Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

TAMACHTILIS 16

Tamatkej, yolchikauak uan amo kichiak taxtauil

Tamatkej, yolchikauak uan amo kichiak taxtauil

1-3. 1) ¿Keniuj momachiliaya Ester keman motokiaya kampa tokotsyetoya itakauj? 2) ¿Toni kichiuak tekiuaj keman Ester yajki kiitato maski amo kichiaya?

ESTER yolik motokia kampa tokotsyetok tekiuaj uan yoltitikuikatiuj. Kampa moajsi tekiuaj itech ichan ompa Susa nochi tamatia, yejua ika Ester ueli kikaki itaksalis uan itilmaj tein kixolaujtiuj. Yejua moneki amo seko tachias, maski kampa yetok tekiuaj tel kualtsin tachijchiujtok, kualtsitsin kalikximej uan ikuapan kali moita tamachijchiualis ika cedro tein kiualkuikej ne uejka Líbano. Sayoj kiitstiuj takat akin tokotsyetok itech trono, akin kiixtalis ox moneki kimiktiskej oso amo.

2 Tekiuaj kiyekita uan momasoua ika itakotsin tachijchiuj ika oro. ¡Ester hasta yolseui! Ika nejin kimakixtia, porin ijkon kinextia ke kitapojpoluia inepolol tein yekin kichiuak: yas kiitatiuj tekiuaj maski amo kiyoleuak. Keman motokia kampa tokotsyetok, Ester kitasojkamatilia porin kiiknelij, momamelaua uan kimatoka ikuapan itakotsin tekiuaj (Est. 5:1, 2).

Ika yolyemanilis Ester kitasojkamatilij tekiuaj Asuero porin kiiknelij

3 Moyekita ke Asuero kitelpia tomin uan chikaualis. Seki motelmachtianij kijtouaj ke inintaken tekiuanij ompa Persia itech nejon tonalmej ipatiuj katka kemej tel miak millones. Maski itakauj tel ueyichiujkej, Ester ueli kiita itech itachialis ke kitasojta, maski amo semi kinextia. Satepan, tekiuaj kitajtania: “¿Toni mitspanoua, tekiuaj Ester, uan toni tikneki titajtanis?”, uan hasta kiiluia ke kiixtalis maj taixyekana itech tajko tekiuajyot (Est. 5:3).

4. ¿Toni moneki kichiuas Ester tein semi ouij?

4 Ester kinextijya ke kitelpia takuaujtamatilis uan yolchikaualis: yajki iixpan tekiuaj porin kineki kipaleuis ixolal maj amo kinmiktikan ijkon kemej kiixtalijkej. Hasta axkan nochi kuali kisak, porin tekiuaj kiselij. Sayoj ke poliui tein okachi ouij. Moneki kitaneltoktis tekiuaj akin semi moueyineki, ke Hamán, itayolmajxitijkauj akin tel itech takuaujtamati, se takat amo yolkuali, akin ika takajkayaualis kichiuak maj kiixtali se tanauatil tein kijtoua maj kinixpolokan akin kayomej itech ixolal Ester. ¿Keniuj kitaneltoktis, uan toni uelis techmachtis itakuaujtamatilis?

Ika tamatilis kiixpejpenak ‘tonal keman tajtos’

5, 6. 1) ¿Keniuj Ester kichiuak tein kijtoua Eclesiastés 3:1, 7? 2) ¿Keniuj Ester kinextij tamatilis keman kinojnotsak itakauj?

5 ¿Moneki maj Ester kiilui tekiuaj nochi tein mochiujtok ininixpan akin ompa yetokej? Nejon uelis kipinaujtis tekiuaj uan kichiuas maj Hamán kitemo keniuj motenpaleuis ika tein kiteiluiliaj. ¿Toni kiixtalia kichiuas Ester? Miak xiujmej achto, tamatkej tekiuaj Salomón kijkuiloj ika inepaleuil Dios: “Nochi ixyetok tonal keman mochiuas, [...] tonal keman amo teyi se kijtos uan tonal keman se tajtos” (Ecl. 3:1, 7). Tikyekmatij ke Mardoqueo, akin kiiskaltij Ester, kinextilij nejin tamachtilis keman yejua moskaltijtiyaya. Uan kemej tikitaskej, Ester kiyeknextij ke kiajsikamatia ke motelneki maj kuali se kiixpejpena “tonal keman se tajtos”.

