Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

TAMACHTILIS 8

Amo mosenkauak maski amo mochiuaya tein kichiaya

Amo mosenkauak maski amo mochiuaya tein kichiaya

1. ¿Keyej tel tayokoxtokej akin nemij Siló?

SAMUEL moajsi ininixpan taltikpakneminij akin semi motayokoltijtokej. Itech sayoj se neteuilis tein kipiakej iniuan filisteos mikkej 30,000 israelitas. Uan itech okse neteuilis achto ipa kinmiktijkaj 4,000. Nochin akin nemij Siló tel chokatokej. Tel miakej konemej uan siuamej kinchokiliaj inintatuan, inintakauan, ininikniuan uan ininkoneuan akin amo keman oksepa mokepaskej (1 Sam. 4:1, 2, 10).

2, 3. ¿Toni mochiuak uan ijkon Siló kipoloj iueyichiualis?

2 Nejin tayokol tein kipanotokej sayoj se itech nochi okseki tein ipa achto mochiujtiualajtok. Nochi peuak keman Hofní uan Finehás, ikoneuan tayekankatiopixkat Elí akin amo katkaj yolkualmej, kiuikakej kaxon tein kiixnextiaya netenkaualis tein moajsia Siló hasta kampa mochiuak neteuilis. Kemej nejon kaxon kinextiaya ke Dios ompa yetoya, israelitas kinemiliayaj ke komo kiuikaskiaj tataniskiaj. Sayoj ke nejon kaxon, tein moajsia kampa okachi yektik itech tabernáculo, amo katka se taman tein Jiova ika kinmatampauiskia. ¿Toni panok? Filisteos kintankej israelitas, kikuiteujkej Kaxon uan kinmiktijkej ikoneuan Elí (1 Sam. 4:3-11).

3 Nejon kaxon tel miak xiujmejya moajsia Siló. Yejua ika, keman Elí, akin kipiaya 98 xiujmejya uan tokotsyetoya itech iikpal, kimatik ke moajsia ininmako filisteos, ajketstiyaj uan momikilij. Uan isiuamon, akin yekin momikilijka inamik, no momikilij keman yolik ikonetsin. Achto ke momikiliskia, kijtoj: “Tein kiueyichiuaya Israel kikuikej uan kiuikakej uejka”. Kemaj: kemej amo kipiayajok kaxon tein kiixnextiaya netenkaualis, xolal Siló amo keman yeskia kemej achto (1 Sam. 4:12-22).

4. ¿Toni tikitatij itech nejin tamachtilis?

4 Nochi nejon xa semi kitelyolkokoj Samuel. ¿Kipaleuiskia itakuaujtamatilis maj kiixnamiki nejon uan maj kinpaleui israelitas maj oksepa mokepakan iuan Jiova? Itech nejin tonalmej, kemansa tinochin tikpanouaj teisa tein techtayokoltia oso ouijkayomej tein kichiua maj tiknextikan keniuj moajsi totakuaujtamatilis. Yejua ika, maj tikitakan toni uelis techmachtis ineskayo Samuel.

Kichiuak tein melauak

5, 6. Itech seki xiujmej, ¿toni okachi ika tajtoua Biblia, uan toni kichiujtoya Samuel itech nejon xiujmej?

5 Biblia axkan amo ika tajtouaok Samuel, ta okachi ika tajtoua tatsakuiltilis tein kiselijkej filisteos porin kiuikakej Kaxon tein moajsia itech tabernáculo uan keniuj kiajsikamatkej ke monekia kikepaskej. Keman Biblia oksepa ika tajtoua Samuel, panokajya veinte xiujmej (1 Sam. 7:2). ¿Toni kichiujtoya nochi nejon xiujmej? Biblia techiluia.

¿Keniuj Samuel kinpaleuij israelitas maj kixikokan ueyi tayokol tein kipanokej?

6 Ompa kijtoua ke achto ke peuaskia neteuilis “itajtol Samuel kisentokaya ajsitoya itech nochi Israel”, tein kinextia ke tanauatijkej kisentokaya kinmachtiaya israelitas (1 Sam. 4:1). Uan no kijtoua ke veinte xiujmej satepan kisentokaya kichiujtoya nejon, ta tikixtajtoltiaj ke xijxiujtika yaya itech eyi xolalmej uan kiyektaliaya kuejmolmej tein onkaya uan kichiuaya okseki taman. Ompa, oksepa mokepaya Ramá, kampa chanchiuaya (1 Sam. 7:15-17). Moyekita ke itech nejin veinte xiujmej kisentokaya kichiujtoya miak taman tekimej.

