Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

TAMACHTILIS 14

Dios kimachtij maj teikneli

Dios kimachtij maj teikneli

1. ¿Kani yaya Jonás uan keniuj momachiliaya ijkon kemej ajsitiyaya?

JONÁS semi uejka youi, yejua ika kipia miak tonalmej uan uelis tanemilis. Nejnemiti panoua 800 kilómetros, tein xa kiuikilis se metsti oso okachi. Achto moneki kiixpejpenas kanikauin yas: ox kampa amo semi uejka oso kampa okachi uejka sayoj ke amo semi tamouililpan. Tein yeski ojti kiixpejpenas, monekis kipanauis miak ataujmej uan tepemej uan xa panos tatenoj ompa taluakyan tein poui Siria, kipanauis ueyiamej kemej Éufrates, uan mokauas ininchan akin amo kinixmati akin nemij itech xolalmej tein pouij Siria, Mesopotamia uan Asiria. Ijkon kemej okachi motokia itech xolal Nínive, okachi moui.

2. ¿Keniuj Jiova kimachtij Jonás maj kichiua tekit tein kimakak?

2 Sayoj ke axkan, Jonás kiyekmati ke amo uelis kijtos ke amo kichiuas tein kinauatijkej, ta achtoya ijkon tanemilijka. Tikitakej itech tamachtilis 13 ke ijkuak choloj oksekopa, Jiova amo yolijsiuik ta kimachtij maj tatakamati uan maj moyolyemani. Nejon kichiuak keman kititanik se kiouaejekat keman tanauatijkej yaya itech barco, uan satepan, ika ichikaualis kimakixtij aijtik keman kichiuak maj se ueyi amichij kitolouani uan eyi tonal satepan maj kijsotani yoltok itech ueyi atenoj uan maj amo teyi kipanouani. Tikyekmatij ke Jonás amo keman kielkauaskia nejon tein kipanok (Jon., cap. 1, 2).

3. ¿Toni kualneskayot Jiova kinextilij Jonás uan toni netajtanil moajsi?

3 Jiova oksepa kinauatij Jonás maj youi Nínive. Uan axkan, kemaj tatakamati uan nejnenteua tonalkisayampa (xikonixtajtolti Jonás 3:1-3). Sayoj ke, ¿senkis kipatak itanemilil keman Jiova kimelauak? Yejuatsin kinextilij iteiknelilis keman kimakixtij aijtik, amo kitatsakuiltij porin amo tatakamatik uan oksepa kiiluij maj kichiua tekit tein kimakaka. Sayoj ke ¿kiajsikamatik Jonás ke monekia kiniknelis oksekin? Tein melauj, kemej titajtakouanij semi techouijmaka titeikneliskej. Yejua ika, maj tikitakan toni kipanok Jonás uan toni uelis techmachtis nejon.

Amo mochiaya maj ijkon tanankilianij keman motemakak tanejmachtilis

4, 5. ¿Keyej Nínive katka se “ueyi xolal” iixpan Jiova, uan toni techmachtia kemej tamati yejuatsin?

4 Jonás amo kiajsikamatia keyej Jiova kinekia kinmakixtis akin nemiaj Nínive. Biblia kijtoua ke “iixpan Jiova, Nínive katka se tel ueyi xolal” (Jon. 3:3). Uan itech amatajkuilol Jonás, Jiova expa kitokaytia “ueyi xolal” (Jon. 1:2; 3:2; 4:11). ¿Keyej kiitaya ke tel ueyi oso ke motelneki?