6 Yejua ika Ester kinankilia ika nejin tajtolmej: “Komo tekiuaj kiita ke kuali, maj uiki axkan tekiuaj iuan Hamán itech tatakualis tein nikchijchiuilij” (Est. 5:4). Tekiuaj kiselia tayoleualis uan no kinotsa Hamán. Tikitaj ke Ester semi tamatkej katka. Yejua kinextia ke kipoujkaita itakauj, uan no kiixtalia kiiluis tein kitekipachoua keman okachi uelis (xikonixtajtolti Proverbios 10:19).

7, 8. ¿Keniuj kisak yekinika tatakualis tein kichiuak Ester, uan keyej kiixtalij ayamo teyi kiiluis tekiuaj?

7 Tikyekmatij ke Ester kichijchiua tein kikuaskej ika miak nejmachkayot, uan kichijchiua tein itakauj kiuelilia. Uan no onkak kuali vino tein kinyolpaktis (Sal. 104:15). Kemej Asuero tel yolpaki, oksepa kitajtania Ester toni kineki maj kimaka. ¿Uelisya Ester kiiluis tein kitekipachoua?

8 Yejua kinemilia ke amo. Yejua ika, kiyoleua tekiuaj uan Hamán maj yakan itech okse tatakualis mostika (Est. 5:7, 8). ¿Keyej ayamo kiiluia? Maj tikelnamikikan ke nochin akin kayomej itech ixolal Ester uelis kipoloskej ininnemilis porin tekiuaj kiixtalij se tanauatil. Yejua ika, Ester kiixpejpena okse tonal keman uelis kiiluis tekiuaj tein mochiujtok. Mochia uan kichiua okse tatakualis uan ijkon kinextilia itakauj ke kitelpoujkaita.

9. ¿Toni uelis mochiuas komo amo tiyolijsiuij, uan keniuj uelis tiktojtokaskej ineskayo Ester?

9 Ester amo yolijsiuik; nejon se kualneskayot tein amo semi moita uan kipia miak ipatiuj. Maski semi motekipachojtoya uan kinekia kimatiltis tekiuaj tein mochiujtoya, mochiak hasta keman ueliskia tajtosya. Semi techpaleuis komo tiktojtokaj ineskayo, porin xa tinochin kemansa tikitaskej ke mochiujtok teisa tein monekis moyektalis. Komo tiknekij tikiluiskej aksa akin kipia tanauatil maj kiyektali se kuejmol, xa monekis tiktojtokaskej ineskayo Ester uan amo tiyolijsiuiskej. Proverbios 25:15 kijtoua: “Komo amo se yolijsiui se kitanemililispata se taixyekankej, uan se tajtol yemanik uelis kipostekis se omit”. Komo tikchiaj keman uelisya titajtoskej uan tiyemankatajtouaj, kemej kichiuak Ester, uelis tikpataskej itanemilil se aksa maski tel taixnamiki. ¿Kitatiochiuij Jiova, iDios Ester, porin amo yolijsiuik uan kinextij tamatilis?

Kiselia tein kuali porin amo yolijsiuik

10, 11. ¿Keyej kualanik Hamán keman kisak itech tatakualis, uan toni kiyolmajxitijkej inamik uan itasojikniuan?

10 Kemej Ester amo yolijsiui, mochiua miak taman tein motelneki. Hamán tel kuali momachilia keman kisa itech yekinika tatakualis uan youi “ika yolpakilis” porin tekiuaj uan inamik kitakachiujkej sayoj yejua. Sayoj ke keman kalankisa, kiita Mardoqueo, akin kisentoka amo moixpiloua iixpan. Kemej tikitakej itech tamachtilis 15, Mardoqueo amo kineki kinextis ke amo kipoujkaita, ta kichiua porin kimati ke amo kuali yetok uan kineki kiyekpias ikuali uikalis iuan Jiova. Sayoj ke Biblia kijtoua ke “Hamán niman tel kualanik” (Est. 5:9).