Maski itech Biblia amo moijtoua toni kichiujtoya Samuel itech veinte xiujmej, tikyekmatij ke kisentokaya kitekitilijtoya Jiova

7, 8. 1) ¿Toni Samuel kiniluij israelitas keman veinte xiujmej kinixyekantoya ika miak chikaualis? 2) ¿Keniuj tanankilijkej israelitas ika tein kiniluij Samuel?

7 Tein amo kuali tein kichiujkej ikoneuan Elí, akin katkaj tel tajtakolchiuanij uan auilneminij, kichiuak maj israelitas amo takuaujtamatinijok iuan Dios. Yejua ika, nesi ke miakej peuak kinueyichiuaj tiotsitsin. Keman Samuel kinixyekantoya ika miak chikaualis veinte xiujmej, kiniluij: “Komo ika nochi nanmoyolo nanmokeptokej iuan Jiova, xikijkuanikan tiotsitsin tein uejka kayomej uan moajsij nanmouan uan no itaixkopinuan tiotsin Astoret, uan xiktalikan nanmoyolo iuan Jiova uan amo xikpatakan, uan sayoj yejuatsin xiktekitilikan, uan yejuatsin namechmakixtis ininmako filisteos” (1 Sam. 7:3).

8 Tein melauj, filisteos kintajyouiltijtoyaj israelitas. Kemej senkis kintankajya tateuianij israelitas, filisteos kinemiliayaj ke ueliskiaj okachi kintajyouiltiskej uan amo akin ueliskia momakepas. Sayoj ke Samuel kinyekiluij israelitas ke nochi mopataskia komo mokepayaj iuan Jiova. ¿Kitajtolkakkej? Kemaj, porin yejuan kinijkuanijkej tiotsitsin uan “peuak kitekitiliaj sayoj Jiova”. Ika miak yolpakilis, Samuel kinsentilij nochin itech xolal Mizpá, tein moajsia itech tal tepeyoj kampa ika norte itech xolal Jerusalén. Ompa mosaujkej uan kinextijkej ke moyolnonotskej ika tajtakolmej tein kichiujkej keman kinueyichiujtoyaj tiotsitsin (xikonixtajtolti 1 Samuel 7:4-6).

Keman israelitas akin moyolnonotskej mosentilijkej itech xolal Mizpá, filisteos kinemilijkej ke ueliskiaj kinixpoloskej

9. ¿Toni kinemilijkej kichiuaskej filisteos, uan toni kichiujkej israelitas itech nejon ouijkayot?

9 Sayoj ke filisteos kimatkej ke mochiujtoya nejon nechikol uan kinemilijkej ke ueliskiaj kinixpoloskej itekitikauan Jiova. Keman yejuan kimatkej ke tateuianij motokiayaj, momoujtijkej uan kitajtanijkej Samuel maj kitataujti Jiova maj kinpaleui. Yejua ijkon kichiuak uan no kitemakak se netetayokolil. Ayamo kitamitemakaya netetayokolil uan filisteos peujkej tateuiaj. Sayoj ke Jiova kikakik inetataujtil Samuel, uan kemej kinekik kinextis ke amo kiyolpaktiaya tein panotoya, kichiuak maj “chikauak tatikuini nejon tonal ininpan filisteos” (1 Sam. 7:7-10).

10, 11. 1) ¿Keyej filisteos xa kintelmoujtij keman Jiova kichiuak maj chikauak tatikuini? 2) ¿Toni mochiuak satepan keman filisteos peujkej tateuiaj?

10 Filisteos amo kimatkej toni mochiujtoya uan cholojteujkej. ¿Keyej motelmoujtijkej? Tein melauj, yejuan katkaj tel kuali tateuianij; amo katkaj kemej konemej akin motalouaj kiajsitij ininmomaj keman kinmoujtia teisa. Uelis yeski ke xa tel chikauak tatikuinik oso nejin mokakik itech nochi tepemej. Oso xa porin kualtsin takistoya. Amo tikmatij, sayoj ke nejon kintelmoujtij uan amo kimatkej toni panotoya. Kemej yeski, axkan amo yejuanok tateuiskiaj ta monekia choloskej. Israelitas kiskej Mizpá uan kintokakej filisteos tel miak kilómetro hasta ajsikej itech se xolal tein moajsi inakastan Bet-car, kampa ika moajsi xolal Jerusalén (1 Sam. 7:11).