5 Nínive katka se ueyi xolal tein uejkaujya yetoya, ta katka semej tein Nemrod kipeualtij satepan ke panok Tetsaujkakiouit. Nejon ueyi xolal tein xa mosentiliaya iniuan okseki altepemej, semi ueyi katka. Uejkauayaj kemej eyi tonal panoskej oksekopa (Gén. 10:11; Jon. 3:3). Kemej kipiaya uejueyi templos, chikauak tepamit uan okseki uejueyi kalmej kichiuaya maj kimoujkaitanij xolal. Sayoj ke amo yejua ika Jiova kiitaya ke motelnekia. Tein melauj, kitekipachouaya taltikpakneminij akin ompa moajsiaj. Itech nejon tonalmej, Nínive katka se ueyi xolal kampa tel miakej nemiaj, amo ijkon kemej itech okseki xolalmej. Uan maski yejuan kichiuayaj miak taman tein amo kuali, Jiova ininka motekipachouaya. ¿Keyej? Porin kitasojta sejse taltikpaknenkej, uan yejua ika kineki maj nochin moyolnonotsakan uan maj kikauakan tein amo kuali.

Jonás kiitaya ke Nínive sayoj katka se ueyi xolal kampa semi kichiuayaj tein amo kuali

6. 1) ¿Toni xa kichiuaya maj Jonás kimouili xolal Nínive? (No xikonita nota.) 2) ¿Keniuj no ijkon uelis tikchiuaskej kemej Jonás keman titematiltiaj tein Jiova kijtoua?

6 Keman Jonás ajsi Nínive uan kiita ke tel miakej nemij, panoua 120,000 taltikpakneminij, xa okachi momoujtia. * Nejnemi se tonal ajsitok hasta kampa okachi moajsij taltikpakneminij, xa porin kitemoua ajsis tatajkoyampa itech ueyi xolal kampa uelis kitemakas tanejmachtilis. ¿Keniuj kichiua? Amo senkis tikmatij. Xa kimatiaya tajtol asirio oso Jiova ika ichikaualis kichiuak maj uelini nejon tajtol. Oso xa kijtoj itech tajtol hebreo uan kichiuak maj aksa kintajtolkepiliani akin nemiaj Nínive. Tein kemaj, tikmatij ke itanejmachtilis kiyekijtouaya tein yaya panoti uan xa amo kinyolpaktiskia akin kikakiskiaj. Kijtouaya ijkon: “Sayoj poliui ome poual tonal uan Nínive ixpoliuiti” (Jon. 3:4). Tanauatijkej amo tajtoua ika moujkayot uan miakpa kiniluia tanejmachtilis, ijkon kinextij iueyi takuaujtamatilis uan yolchikaualis. ¿Melauj ke axkan akin tikchiuaj kemej Cristo okachi moneki tikpiaskej nejon kualneskayomej?

Itanejmachtilis Jonás kiyekijtouaya tein yaya panoti uan xa amo kinyolpaktiskia akin kikakiskiaj

7, 8. 1) ¿Keniuj tanankilijkej akin nemiaj Nínive keman kikakkej itanejmachtilis Jonás? 2) ¿Toni kichiuak akin tekiuajtia Nínive keman kikakik tatsakuiltilis tein Jonás kitematiltij?

7 Miakej akin nemij Nínive kiyekkakij toni kijtoua tanauatijkej. Jonás xa kinemiliaya ke amo kuali kikakiskiaj oso hasta kiteuiskiaj. Sayoj ke mochiuak tein amo kichiaya: ¡taltikpakneminij kitakamatij tanejmachtilis! Itajtoluan tel ijsiujka momoyaua uan amo uejkaua nochin ika tajtojtokej itanejmachtilis Jonás (xikonixtajtolti Jonás 3:5). Akin tominpiaj uan akin amo, takamej uan siuamej, telpochmej uan akin xiuejkejya, nochin moyolnonotsaj. Moyolkokouaj uan nion takuaj. Satepan, tekiuaj kitekakilia ke taltikpakneminij moyolnonotsaj.