11 Keman Hamán kitapouia inamik uan itasojikniuan ke Mardoqueo amo moixpiloj iixpan, yejuan kiyolmajxitiaj maj kitechijchiualti se ueyi kouit, tein uejkapan yeskia panoua 22 metros, uan maj kiilui tekiuaj maj kikaua maj ompa kipilokan Mardoqueo. Hamán kiuelkaki tein kiiluiaj uan niman tanauatia maj kichijchiuakan (Est. 5:12-14).

12. ¿Keyej tekiuaj tanauatij maj kiixtajtoltilikan amaix kampa ijkuiliujtok tein mochiuani itech tekiuajyot, uan toni kimatik?

12 Sayoj ke panoua se taman tein se kimoujkaita. Biblia kijtoua ke nejon youak “tekiuaj amo uelia kochia”, uan yejua ika tanauatia maj kiixtajtoltilikan ika tajtol chikauak amaix kampa ijkuiliujtok tein mochiuani itech tekiuajyot. Itech taixtajtoltilis moijtoua ke motematiltij ke seki takamej kitemouayaj kimiktiskej tekiuaj. Yejua kielnamiki ke akin kichiuasnekiaj nejon kinkitskijkej uan kinmiktijkej. Sayoj ke ¿toni panok iuan Mardoqueo, takat akin kitematiltij nejon? Tekiuaj, akin okachi ijsatokya, tajtani keniuj kitasojkamatilijkej tein kichiuak. ¿Uan toni kinankiliaj? ¡Ke amo teyi mochiuak! (Xikonixtajtolti Ester 6:1-3.)

13, 14. 1) ¿Toni kipanok Hamán tein amo kichiaya? 2) ¿Toni kiiluijkej Hamán inamik uan itasojikniuan?

13 Asuero yolpoliui, yejua ika tajtani ox moajsij ueyichiuanimej ompa akin uelis kipaleuiskej maj kiyektali nejin ueyi nepolol. Uan yejua Hamán moajsi ikaltenoj tekiuaj. Nesi ke ejkok kualkan porin kitelnejneki kiiluis tekiuaj maj kikaua maj kimikti Mardoqueo. Sayoj ke achto ke Hamán uelis kijtos tein kineki, Asuero kitajtania: ¿keniuj okachi kuali uelis kiueyitaliskej takat akin tekiuaj kineki kitakachiuas? Kemej Hamán kinemilia ke tekiuaj kineki kiueyitalis yejua, kiiluia maj kichiua se taman tein nochin uelis kiitaskej: maj kitakentikan takat ika itilmaj tekiuaj uan maj kichiua maj se ueyichiujkej kitayoualolti itech xolal Susa itech icaballo tekiuaj, uan maj kiueyitali kemej nochin uelis kikakiskej. Xikonnemili keniuj moita iixko Hamán keman kimati ke takat akin kiueyitalitij yejua Mardoqueo. ¿Uan akoni kinauatia tekiuaj maj kiueyitali Mardoqueo senteixtenoj? ¡Yejua Hamán! (Est. 6:4-10.)

14 Maski amo kineki uan tel kualantiuj, Hamán kichiua tein kinauatijkej. Sayoj ke niman keman ueli, ijsiujka mokepa ikalijtik uan semi motayokoltijtiuj. Inamik uan itasojikniuan kiiluiaj ke nejon tachiualis kinextia ke Hamán amo kitanis Mardoqueo (Est. 6:12, 13).

15. 1) Kemej Ester amo yolijsiuik, ¿toni panok? 2) ¿Keyej moneki maj ‘timochiakan’?

15 Kemej Ester amo yolijsiuik, Hamán iselti kitemoj tein ika mopinaujtis. Uan no, xa Jiova kichiuak maj tekiuaj amo ueli kochi (Prov. 21:1). Yejua ika maj amo tikmoujkaitakan maj Biblia techyolmajxiti maj ‘timochiakan’ (xikonixtajtolti Miqueas 7:7). Keman titakuaujtamatij iuan Jiova uan tikchiaj maj yejuatsin kiyektali tein techpanoua, xa tikitaskej ke ijkon kemej kiyektalia tokuejmoluan okachi kuali ke tein tejuan ueliskia tiknemiliskej.

Tajtoj ika yolchikaualis

16, 17. 1) ¿Kemanian ejkok tonal keman Ester uelik tajtoj? 2) ¿Keniuj Ester amo katka ijkon kemej Vasti?