11 Ika nejon neteuilis, nochi mopatak itech ixolal Dios. Itech nochi xiujmej keman Samuel yetoya kemej tamelaujkej, filisteos amo motokiayaj uan israelitas oksepa kitantiyajkej talmej tein kinkuilijkaj (1 Sam. 7:13, 14).

12. ¿Keyej moelnamiki Samuel iniuan akin kichiujkej tein melauak, uan toni kipaleuij maj kichiua nejon?

12 Miak xiujmej satepan, tatitanil Pablo kielnamikik Samuel keman ininka tajtoj tamelauanij uan tanauatianij akin kichiujkej tein melauak (Heb. 11:32, 33). Samuel amo sayoj kichiuak tein melauak iixpan Jiova, ta no kinpaleuij oksekin maj no ijkon kichiuakan. Uan uelik kichiuak porin maski kipanotoya miak ouijkayomej, kisentokaya kichiujtoya itekiuj uan kichiaya maj Jiova kiyektali nochi. Uan no, kitasojkamatia tein kiseliaya. Keman tatankej itech neteuilis ompa Mizpá, kitalij se tet tein ika kielnamikiskiaj keniuj Jiova kimakixtij ixolal (1 Sam. 7:12).

13. 1) ¿Toni kualneskayomej moneki tikpiaskej komo tiknekij titamatiskej kemej Samuel? 2) ¿Kemanian kuali yeskia maj tipeuakan tikiskaltikan kualneskayomej tein kipiaya Samuel?

13 ¿Uan tejuan? Komo tiknekij tikchiuaskej tein melauak iixpan Jiova, moneki amo tiyolijsiuiskej, amo timoueyinekiskej uan timotasojkamatiskej, ijkon kemej katka Samuel (xikonixtajtolti 1 Pedro 5:6). ¿Uan melauj ke tinochin moneki tikpiaskej nejon kualneskayomej? Samuel kitelpaleuij maj mochikaua kipias keman katka telpochok, ta keman xiuejya katka kipanok okachi uejueyi ouijkayomej.

“Mokoneuan amo nejnentokej itech moojuan”

14, 15. 1) ¿Toni ueyi tayokol kipanok Samuel keman xiuejya katka? 2) ¿Keyej uelis tikijtoskej ke Samuel kemej tetat amo katka kemej Elí?

14 Keman oksepa ika motajtoua Samuel itech Biblia, yejua ipa “xiuejya”. Yejua ika, kinixtalia ikoneuan kemej tamelauanij, Joel uan Abías maj kipaleuikan ika itekiuj. Sayoj ke nejin takamej amo kitojtokakej ineskayo Samuel, akin monejnemiltiaya ika melaujkayot, ta amo kiyektekitiltiayaj tanauatil tein kipiayaj, kichiuayaj tein amo melauak, uan kiseliayaj tomin uan ijkon kichiuayaj teisa (1 Sam. 8:1-3).

15 Se tonal, tayekananij itech xolal Israel yajkej kikualankailuitoj Samuel: “Mokoneuan amo nejnentokej itech moojuan” (1 Sam. 8:4, 5). ¿Kimatia Samuel tein kichiujtoyaj ikoneuan? Biblia amo kijtoua. Sayoj ke yejua kuali kimatia ke Dios kitatsakuiltij Elí porin amo kinmejmelauak ikoneuan uan porin okachi kinpoujkaitaya ke yejuatsin, yejua ika tikyekmatij ke Samuel mochikauak yeski se kuali tetat (1 Sam. 2:27-29). Uan tein melauj, Jiova amo keman kiajxilij se nepolol Samuel.

¿Toni kipaleuij Samuel maj kixiko ueyi tayokol keman kiitak ke ikoneuan kichiuayaj tein amo kuali?

16. ¿Keniuj momachiliaj tetatmej akin ininkoneuan kinixnamikij, uan keniuj uelis kinpaleuis uan kinyolchikauas ineskayo Samuel?