Jonás monekik kipias takuaujtamatilis uan yolchikaualis uan ijkon ueliskia tanojnotsas ompa Nínive

8 Keman tekiuaj kikaki itanejmachtilis Jonás, no peua kimoujkatoka Dios uan moyolnonotsa. Yejua ika, moketsa uan mokixtilia itekiuajtaken, uan no motakentia ika tiltik takemit kemej motalilijkej akin kinixyekana uan motalia “itech koujnex” tein ika kinextia ke tayokoxtok. Satepan yejua uan “uejueyi chiuanimej” kitalijkej tanauatil maj mosauakan ijkon kemej ipa kichiujtokej akin nemij itech xolal. Kijtoj maj taltikpakneminij uan tapialmej motakentikan ika tojmit. * Uan no ika yolyemanilis tekiuaj kijtoua ke akin nemij itech xolal semi amo kuali tein kichiuanij uan semi tateuianij. Moita ke kichia maj Dios kiita ke moyolnonotsaj uan maj kinikneli, ta kijtoua: “Xa ijkon Dios akin melauak [...] kiseuis ikualanyo uan amo techixpolos” (Jon. 3:6-9).

9. ¿Toni kinouijmaka kineltokaskej seki motelmachtianij, sayoj ke keyej tikyekmatij ke amo melauak tein kijtouaj?

9 Seki motelmachtianij kinouijmaka kineltokaskej ke ijsiujka moyolnonotskej akin nemiaj Nínive. Sayoj ke sekin akin kitemouaj tein kijtoua Biblia, kinextiaj ke nejon tein mochiuak mouika iuan tein mochiuaya itech nejon altepemej kampa ijsiujka kipatayaj inintanemilil uan chikotaneltokayaj. Sayoj ke amo teyi kinextia ke melauak tein kijtouaj nejon motelmachtianij, porin Jesucristo kijtoj miak xiujmej satepan ke akin nemiaj Nínive moyolnonotskej (xikonixtajtolti Mateo 12:41). Uan yejua kijtouaya tein melauak porin keman mochiuak nejon, yetoya iluikak uan kiitak nochi tein panok (Juan 8:57, 58). Tein melauj, moneki maj amo keman tiknemilikan ke taltikpakneminij amo uelis mopataskej, maski tel amo kuali monejnemiltiaj. Maj tikelnamikikan ke sayoj Jiova kimati tein moajsi iyolijtik aksa.

Iteiknelilis Dios amo ijkon kemej tein taltikpaknenkej kinextia

10, 11. 1) ¿Keniuj kiitak Jiova keman moyolnonotskej akin nemiaj Nínive? 2) ¿Keyej uelis tikyekmatiskej ke Jiova amo mopoloj keman kijtojka ke kiualkuiskia tatsakuiltilis?

10 ¿Keniuj kiitak Jiova keman moyolnonotskej akin nemiaj Nínive? Jonás kijkuiloj: “Dios akin melauak kiitak ke yejuan kikaujkej inintachiualis tein amo kuali; yejua ika Dios akin melauak moyolpatak uan amo kintatsakuiltij kemej kijtojka” (Jon. 3:10).

11 ¿Keyej Jiova amo kintatsakuiltij akin nemiaj Nínive? ¿Xe mopoloj keman kijtojka ke kintatsakuiltis? Amo, ta Biblia kijtoua ke imelaujkayo Dios senkis kuali (xikonixtajtolti Deuteronomio 32:4). Tein kemaj, amo kisentokak kualantoya. Kiitak ke yejuan mopatakej uan kiixejekoj ke amo monekiaok kintatsakuiltis, ta monekia kiniknelis uan kintapojpoluis.

12, 13. 1) ¿Keniuj kinextia Jiova ke yejuatsin se Dios akin motemaka kipatas tein kiixtalia uan semi teiknelia? 2) ¿Keyej uelis tikijtoskej ke tein Jonás tanejmachtij amo katka se takajkayaualis?

