI JOVEN SIRA

Tanbasá haʼu la iha belun?

Tanbasá haʼu la iha belun?

Ita loke média sosiál no Ita haree foto sira husi festa ida. Ita-nia belun hotu tuir no sira haree kontente loos. Maibé buat ida falta husi foto sira-neʼe. Tuir loloos, ema ruma falta husi foto sira-neʼe, neʼe mak Ita!

Ita hanoin: ‘Tanbasá sira la konvida haʼu?’

Lakleur Ita komesa sente hirus. Ita sente sira la laran-metin ba Ita. Sira dehan katak sira mak Ita-nia belun, maibé sira bosok deʼit. Derrepente Ita sente mesamesak no Ita husu ba Ita-nia an: ‘Tanbasá haʼu la iha belun?’

 Pergunta ba Ita-nia an

 Loos ka sala?

  1.   Se Ita iha belun barak, Ita sei nunka sente mesamesak.

  2.   Se Ita uza média sosiál, Ita sei nunka sente mesamesak.

  3.   Se Ita haruka mensajen barak ba ema, Ita sei nunka sente mesamesak.

  4.   Se Ita halo buat ruma atu ajuda ema seluk, Ita sei nunka sente mesamesak.

 Resposta hotu mak sala.

 Tanbasá?

 Faktu kona-ba relasaun nuʼudar belun no mesamesak

  •   Maski Ita iha belun barak maibé neʼe la dehan katak Ita sei nunka sente mesamesak.

     Haʼu hadomi haʼu-nia belun sira, maibé dala ruma haʼu hanoin katak sira la hadomi fali haʼu. Ita bele sente mesamesak tebes kuandu ita hamutuk ho belun sira, maibé sira halo ita hanoin katak sira la hadomi ita no la presiza ita.”​—Anne.

  •   Maski Ita uza média sosiál maibé neʼe la dehan katak Ita sei nunka sente mesamesak.

     “Dala ruma ema iha belun barak hanesan ema seluk iha boneka barak. Maski ita iha kuartu nakonu ho boneka sira, maibé boneka sira labele hadomi ita. Nuneʼe mós, se ita la iha belun neʼebé diʼak, belun online mak hanesan deʼit ho boneka sira.”​—Elaine.

  •   Maski Ita bele haruka mensajen barak ba ema maibé neʼe la dehan katak Ita sei nunka sente mesamesak.

     “Dala ruma kuandu ita sente mesamesak ita haree beibeik ita-nia telefone atu haree ema ruma mensajen ita ka lae. No kuandu ita nota katak ema la koko kontaktu ita, neʼe bele halo ita sente mesamesak liután!”​—Serena.

  •   Maski Ita halo buat ruma atu ajuda ema seluk neʼe la dehan katak Ita sei nunka sente mesamesak.

     “Haʼu sempre hakaʼas an atu hatudu laran-luak ba haʼu-nia belun sira, maibé haʼu nota katak sira la halo nuneʼe mai haʼu. Haʼu la sente arrepende tanba hatudu laran-luak, maibé haʼu sente neʼe la justu uitoan tanba sira la hatudu fali laran-diʼak mai haʼu.”​—Richard.

 Lisaun importante: Sentimentu mesamesak iha ligasaun ho ita-nia hanoin. Feto joven ida naran Jeanette hatete: “Sentimentu mesamesak mai husi ema nia laran, laʼós husi situasaun neʼebé haleʼu nia.”

 Ita bele halo saida se Ita sente katak Ita la iha belun no sente mesamesak?

 Oinsá atu manán sentimentu mesamesak

Haburas fiar an

 “Dala ruma ita bele sente mesamesak tanba ita la fiar an. Se ita sente folin-laek no la merese ema nia atensaun, neʼe sei halo susar ba ita atu hakbesik ba ema no sai prontu atu habelun ho ema.”​—Jeanette.

 Bíblia hatete: “Imi tenke hadomi imi-nia maluk hanesan imi-nia an rasik.” (Galásia 5:14) Atu iha relasaun belun neʼebé diʼak, ita presiza hafolin ita-nia an, maibé ita presiza kuidadu atu la sai foti an.​—Galásia 6:3, 4.

Keta hanoin Ita kuitadu liu

 “Sentimentu mesamesak bele sai hanesan lasu ida. Se ita hanoin ita mak kuitadu liu tanba mesak, ikusmai ema seluk sei lakohi ransu ho ita. No ita sei sente mesamesak liután.”​—Erin.

 Bíblia hatete: “Domin . . . la buka diʼak ba ninia an rasik.” (1 Korinto 13:4, 5) Bainhira ita fokus liu ba ita-nia an, susar atu hanoin ema seluk no ema sei lakohi sai ita-nia belun. (2 Korinto 12:15) Realidade mak se Ita depende ba ema seluk atu bele sente kontente, ikusmai ita sei lakon. Se Ita hatete: “La iha ema ida mak telefone haʼu”, no “Ema nunka konvida haʼu”. Ida-neʼe hanesan Ita hein ba ema seluk atu halo Ita kontente. Ita lakohi husik ema seluk kontrola ita-nia sentimentu.

Keta habelun ho ema naran deʼit.

 “Ema neʼebé sente mesamesak hakarak ema seluk hatudu atensaun ba sira, no sira kontente atu simu atensaun husi ema naran deʼit. Buat neʼebé importante ba sira mak ema seluk gosta sira. Maibé ema balu finje deʼit atu halo ita hanoin katak sira gosta ita no depois aproveita ita. Tuirmai ita sei sente mesamesak aat liu fali uluk.”​—Brianne.

 Bíblia hatete: “Ema neʼebé laʼo hamutuk ho ema matenek sei sai matenek, maibé ema neʼebé ransu ho ema beik sei hetan problema boot.” (Provérbios 13:20) Ema neʼebé hamlaha tebes kontente atu han buat naran deʼit. Nuneʼe mós, ema neʼebé hakarak tebes atu iha belun, dala ruma prontu atu sai belun ho ema neʼebé la diʼak. Iha situasaun hanesan neʼe, karik sira habelun ho ema neʼebé aproveita sira, maibé sira hanoin neʼe mak baibain deʼit no la hatene belun neʼebé loos hatudu hahalok hanesan saida.

 Konkluzaun: Dala ruma ema hotu sente mesamesak, maibé ema balu sente mesamesak liu fali ema seluk. Maski sentimentu mesamesak bele halo ita sente triste tebes, maibé hanoin-hetan katak neʼe mak sentimentu deʼit. Ita-nia sentimentu liga ho ita-nia hanoin no ita bele kontrola ita-nia hanoin.

 Iha hanoin neʼebé loos kona-ba ema seluk. Jeanette neʼebé temi ohin hatete: “Laʼós ema hotu bele sai ita-nia belun neʼebé besik loos, maibé ita bele hetan ema neʼebé hanoin kona-ba ita-nia diʼak. No neʼe toʼo. Neʼe buat neʼebé bele ajuda ita atu la sente mesamesak.”

 Presiza ajuda liután? Lee “ Manán hasoru sentimentu taʼuk kona-ba habelun ho ema”.