16 Ester amo kineki kichiuas maj kualani itakauj, yejua ika kiixtalia kitapouis nochi itech ojpatika tatakualis. Sayoj ke ¿keniuj kichiuas? Ester amo moneki kinemilis keniuj kichiuas, porin tekiuaj oksepa kitajtania toni kineki maj kimaka (Est. 7:2). Axkan ejkokya ‘tonal keman tajtos’.

17 Sayoj ke ¿toni kichiua Ester achto ke kinankilis tekiuaj? Ueli tiknemiliaj keniuj ichtaka kichiuilijtok Dios se netataujtil. Satepan, ika yolchikaualis kijtoua nejin tajtolmej: “Komo tinechkualtakaita, tekiuaj, uan komo tekiuaj kiita ke kuali, maj nechmakakan nonemilis tein nejua nitajtani, uan noxolal tein nejua nitajtani” (Est. 7:3). Tikitaj ke kiyekiluia tekiuaj ke amo kiixnamikis tein kiixejekos. Ester amo ijkon kemej Vasti, akin achto katka inamik tekiuaj uan kinekik kipinaujtis itakauj (Est. 1:10-12). Uan no, Ester amo kijijtoua porin amo kinextij kuali taixejekolis keman itech takuaujtamatik Hamán, ta kitataujtia maj kipaleui porin uelis kipolos inemilis.

18. ¿Keniuj Ester kiiluia tekiuaj katiyejua kuejmol onkak?

18 Tikyekmatij ke tein Ester kitajtania tekiuaj kiyololinia, uan no kimoujkaita. ¿Akoni moixeuij kijtos ke kimiktis Ester? Yejua kisentoka kijtoua: “Technamakakej, nejua uan noxolal, maj techtamikan, techmiktikan uan maj techixpolokan. Axkan, komo technamakaskiaj maj sayoj tiyeskiaj titakeualmej, amo teyi nikijtoskia. Sayoj ke netekipacholis amo kuali keman kijtakoua tekiuaj” (Est. 7:4). Tikitaj ke Ester kiyekijtoua katiyejua kuejmol, sayoj ke no kinextia ke amo teyi kijtoskia komo yejua uan ixolal sayoj kinnamakaskiaj maj yeskiaj takeualmej. Sayoj ke, yejua moneki tajtos, porin keman kiixtalijkej kinmiktiskej judíos no kijtakoskia tekiuaj.

19. Keman tiktematiltiskej se ueyi kuejmol, ¿keniuj techpaleuia ineskayo Ester?

19 Ester kinextij tamatilis uan kimatik keniuj kichiuas maj tekiuaj kineltokiliani keman kimatiltij ke mochiujtoya se ueyi kuejmol. Ineskayo techmachtia ke komo kemansa moneki tikiluiskej aksa akin tiktasojtaj oso akin kipia tanauatil ke mochiujtok se ueyi kuejmol, moneki maj tikpoujkaitakan, maj amo tiyolijsiuikan uan maj tikijtokan tein melauak (Prov. 16:21, 23).

20, 21. 1) ¿Keniuj kinextij Ester ke Hamán amo yolkuali katka, uan keniuj yekinika momachilij tekiuaj? 2) ¿Toni kichiuak Hamán keman momatik ke katka se moujkat akin kinchiualtia oksekin tein kineki?

20 Keman Asuero kikaki itajtoluan Ester, kitajtania: “¿Akoni nejin, uan kani yetok akin moixeuij kichiuas ijkon?”. Xiontanemili itech Ester keman ika imajpil kinextijtok akoni, uan kijtoua: “Takat, tetauelitakej uan taixnamikkej, yejua nejin amo yolkuali Hamán”. Ijkuak, nochi tamatia. Hamán peua moujkakalaki uan kiita keniuj Asuero ixchichileui porin tel kualani keman kimati ke itayolmajxitijkauj akin okachi itech takuaujtamati kikajkayauak. ¡Kichiuak maj kichajkuilo se tanauatil tein kijtoua ke kiixpoloskej inamik akin kitasojta! Kemej Asuero tel kualani, ijsiujka youi kalampa porin kineki moyolseuis (Est. 7:5-7).