12 Miakej tayekananij itech taneltokalis kiteajsikamatiltiaj ke Dios techikaujkauia, yoltakuauak uan amo teiknelia, sayoj ke Jiova amo ijkon tamati. Ta yejuatsin motemaka kipatas tein kiixtalia uan semi teiknelia. Achto ke kiualkuis tatsakuiltilis, kintitani itekitikauan maj tanejmachtitij, porin kineki maj akin amo yolkualmej moyolnonotsakan uan maj kipatakan ininnemilis ijkon kemej kichiujkej akin nemiaj Nínive (Ezeq. 33:11). Se tonal kiyekiluij tanauatijkej Jeremías: “Keman nikijtos ke se altepet [...] nikijkuanis uan nikuechos uan nikixpolos, uan nejon altepet tein nikijtojka nikixpolos yekmelauj kikaua itachiualisuan tein amo kuali, nejua no yekmelauj nimoyolpatas uan amo nikualkuis tatsakuiltilis tein niknemilijka nikualkuilis” (Jer. 18:7, 8).

Jiova kineki maj moyolnonotsakan akin amo yolkualmej uan maj kipatakan ininnemilis kemej kichiujkej akin nemiaj Nínive

13 Komo ijkon, ¿uelis tikijtoskej ke amo melauak katka tein kijtojka Jonás? Amo, ta kinnejmachtijka akin nemiaj Nínive tein kinpanoskia komo amo moyolnonotsayaj. Ijkuak, kinemilijkej mopataskej, sayoj ke komo oksepa kichiuayaj tein amo kuali, kemaj kiseliskiaj tatsakuiltilis tein moijtojka. Tein melauj, yejua nejon tein kinpanok satepan (Sof. 2:13-15).

14. ¿Toni kichiuak Jonás keman Jiova kintapojpoluij akin nemiaj Nínive?

14 ¿Toni kichiuak Jonás ijkuak kiitak ke Dios amo kiualkuik tatsakuiltilis keman kichiaya? “Nion tepitsin kiuelitak uan tel kualantoya.” (Jon. 4:1.) Uan hasta kichiuilij se netataujtil Dios akin kipia nochi uelilis, tein mokakia kemej yeskia kiajuatoya. Tanauatijkej kiteajsikamatiltij ke okachi kuali maj mokauani ichan itech ialtepeuj. Kijtoj ke ipa kimatia ke Jiova amo kintatsakuiltiskia akin nemiaj Nínive, uan ika nejon motenpaleuij keman kijtoj ke yejua ika cholojka Tarsis. Satepan, kitajtanij Dios maj kikuiliani inemilis porin kijtouaya ke okachi kuali maj mikini uan amo maj yoltoni (xikonixtajtolti Jonás 4:2, 3).

15. 1) ¿Toni kikuejmolouaya Jonás? 2) ¿Keniuj Jiova kiitak itanauatijkauj?

15 ¿Toni yekmelauj kikuejmolouaya Jonás? Amo tikmatij toni kinemiliaya, sayoj ke kemaj tikmatij ke ininixpan miakej kitematiltij tatsakuiltilis tein kiseliskiaj akin nemiaj Nínive. Yejuan kineltokilijkej, sayoj ke amo teyi mochiuaya. ¿Xe kimouiliaya maj kikejkelouanij uan maj kinemilianij ke katka se tanauatijkej akin takajkayaua? Amo tikmatij. Sayoj ke amo kiyolpaktij maj moyolnonotsanij akin nemiaj Nínive nion maj Jiova kinikneliani. Ta moyolxokolij, yolkualanik uan sayoj yejua moikneliaya. Maski ijkon, Dios kisentokaya kiitaya ke itanauatijkauj kipiaya se kuali iyolo. Yejua ika, amo kitatsakuiltij porin amo kipoujkaitak, ta ika nejmachkayot kichiuilij se netajtanil tein kichiuaskia maj tanemili: “¿Onkak keyej titelkualantos?” (Jon. 4:4). Biblia amo kijtoua ox Jonás kinankilij nejin netajtanil.

16. ¿Keniuj uelis tejuan yeski taman totanemilil iuan itanemilil Dios, uan toni techyekmatiltia tein kipanok Jonás?

