Skip to content

FAKAMATALAʻI ʻO E NGAAHI KONGA TOHI TAPÚ

Mātiu 11:28-30​—“Haʻu Kiate Au, . . . pea Te U Fakamālōlō Kimoutolu”

Mātiu 11:28-30​—“Haʻu Kiate Au, . . . pea Te U Fakamālōlō Kimoutolu”

 “Haʻu kiate au, ʻa kimoutolu kotoa ʻoku ongosia mo mafasiá, pea te u fakaivifoʻou kimoutolu. Mou fua ʻeku ʻioké pea ako meiate au, he ʻoku ou anga-malū mo loto-fakatōkilalo, pea te mou maʻu ha fakaivifoʻou kiate kimoutolu. He ko ʻeku ʻioké ʻoku fakafiemālie, pea ko ʻeku kavengá ʻoku maʻamaʻa.”​—Mātiu 11:28-30, Liliu Tohi Tapu Māmani Foʻoú.

 “Haʻu kiate au, ʻa kimoutolu kotoa pe ʻoku fakaongosia mo māfasia, pea te u fakamālōlō kimoutolu. ʻAi ʻeku ioke kiate kimoutolu, pea mou ako ʻiate au: he ʻoku ou faʻa kataki mo angafākatuʻa, pea te mou ʻilo ha mālōlō ʻi homou laumalie. He ko e ioke aʻaku ʻoku molū, pea ko e kavenga aʻaku ʻoku maʻamaʻa.”​—Mātiu 11:28-30, Paaki Foʻou.

ʻUhinga ʻo e Mātiu 11:28-30

 Naʻe fakaafeʻi loto-māfana ʻe Sīsū ʻene kau fanongó ke nau haʻu kiate ia. Naʻá ne fakapapauʻi ange kiate kinautolu ʻi heʻenau ako meiate iá, te nau maʻu ʻa e fakaivifoʻou mo e fakafiemālie.

 “Haʻu kiate au, ʻa kimoutolu kotoa ʻoku ongosia mo mafasiá.” Ko e faʻahinga naʻe fakaaʻu ki ai ʻe Sīsū ʻa e fakaafe loto-māfana ko ení naʻa nau ‘mafasia’ ʻi he ngaahi lao mo e talatukufakaholo fakaetangatá ʻa ia naʻe hilifaki kiate kinautolu ʻe honau kau taki lotú. (Mātiu 23:4; Maʻake 7:7) Naʻe toe lōmekina foki ʻa e kakai lāuvalé ʻi he loto-moʻuá mo e ongosiá, koeʻuhí ko e pau ke nau ngāue mālohi ʻi he ngaahi houa lahi kae lava ke fakalato ʻenau moʻui fakaʻahó.

 “Te u fakaivifoʻou kimoutolu.” Naʻe talaʻofa ʻe Sīsū ke ʻoange ʻa e fakafiemālie pe mālōlō, ki he faʻahinga naʻa nau tali ʻene fakaafe anga-ʻofá. Naʻá ne fai ia ʻaki ʻene tokoniʻi kinautolu ke mahinoʻi ʻa e meʻa ʻoku ʻamanekina moʻoni ʻe he ʻOtuá meiate kinautolú. (Mātiu 7:24, 25) Ko e ʻilo ko ení ʻokú ne fakatauʻatāinaʻi kinautolu mei he pōpula ki he ngaahi fakakaukau loí mo e ngaahi talatukufakaholo fakafeʻātungia fakalotú. (Sione 8:31, 32) Neongo naʻe fiemaʻu ʻa e feinga ʻi hono ako mo ngāueʻaki ʻa e ngaahi akonaki ʻa Sīsuú, ko hono fai iá naʻe fakaivifoʻou.

 “Mou fua ʻeku ʻioké pea ako meiate au.” ʻI he taimi ʻo e Tohi Tapú, naʻe faʻa ngāueʻaki ʻe he kau ngāué ʻa e ʻioke​—ko ha vaʻakau naʻe hili ʻi he ongo funga umá​—ke fuaʻaki ʻa e ngaahi kavenga mamafá. Ko ia, ko e foʻi lea ko e “ioké” naʻe ʻuhinga ia ki he fakamoʻulaloa ko ia ki he mafai pe tataki ʻa ha tokotaha. (Livitiko 26:13; ʻAisea 14:25; Selemaia 28:4) Ko e kupuʻi lea “ako meiate au” ʻe lava foki ke liliu ia ko e “hoko ko ʻeku kau ākonga (pe kau ako).” Ko ia naʻe fakalototoʻaʻi ʻe Sīsū ʻene kau fanongó ke nau hoko ko ʻene kau ākonga ʻaki ʻenau muimui kiate ia pea faʻifaʻitaki ki heʻene faʻifaʻitakiʻangá.​—Sione 13:13-15; 1 Pita 2:21.