Ika yolchikaualis Ester kiteiluilij Hamán akin amo yolkuali

21 Kemej monextijya ke Hamán se moujkat akin kinchiualtia oksekin tein kineki, motankuaketsa iixpan Ester uan kitataujtia maj kiikneli. Keman tekiuaj oksepa kalaki uan kiita ke kitataujtijtok Ester itech itapech, tel kualani uan kipantia ke kineki ika mauiltis inamik ompa ichan. ¡Nejon kijtosneki ke moneki mikis! Satepan, kiixpikij uan kiuikaj. Ompa, semej ueyichiuanimej kimatiltia tekiuaj ke Hamán kiketsak se ueyi kouit kampa kipiloskia Mardoqueo. Asuero niman tanauatia maj ompa kipilokan Hamán (Est. 7:8-10).

22. ¿Keniuj techmachtia ineskayo Ester maj nochipa titakuaujtamatikan uan maj timochiakan?

22 Itech taltikpak kampa tinemij, xa uelis tiknemiliskej ke amo keman mochiuas tein melauak. ¿Kemansa tionmomachiliani ijkon? Ester amo mosenkauak, nochipa takuaujtamatik uan mochiak. Keman ejkok tonal, ika yolchikaualis kipaleuij tein melauak uan takuaujtamatik ke Jiova kichiuaskia tein monekiskia. Maj no ijkon tikchiuakan tejuan. Itech itonaluan Ester uan hasta axkan, Jiova amo mopata. Kisentoka ueli kichiua maj akin kichiuaj tein amo kuali ininselti mopinaujtikan, ijkon kemej kichiuak iuan Hamán (xikonixtajtolti Salmo 7:11-16).

Kipaleuij Jiova uan ixolal uan amo kichiaya kiselis taxtauil

23. 1) ¿Toni kichiuak tekiuaj iuan Mardoqueo uan Ester? 2) ¿Keniuj mochiuak tein Jacob achto kijtojka keman ika tajtoj Benjamín? (Xikonita recuadro “ Mochiuak tein achto moijtojka”.)

23 Satepan, tekiuaj kimatik ke Mardoqueo amo sayoj katka takat akin kipaleuij keman kinekiaj kimiktiskej, ta no yejua akin kiiskaltij Ester. Tekiuaj kiixtalia kemej taixyekankej akin okachi ueyichiujkej akin kiixpatak Hamán. Asuero kimaka Ester ichan Hamán uan nochi tein kipiaya, uan Ester kiixtalia Mardoqueo maj taixyekana ompa (Est. 8:1, 2).

24, 25. 1) ¿Keyej Ester kisentoka motekipachoua satepan ke momatik tein Hamán yaya kichiuati? 2) ¿Keyej Ester oksepa ueliskia kipolos inemilis?

24 Axkan ke Ester uan Mardoqueo momakixtijkejya, ¿amo motekipachosok Ester? Xa ijkon kichiuaskia komo sayoj tanemiliskia itech itanejnekilis. Sayoj ke tanauatil tein Hamán kiixtalij, tein kijtoua maj kinmiktikan nochin judíos, ajsitokya noyampa kampa taixyekana tekiuaj. Hamán kitekitiltij naualot, porin kinekia maj teisa kimatilti katiyejua okachi kuali tonal ueliskia kinixpolos judíos. Keman Biblia ika tajtoua tein Hamán kichiuak, kitekitiltia tajtol Pur (Est. 9:24-26). Poliuiok seki metsti achto ke ejkos nejon tonal, sayoj ke ijsiujka motokia. ¿Uelis kitsakuiliskejok nejon ueyi ouijkayot?

25 Ester oksepa youi kiitati tekiuaj maski uelis kipolos inemilis porin amo kiyoleuak. Ijkon kinextia ke amo sayoj tanemilia itech itanejnekilis. Axkan kichokilia ixolal uan kitataujtia itakauj maj kijkuani nejon tanauatil tein tel amo kuali. Sayoj ke, tanauatilmej tein moixtaliaj inintokaykopa tekiuanij ompa Persia amo ueli mopataj (Dan. 6:12, 15). Yejua ika, tekiuaj kinixtalia Ester uan Mardoqueo maj kichijchiuakan okse yankuik tanauatil. Ompa, kititanij okse ojpatika tanauatil tein kinkaua judíos maj mopaleuikan. Akin tanauatitij, youij itech caballo noyampa kampa taixyekana tekiuaj uan kinuikiliaj kuali tanauatilmej judíos. Axkan yejuan kimatij ke amo kinixpolotij (Est. 8:3-16). Ueli tiknemiliaj keniuj judíos noyampa kampa taixyekana tekiuaj kikuitokej ininmanamik tein ika mopaleuiskej itech neteuilis, se teisa tein amo ueliskia kichiuaskej komo amo kiixtalianij okse tanauatil. Sayoj ke moajsi okse netajtanil tein okachi moneki: ¿“Jiova akin kinixyekana tateuianij” kinpaleuis judíos? (1 Sam. 17:45.)