16 Semi amo ouij tikijtoskej ke Jonás kinextij se amo kuali tanemilil, sayoj ke moneki tikelnamikiskej ke tejuan miakpa amo tikajsikamatij keyej Jiova ijkon kichiua teisa. Kemej neskayot, sekin kinemiliaj ke Dios monekia kichiuas maj amo pano se taman tein tel amo kuali, oso monekia niman kintatsakuiltis akin tajtakouaj, oso ke uejkaujya monekia kitamis tein amo kuali tein mochiujtok itech taltikpak. Sayoj ke, tein kipanok Jonás techyeknextilia ke ijkuak totanemilil amo mouika iuan itanemilil Dios, nochipa tejuan amo kuali yetok totanemilil.

Dios kimachtij Jonás maj teikneli

17, 18. 1) ¿Toni kichiuak Jonás satepan ke kisak Nínive? 2) ¿Keniuj momachilij Jonás ika xikalkomekat?

17 Tanauatijkej semi moyolkokojtiuj keman kisa Nínive. Sayoj ke amo mokepa ichan, ta youi tonalkisayampa kampa tepeyoj uan ijkon uelis kipanitas xolal. Ompa kichijchiua se sakakaltsin uan kichia kiitas toni kipanoua Nínive, porin nesi ke kisentoka kichia kiitas ox ixpoliui xolal. ¿Keniuj kimachtij Jiova maj okachi teikneli nejin takat akin amo kinekia tetapojpoluis?

18 Nejon youak, Dios kichiua maj moskalti se xikalkomekat. Keman Jonás ijsa, kiita se tatok mapapatauak tein okachi kiyekauilia ke sakakaltsin tein kiijsiujkachijchiuak. Semi yolpaki keman kiita, xa porin kinemilia ke kemej Dios ika ichikaualis kiiskaltij tatok, kinextia ke kipia itatiochiualis. Sayoj ke Jiova amo kineki sayoj kiyekauilis tanauatijkej nion kichiuas maj amo kisentoka kualanto, ta kineki kipaleuis maj moyolpata. Yejua ika kichiua okseki taman ika ichikaualis. Kichiua maj se okuiltsin kijtako tatok uan maj kiuatsa. Satepan “kichiuak maj tonalkisayampa ualani se tonalejekat” tein semi totonik katka, uan tajkuilol kijtoua ke “kiixtayoualtiaya” Jonás. ¿Toni kichiua? Oksepa motelyolkokoua uan kitajtania Dios maj kikuili inemilis (Jon. 4:6-8).

19, 20. ¿Keniuj Jiova kipaleuij Jonás maj tanemili?

19 Jiova oksepa kitajtania ox yekmelauj kinamiki maj tel kualanto, axkan porin uakik xikalkomekat. Sayoj ke Jonás kisentoka amo moyolpata uan motenpaleuia ijkon: “Kemaj, nitelkualantok hasta nikneki nimikis”. Jiova kinemilia ke moneki kipaleuisya maj tanemili kemej moneki (Jon. 4:9).

Ika se xikalkomekat, Jiova kimachtij Jonás maj teikneli

20 Dios kipaleuia Jonás maj tanemili. Achto kiiluia ke tanauatijkej moyolkokojtok porin uakik se tatok tein moskaltij itech se youal tein yejua nion kitokak uan nion kiatekij. Uan satepan kitajtania: “¿Keyej amo nikiknelis ueyi xolal Nínive kampa moajsij panoua ciento veinte mil taltikpakneminij, akin amo kimatij kani moajsi ininyekmay uan ininopochmay, ijkon kemej miak tapialmej tein ompa moajsij?” (Jon. 4:10, 11). *

21. 1) ¿Toni Jiova kinekia kiajsikamatiltis Jonás ika neskayot tein kikuik? 2) ¿Keniuj uelis techmachtis amatajkuilol Jonás?

