Agllashca temata ricungapaj

Jesuspa ñavipash, cuerpopash ¿imashinata carca?

Jesuspa ñavipash, cuerpopash ¿imashinata carca?

Bibliapica caitami yachachin

 Jesús imashinapacha cashcataca nipipash na yachanllu. Bibliapipash na villajunllu. Chaica Jesús imashinapacha cashcata yachana na minishtirishca cashcatami ricuchin. Shina cashpapash Bibliapica Jesuspa ñavimanda, cuerpomandapash huaquin cosascunatami villan. Chaita yachanami Jesús imashina cashcata cuenta japichun ayudanga.

  •   Jesusca ¿imashinata carca?: Jesusca judiomi carca. Chaimi paipa ñavipash semita gentecunamanga parecidomi cashcanga (Hebreos 7:14). Shuj gentecunashnallatami ricurijurca. Chaimandami shuj punllaca Galileamanda Jerusalenman rijujpipash Jesustaca nipipash na rijsircachu (Juan 7:10, 11). Shinallata Jesusca paipa discipulocunahuanga parecidomi carca. Chaimandami Jesusta prezo apangapaj gentecuna chayajpica Judas Iscariotepash Jesustaca maipi cajtaca ali ricunara carca (Mateo 26:47-49).

  •   Jesuspa ajcha: Jesusca na largo ajchata charircachu. Bibliapica ‘jaricuna ajchata viñachun saquinaca pinganayai cajtami’ ricuchin (1 Corintios 11:14).

  •   Jesuspa barbas: Jesusca barbasta charircami. Mandashca shimicunapi barbasta na rutuna nijujtami Jesusca cazurca (Levítico 19:27; Gálatas 4:4). Shinallata Jesús sufrina cashcamanda parlajuj shuj profeciapipashmi Jesuspa barbasmanda parlan (Isaías 50:6).

  •   Jesuspa cuerpo: Jesusca shinlli jarimi carca. Villachijushpaca Jesusca ashtaca ashtacatami purina tucurca (Mateo 9:35). Diospa templo huasipi jatujcunataca Jesusca ishcai viajetami calpachirca. Mesacunata shitashpa, huagracunatapash azialhuanmi calpachirca (Lucas 19:45, 46; Juan 2:14, 15). Shuj libropica cashnami nijun: “Mateo, Marcos, Lucas, Juan librocunapica [Jesusca] ali saludta, sano cashcatami ricuchin” nishpa (Cyclopedia de M’Clintock y Strong, volumen IV, página 884).

  •   Jesuspa ñavi: Jesusca juyaj, llaquijmi carca. Chaitaca paipa ñavipillatami ricunalla carca (Mateo 11:28, 29). Chaimandami tucui gentecunallata Jesuspa ayudata mascan carca (Lucas 5:12, 13; 7:37, 38). Huahuacunapashmi Jesuspa ladopi cashpaca cushilla sintirin carca (Mateo 19:13-15; Marcos 9:35-37).

Jesús imashina cashcamanda panda yuyaicuna

 Huaquingunaca ninmi: Huaquingunaca Jesusca yanagu cashcatami criin. Apocalipsis libropi Jesuspa ajchata yuraj milmahuan chimbapurashcamanda, paipa chaquicunata “ninapi bronceta rupachishpa punchayachinshnami” nishpa comparashcamandami yanagu cashcanga yuyan (Apocalipsis 1:14, 15, Biblia del Peregrino).

 Bibliapica ninmi: Apocalipsis libropi nishcacunaca chimbapuraicunami can (Apocalipsis 1:1). Cai textopi Jesuspa ajchamanda, chaquicunamanda parlashpaca, Jesús huañuimanda causarishca jipa ima cualidadcunata charishcata ricuchingapami can. Cai alpapi cashpa Jesús imashina cashcataca na ricuchijunllu. Apocalipsis 1:14​pi Jesuspa “uma ajchapash yuraj milmashna, rasushna yuraj yurajmi” nishpaca ashtaca ashtaca huatacunata causaimanda Jesús ali yachaita charishcatami ricuchijun (Apocalipsis 3:14). Cai textopica Jesuspa ajcha, yuraj milmashna cashcata o rasushna cashcataca na ricuchijunllu.

 Shinallata Jesuspa “chaquipash, ninapi bronceta rupachishpa punchayachinshnami carca” nijunmi (Apocalipsis 1:15). “Paipaj ñavipash, indi ninandapacha rupajunshnami, punchapamba shitamurca” nijunmi (Apocalipsis 1:16). Cai shimicunaca shuj chimbapurailla cashcatami cuenta japi ushanchi. Porque cai textocunapi nishcashnaca chashna ñavita o cuerpotaca nipipash na chari ushanllu. Cai textocunapica Jesús huañuimanda causarishca jipa imashina cashcatami ricuchijun. Bibliapica Jesusca ‘pipash na chayai ushanalla michapimi’ tiajun ninmi (1 Timoteo 6:16).

 Huaquingunaca ninmi: Jesusca delicado, fuerza illajmi carianga nishpa.

 Bibliapica ninmi: Jesusca na débil carcachu. Jesusca na manllaj, shinlli jarimi carca. Por ejemplo, gentecuna Jesusta prezo churangapaj shamujpipash Jesusca na manllashpami, ñucami Jesús cani nirca (Juan 18:4-8). Jesusca carpinteromi carca. Chaimanda carpinteriapi trabajangapaca fuerzata charinami carca (Marcos 6:3).

 Shinaca ¿imamandashi Jesusca pai apajuj racu caspitaca shuj persona apachun minishtirca? ¿Imamandata Jesusca paihuan huañuchi tucujuj jaricunamandapash punda huañurca? (Lucas 23:26 TNM ; Juan 19:31-33). Jesusca nara clavai tucushpallatami fuerzata ñana charirca. Ninanda sufrina cashcata yachaimandapashmi tucui tuta na puñushpa pacarishca carca (Lucas 22:42-44). Judiocunaca tucui tutami Jesustaca maltratarca. Shinallata romanocunapashmi cayandi punllapica ninanda maltratarca (Mateo 26:67, 68; Juan 19:1-3). Chaicunamandami Jesusca chaishuj jaricunamandapash punda huañushcanga.

 Huaquingunaca ninmi: Jesusca siempremi llaquilla, nali sintirishcanga.

 Bibliapica ninmi: Jesusca paipa taita Jehová Diosnallatami carca. Bibliapica Jehová Diosca “cushi Diosmi” can ninmi (1 Timoteo 1:11 TNM; Juan 14:9). Jesusllatami imashina cushilla causai ushashcata shujcunamanbash yachachirca (Mateo 5:3-9; Lucas 11:28). Chaimandami Jesusca siempremi cushilla carianga ni ushapanchi.