16 Biblia amo no kijtoua tein Samuel kimachilij keman kimatik ke ikoneuan amo moyeknejnemiltijtoyaj. Sayoj ke miakej tetatmej uelis kimatiskej keniuj momachilij. Noyampa itech nejin tonalmej, konemej kinixnamikij inintatuan, uan tein melauj nejon okachi motelchiujtok (xikonixtajtolti 2 Timoteo 3:1-5). ¿Tiontayokoya porin mokonetsin amo mitsonkaki nion mitsontakamati? Komo ijkon, uelis mitsonyolseuis ineskayo Samuel uan tikonmatis toni uelis tikonchiuas. Maski ikoneuan kichiuayaj tein amo kuali, yejua kisentokak yolmelauak iuan Dios. Xikonelnamiki ke maski motajtoluan amo tapaleuiskej, moneskayo uelis okachi kinpaleuis mokoneuan. Uan no, moTajtsin Jiova, akin nemi iluikak, kualtsin momachilis porin tejuatsin amo keman tikonkaua ijkon kemej Samuel.

“Xitechixtalili se tekiuaj”

17. ¿Toni kitajtanijkej Samuel tayekananij itech Israel, uan keniuj kiitak nejon?

17 Ikoneuan Samuel amo keman kinemilijkej ke kitemoskej sayoj inintanejnekilis uan kinejnekiskej miak taman semi taijtakoskia. Satepan ke tayekananij kiiluijkej Samuel ke ikoneuan kichiuayaj tein tel amo kuali, kitajtanijkej: “Xitechixtalili se tekiuaj maj techmejmelaua, kemaj, ijkon kemej nochi altepemej”. ¿Moyolkokoj Samuel oso kimachilij ke kiixtopeujtoyaj? Tein melauj, Jiova kiixtalijka Samuel maj kiixnexti uan maj kinmejmelaua israelitas, uan nejon tel miak xiujmejya kichiujtoya. Sayoj ke axkan yejuan kinekiaj maj kinixyekana se tekiuaj, amo se tanauatijkej kemej Samuel. Altepemej tein kinyoualouayaj kipiayaj inintekiuaj uan israelitas no kinekiaj se. Sayoj ke ¿keniuj kiitak Samuel nejon tein kitajtaniayaj? Biblia kijtoua: “Iixpan [...] nejon amo kuali katka” (1 Sam. 8:5, 6).

18. ¿Toni Jiova kiyekiluij Samuel ika tein amo kuali tein tajtaniaj israelitas?

18 Maj tikitakan toni Jiova kinankilij Samuel keman yejua kiiluij tein panotoya: “Xikaki nochi tein xolal mitsiluia; porin amo tejua mitsixtopeujkej, ta nejua nechixtopeujkej kemej inintekiuaj”. Jiova kiajsikamatiltij ke amo onkaya keyej moyolkokoskia, porin xolal kiixtopeujka yejuatsin, Dios akin kipia nochi uelilis. ¡Tel amo kipoujkaitakej Jiova! Satepan, yejuatsin kinauatij Samuel maj kinnejmachtiani ke semi amo kuali kinyaskia komo kipiaskiaj se tekiuaj, sayoj ke yejuan amo kikakkej, ta kisentokakej kijtojkej: “Amo, ta se tekiuaj yejua akin moajsis touan”. Ika nejon, Dios kiixpejpenak se tekiuaj, uan Samuel, akin nochipa tatakamatia, yajki kiixtalito (1 Sam. 8:7-19).

19, 20. 1) ¿Keniuj tatakamatik Samuel keman Jiova kinauatij maj kiixtali Saúl kemej tekiuaj? 2) ¿Keniuj Samuel kisentokaya kinpaleuijtoya israelitas?

19 Sayoj ke ¿tatakamatik Samuel ika yolpakilis oso kikauak maj itech iyolo ixuani tein amo kuali? Miakej xa kualaniskiaj, sayoj ke Samuel amo ijkon kichiuak. Kemej kimatia ke Dios kiixpejpenak Saúl maj kinixyekana israelitas, yajki kiitato uan kiixtalij kemej tekiuaj uan hasta kipitsoj, ijkon kinextilij ke kiseliaya ika yolpakilis kemej tekiuaj uan ke kipaleuiaya. Uan no, kiniluij israelitas: “¿Nankiitaj akin Jiova kiixpejpenak, ke amo moajsi okse kemej yejua itech nochi xolal?” (1 Sam. 10:1, 24).