Ester uan Mardoqueo kintitanilijkej tanauatilmej nochin judíos akin pouiaj itech tekiuajyot ompa Persia

26, 27. 1) ¿Keniuj Jiova kichiuak maj ixolal tatani? 2) ¿Toni tein achto moijtojka mochiuak keman kinixpolojkej ikoneuan Hamán?

26 Keman ejko tonal tein kiixtalijkaj, nochin judíos ueli mopaleuiaj. Tein melauj, miakej ueyichiuanimej ompa Persia peuak kinpaleuiaj judíos keman kimatkej ke yankuik taixyekankej akin okachi ueyichiujkej yejua Mardoqueo akin judío. Jiova kinpaleuia judíos maj tatani. Uan kemej amo kineki maj satepan oksepa kinijtakokan, yejuatsin kichiua maj senkis kinixpolokan (Est. 9:1-6). *

27 Uan no, majtakti ikoneuan Hamán no kinmiktijkej, yejua ika Mardoqueo uelis taixyekanas itech tein katka ininchan uan amo teyi kipanos (Est. 9:7-10). Ijkon, Dios kichiuak tein achto kijtojka: senkis kinixpoloj akin kayomej Amaleq, akin kitelixnamikiaj ixolal (Deut. 25:17-19). Xa sayoj ikoneuan Hamán mokauayaj akin kayomej itech nejon xolal tein moijtojka ke senkis ixpoliuiskia.

28, 29. 1) ¿Keyej Jiova kinekia maj judíos moteuikan itech itonaluan Ester? 2) ¿Keyej se ueyi tatiochiualis tikpiaskej ineskayo Ester?

28 Ester, maski ichpochok katka, monekik kichiuas miak uejueyi tekimej, kemej kiixtalis tanauatilmej kampa kijtouaya ke monekia onkas neteuilis uan temiktilis. Nejon xa semi ouij katka. Sayoj ke Jiova amo kinekia maj xolal Israel ixpoliui, porin ompa yoliskia Mesías akin moijtojka ualaskia, uan sayoj yejua kinmakixtiskia taltikpakneminij (Gén. 22:18). Tiitekitikauan Dios axkan techyolpaktia tikmatiskej ke Jesús, keman ualajka nikan taltikpak, kiniluij imomachtijkauan maj amo tapaleuikan itech neteuilis (Mat. 26:52).

29 Sayoj ke akin tikchiuaj kemej Cristo tikpiaj okse taman neteuilis, porin Satanás kitelnejneki maj amo titakuaujtamatikan iuan Jiova (xikonixtajtolti 2 Corintios 10:3, 4). Sayoj ke uelis titataniskej komo tikchiuaj ijkon kemej Ester. Yejua kinextij tamatilis uan amo yolijsiuik keman kipiak ouijkayomej, uan kinextij yolchikaualis uan amo kichiak kiselis taxtauil keman kipaleuij ixolal Dios. ¡Se tel ueyi tatiochiualis tikpiaskej ineskayo Ester!

^ párr. 26 Tekiuaj kinmakak judíos okse tonal uan ijkon ueliskia senkis kinixpoloskej akin kinixnamikiaj (Est. 9:12-14). Hasta axkan, judíos kielnamikij nejon tonal nochi xiujmej itech metsti adar, tein axkan uetsi itamian febrero uan ipeujyan marzo. Yejua iluit tein moixmati kemej Purim, tein ijkon kitokaytijkej porin keman Hamán kinekia kiixpolos xolal Israel, kitemoj ika naualot maj teisa kimatilti kemanian ueliskia kichiuas.