21 ¿Ueli tikajsikamatij tein Jiova kinekia kiteajsikamatiltis ika nejin neskayot? Jonás nion tepitsin kiyekpiak nejon tatok. Sayoj ke, Jiova kinmakatoya nemilis akin moajsiaj Nínive uan kinmakaya tein kinpaleuiskia maj kisentokakan yoltokan, kemej kichiua iuan nochi tein yoltok itech taltikpak. ¿Keniuj Jonás okachi kitasojtaya se tatok ke 120,000 taltikpakneminij uan nochi inintapialuan? Moyekita ke kinextij ke sayoj itech tanemiliaya. Semi kitayokoltij keman uakik tatok sayoj porin amo kiyekauiliayaok. Uan no kualanik keman kiitak ke amo ixpoliujkej akin nemiaj Nínive sayoj porin kiitaya itanejnekilis. Iueyinekilis kiuikaya maj kineki kinextis ke yejua amo mopolojtoya uan maj kisentokani kuali kiitanij kemej tanauatijkej. Tein kipanok Jonás techpaleuia maj tikitakan ox kuali yetok tanemilil tein tiknextiaj. Tein melauj, tinochin moneki timochikauaskej amo sayoj totech titanemiliskej. ¡Semi tiktasojkamatiliaj Jiova porin techmachtia ika nejmachkayot maj titeiknelikan, maj titetapojpoluikan uan maj ininka titanemilikan oksekin kemej kichiua yejuatsin!

22. 1) ¿Toni kinextia ke Jonás kemaj kiajsikamatik ke monekia teiknelis ijkon kemej Jiova kimachtij? 2) ¿Toni uelis techmachtis tein kipanok Jonás?

22 ¿Kiajsikamatik tanauatijkej nejon tein motelneki? Amatajkuilol Jonás tami uan amo kijtoua ox kinankilij netajtanil tein Jiova kichiuilij. Uan xa seki motelmachtianij kijijtoskej nejin, sayoj ke tein melauj, kemaj tikmatij keniuj tanankilij: amatajkuilol Jonás yejua tanankilil. ¿Keyej? Porin moajsi miak taman tein kinextia ke yejua kijkuiloj. Maj titanemilikan itech nejin tanauatijkej, akin mokepakya ialtepeuj uan kijkuilojtok tein panok. Xa tikitaj se takat akin okachi xiuejya, okachi tamatkej uan yolyemanik ke achto, mokuaolinijtiuj porin moyolnonotsa ijkon kemej kijkuilojtiuj tein amo kuali kichiuak, keman amo tatakamatik, ijkuak semi yoltakuauak katka uan amo teikneliaya. Moyekita ke Jonás kemaj kiajsikamatik ke monekia teiknelis ijkon kemej Jiova kimachtij. ¿Uan tejuan? ¿No tikajsikamatkejya? (Xikonixtajtolti Mateo 5:7.)

^ párr. 6 Moixejekoua ke Samaria, yekinika xolal tein tayekantoya itech majtakti uejueyi kalyetouanij tein pouiaj itech tekiuajyot ompa Israel, moajsiaj kemej 20,000 oso 30,000 taltikpakneminij itech itonaluan Jonás: monekiskia panoua naui xolalmej kemej Samaria uan yeskia kemej Nínive. Keman xolal okachi moueyitalijtoya, xa yejua katka okachi ueyi itech nochi taltikpak.

^ párr. 8 Xa se kimoujkaita nejin, sayoj ke nejin mochiujkaya miak xiujmej achto. Tajkuilojkej griego Heródoto kijtoua ke se tonal, persas akin nemiaj ne uejkauj, kichiujkej maj no moajsinij inintapialuan keman kichiujkej seki taman tein ika kinextijkej inintayokol keman momikilij se ueyi chiujkej akin kipoujkaitayaj.

^ párr. 20 Keman Dios kijtoj ke amo kimatiaj kani moajsia ininyekmay uan ininopochmay, kinextij ke yejuan senkis amo kiixmatiaj itanauatiluan.