20 Samuel nochipa kipiak se kuali tanemilil. Amo kiitak inepololuan takat akin Dios kiixpejpenak, ta kiitak ikualneskayouan. Uan amo moyolkokoj porin nejon taltikpakneminij akin kipapatayaj inintanemilil amo kiselijkaj, ta itech tanemilij ke uejkaujya kitekitilijtoya Dios uan amo keman kikauak (1 Sam. 12:1-4). Uan no, kisentokaya kichiuaya tekit tein kipiaya, porin kinnejmachtij israelitas toni ueliskia kichiuas maj kipolokan ininkuali uikalis iuan Jiova uan kinyolchikauak maj amo keman kikauanij. Nejin tanejmachtilis kinyololinij israelitas uan kiajsikamatkej ke tajtakojkaj, yejua ika kiiluijkej maj kitataujti Jiova maj kinpaleuiani. Uan Samuel kinyekiluij: “Nion ajsi itech notanemilil nitajtakos iixpan Jiova komo amo niktataujtiaok maj namechpaleui; uan moneki namechmachtis xiktojtokakan ojti tein kuali uan tein melauak” (1 Sam. 12:21-24).

Ineskayo Samuel techelnamiktia ke moneki maj amo keman tikauakan maj netauelitalis uan kualanyot moskaltijtiuj itech toyolo

21. ¿Keniuj uelis techpaleuis ineskayo Samuel komo amo kuali timomachiliaj porin kimakakej okse tokniuj se tekit tein tejuan tiknekiaj tikseliskej?

21 ¿Kemansa kimakanij okse tokniuj se tekit itech nechikol tein tejuatsin tikonchiaya tikonselis? ¿Amo kuali tionmomachilij? Komo tikchiuaj ijkon kemej Samuel, amo keman tikauaskej maj itech toyolo moskaltijtiuj netauelitalis nion kualanyot (xikonixtajtolti Proverbios 14:30). Maj tikelnamikikan ke itech ixolal Jiova, onkak miak tekimej tein uelis kichiuaskej sejse itekitikauan uan kinualkuilia yolpakilis.

“¿Hasta kemanian tikchokilijtos Saúl[?]”

22. ¿Toni kualneskayomej kiitak Samuel ke kipiaya Saúl?

22 Samuel uelik kiitak ke Saúl kipiaya tel kuali kualneskayomej. Tein melauj, yejua katka se tel kuali takat. Katka yolchikauak uan tamatkej, uan kemej uejkapantik katka se kimoujkaitaya. Uan no, keman yekin peuaya kemej tekiuaj katka se takat yolyemanik uan amo moueyichiuaya (1 Sam. 10:22, 23, 27). Uan kemej nochin taltikpakneminij, kipiaya se kualtsin netetayokolil: yejua uelia kiixpejpenaya uan kiixtaliaya tein kichiuaskia itech inemilis (Deut. 30:19). ¿Kuali kitekitiltiskia nejon netetayokolil?

23. ¿Toni tel kuali kualneskayot kipoloj Saúl, uan keniuj kinextij ke peuaya moueyichiuaya?

23 Tetayokoltij tikijtoskej ke keman aksa kipia tanauatil, yekinika kualneskayot tein kipoloua yejua yolyemanilis. Uan yejua nejon tein kipanok Saúl. Yejua niman peuak moueyichiua. Amo kitakamatia tein Jiova kinauatiaya itenkopa Samuel. Kemej neskayot, se tonal yolijsiuik uan kimakak se netetayokolil Dios, maski Samuel yaya kichiuati. Yejua ika, Samuel kiajuak uan kiiluij ke tekiuajyot amo mokauaskia iniuan ichankauan. Sayoj ke Saúl amo kichiuak tein monekia, ta kisentokak kichiuak okachi uejueyi tajtakolmej tein ika kinextij ke amo kinekia tatakamatis (1 Sam. 13:8, 9, 13, 14).

24. 1) ¿Keniuj Saúl amo kitakamatik Jiova keman moteuij iniuan amalequitas? 2) ¿Keniuj tanankilij Saúl keman Samuel kimejmelauak, uan toni kiixtalij Jiova?

24 Itenkopa Samuel, Jiova kinauatijka Saúl maj iniuan moteuiani amalequitas, maj kiixpolouani tein kipiayaj uan maj kimiktiani Agag, inintekiuaj akin tel amo yolkuali. Sayoj ke Saúl amo kimiktij Agag uan amo kiixpoloj tein okachi kuali tein kipiayaj. Keman Samuel kimejmelauak, uelik kiitak ke Saúl semi mopatakaya. Yejua amo kiselij ika yolyemanilis tamejmelaualis, ta peuak motenpaleuia uan kinekia kinextis ke amo semi ueyi tajtakol katka. ¡Hasta kintajtakoltij israelitas! Uan no kijtoj ke kikuik okachi kuajkuali tapialmej porin kinekia kimaktilis Jiova kemej netetayokolil. Samuel kinankilij ika nejin tajtolmej: “Okachi kuali se tatakamatis ke se kitemakas netetayokolil”. Ika yolchikaualis, Samuel kimatiltij tekiuaj tatsakuiltilis tein Dios kiixtalijka: kikuiliskia tekiuajyot uan kimakaskia se akin okachi kuali takat ke yejua (1 Sam. 15:1-33). *

25, 26. 1) ¿Keyej Samuel moteltayokoltijtoya, uan keniuj Jiova kipaleuij maj kiyektali itanemilil? 2) ¿Toni kiajsikamatik Samuel keman yajki ichan Jesé?