 “Te mou maʻu ha fakaivifoʻou kiate kimoutolu.” Naʻe ʻikai ke ʻoange ʻe Sīsū ki heʻene kau fanongó ha fakafiemālie mei he ngaahi tuʻunga fakafeʻātungiá ʻi he taimi pē ko iá. Kae kehe, naʻá ne tokoniʻi kinautolu ke nau maʻu ʻa e fakafiemālié mo e ʻamanakí. (Mātiu 6:25-32; 10:29-31) Ko e faʻahinga naʻa nau hoko ko ʻene kau ākongá pea tali ʻene ngaahi akonakí naʻa nau ʻiloʻi ko e tauhi ki he ʻOtuá naʻe ʻikai ko ha kavenga, ka ko hono fai iá naʻá ne ʻomai ʻa e fiemālie moʻoní.​—1 Sione 5:3.

 “He ko ʻeku ʻioké ʻoku fakafiemālie, pea ko ʻeku kavengá ʻoku maʻamaʻa.” ʻI he ʻikai hangē ko e kau taki lotu ʻi hono ʻahó, ko Sīsū naʻá ne anga-fakatōkilalo mo anga-malū. (Sione 7:47-49) Naʻe ʻikai ʻaupito ke ne anga-fefeka pe fakafeʻātungia. ʻI hono kehé, naʻá ne anga-lelei mo fotungofua. Naʻá ne fakaʻatuʻi ʻi he meʻa naʻá ne ʻamanekina mei hono kau muimuí. (Mātiu 7:12; Maʻake 6:34; Luke 9:11) Naʻá ne toe fakahaaʻi foki kiate kinautolu ʻa e founga ʻe lava ke nau maʻu ʻaonga ai mei he meesi ʻa e ʻOtuá pea fiefia ʻi he fakaivifoʻou ʻoku haʻu mei hono maʻu ha konisēnisi leleí. (Mātiu 5:23, 24; 6:14) Ko e ngaahi ʻulungaanga lelei ʻo Sīsuú naʻe ʻikai ngata pē ʻene tohoakiʻi mai ʻa e kakaí kiate ia ka naʻá ne toe ueʻi foki kinautolu ke tali ʻene ʻioke anga-ʻofá pea hoko ko ʻene kau ākonga.

Puipuituʻa ʻo e Mātiu 11:28-30

 Naʻe leaʻaki ʻe Sīsū ʻa e ngaahi lea naʻe hiki ʻi he Mātiu 11:28-30 lolotonga ʻene kau ki ha feingangāue fakamalanga ʻi Kāleli ʻi he taʻu 31 T.S. Ko e ʻapositolo ko Mātiú ʻa e tokotaha-tohi Kōsipeli pē ʻe taha naʻá ne hiki ʻa e fakaafe anga-ʻofa ʻa Sīsuú. ʻI he tuʻunga ko ha tokotaha tānaki tukuhau ki muʻa pea ko ha Siu foki, naʻe ʻiloʻi lelei ʻe Mātiu ʻa hono fakafeʻātungiaʻi ʻe he tukuhau ʻa e kau Lomá mo e fokotuʻutuʻu fakalotu Siu kuo fakameleʻí ʻa e kakai lāuvalé. Ko ia ʻoku ʻikai ha veiveiua naʻá ne loto-toʻa ʻi he taimi naʻá ne sio ai ki hono ngāueʻaki ʻe Sīsū ʻa e mafai naʻe ʻoange kiate ia ʻe heʻene Tamaí, ʻa Sihova, a ke fakaafeʻi ʻa e faʻahinga anga-fakatōkilaló mo ngaohikoviá ke nau haʻu kiate ia.​—Mātiu 11:25-27.

 Ko e Kōsipeli ʻa Mātiú ʻokú ne fakamamafaʻi ʻa e ngaahi ʻulungaanga tuʻu-ki-muʻa naʻe fakahāhā ʻe Sīsū ko e Mīsaia naʻe talaʻofá pea mo e pule ʻo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá ʻi he kahaʻú.​—Mātiu 1:20-23; ʻAisea 11:1-5.

 Sio ʻi he vitiō nounou ko ení ke maʻu ha vakai fakalūkufua ki he tohi ʻa Mātiú.

a Ko e Sihová, ko e huafa fakafoʻituitui ia ʻo e ʻOtuá. (Saame 83:18) Sio ki he kupu “Ko Hai ʻa Sihova?