25 Samuel tel tayokoxtoya porin Saúl tajtakojka uan yejua ika nochi youal kitataujtijtoya Jiova. Biblia kijtoua ke hasta kinextij itayokol seki tonalmej. Yejua semi kiyolkokoj maj Saúl moueyichiuani uan maj amo kitakamatini Dios, porin keman kiixmatik kiitak ke tel kuali takat katka. Samuel amo keman kinekikok oksepa kiitas. Kemej Jiova kiitak ke tel tayokoxtoya, kipaleuij maj kiyektali itanemilil keman kiyemankailuij: “¿Hasta kemanian tikchokilijtos Saúl, ta nejua nikixtopeuak maj amo tekiuajti itech Israel? Xikpexonti kuaomit ika aceite uan xiyouj. Nimitstitanis kampa nemi Jesé akin betlemita, porin semej ikoneuan nikixpejpenak kemej tekiuaj” (1 Sam. 15:34, 35; 16:1).

26 Jiova kichiua itanejnekilis maski taltikpakneminij akin kinixtalia kemansa kikauaj. Komo aksa kiixpejpena kinekepilis, yejuatsin kitemoua okse. Yejua ika Samuel, akin xiuejya katka, amo kisentokayaok tayokoxtoya, uan ijkon kemej kinauatij Dios, yajki ichan Jesé ompa Belén uan kiixtalito yankuik tekiuaj. Keman ompa yetoya, kiitak ke Jesé kipiaya miakej ikoneuan kuakualtsitsin uan moitaya ke ueliskiaj yeskij tekiuanij. Sayoj ke Jiova kielnamiktij maj amo sayoj kiitani kemej moitayaj (xikonixtajtolti 1 Samuel 16:7). Satepan, kiualkuilijkej David, akin okachi konet, uan yejua akin Jiova kiixpejpenak.

Samuel kiitak ke Jiova uelis techpaleuis maj tikxikokan tein yeski ouijkayot oso kuejmol, uan hasta uelis kichiuas maj mokepa kemej tatiochiualis

27. 1) ¿Toni kichikauak itakuaujtamatilis Samuel itech xiujmej achto keman momikiliskia? 2) ¿Toni tikonnemilia ika ineskayo Samuel?

27 Itech xiujmej achto keman momikiliskia, Samuel uelik kiitak ke Jiova kuali kichiuak keman kiixpejpenak David maj kiixpata Saúl. Nejin takat kitemouaya kimiktis David porin kiteltauelitaya uan senkis kinekepilij Jiova. Sayoj ke David tel taman katka, kinextij kualneskayomej kemej yolchikaualis, takuaujtamatilis, ajsitoya itaueyichiualis uan amo keman kikauak Jiova. Ijkon kemej motokiayaj tonalmej keman Samuel momikiliskiaya, itakuaujtamatilis okachi mochikauak. Kiitak ke Jiova uelis techpaleuis maj tikxikokan tein yeski ouijkayot oso kuejmol tein tikpanouaj itech tonemilis, uan hasta uelis kichiuas maj mokepa kemej tatiochiualis. Satepan ke Samuel momikilij, nochin israelitas kichokilijkej. Uan amo tiomeyolouaj maj ijkon kichiuanij, porin kemej cien xiujmej kitekitilij Jiova uan amo keman kikauak. Maski ijkon, nochin itekitikauan Dios uelis motajtaniskej: “¿Nikpias notakuaujtamatilis kemej tein kipiak Samuel?”.

^ párr. 24 Yejua Samuel kimiktij tekiuaj Agag. Nion yejua nion ichankauan monekia kinikneliskej. Tel miak xiujmej satepan, “Hamán akin agaguita”, akin xa semej ichankauan, kitemoj kiixpolos ixolal Dios (Est. 8:3; xikonita tamachtilis 15 uan 16 itech nejin amatajkuilol).