Ir al contenido

Ir al índice

A4

Hebreo Qhelqasqaspi Diospa sutin

Hebreo parlaypi Diospa sutin, manaraj israelitas Babiloniaman apasqa kashajtinku

Hebreo parlaypi Diospa sutin, Babiloniamanta kutimusqankumanta

Hebreo Qhelqasqaspi nisunman Ñaupa Testamentopi, Diospa sutenqa casi 7.000 kutista rikhurin kay tawa letraswan qhelqasqa: יהוה. Kay tawa letrasqa Tetragrámaton sutiwan rejsisqa, kay Bibliapitaj “Jehová” nispa traducikun. Jehová suteqa Bibliapi aswan ashkha kutista rikhurin. Bibliata qhelqajkunaqa Diosmanta parlaspa nerqanku Tukuy Atiyniyoj, Aswan Patapi kaj, Señor nispa. Chaywanpis Diospa sutinmanta parlaspa kay tawa letrasta יהוה churarqanku.

Jehová Diospuni sutinta Bibliapi churacherqa. Payqa profeta Joelta yuyaycharqa kayta qhelqananpaj: “Jehová Diospa sutinta tukuy oqharejkunaqa salvasqa kanqanku”, nispa (Joel 2:32). Uj salmistataj yuyaycharqa kayta ninanpaj: “Runasqa yachachunku sutiyki Jehová kasqanta. Runasqa yachachunku, tukuy jallpʼantinpi qanlla Aswan Patapi kaj Dios kasqaykita”, nispa (Salmo 83:18). Chantapis Diospa sutenqa Salmos librollapi 700 kutista jina rikhurin. Salmos libropeqa tiyan takiykuna, chaykunatataj Diospa kamachisnin takirej kanku chayri recitaj kanku. Chanta, ¿imaraykutaj ashkha Bibliaspi Diospa sutin mana rikhurinchu? ¿Imaraykutaj Diospa Palabran Bibliapi Jehová sutita churakun? ¿Ima niyta munan chay suti?

Salmos libromanta kay parti qhelqasqata Wañusqa qochapi tarisqanku, chaytaj 1-50 watas chaynejmanta. Kayqa hebreopi qhelqasqa kashan, Babiloniamanta kutinpuspaña imaynatachus qhelqasqankuman jina. Tetragrámaton nisqataj ashkha kutista unay hebreo letraswan qhelqasqa kasqanrayku sutʼita reparakun.

¿Imaraykutaj ashkha Bibliaspi Diospa sutin mana rikhurinchu? Ashkha imasrayku. 1) Wakin runasqa yuyanku Tukuy Atiyniyoj Diosqa mana uj sutita necesitasqanta. 2) Wakintaj judiospa costumbrenkuta qhatispa mana Diospa sutinta oqharinkuchu, ichapis Diospa sutinta chʼichichayta manchachikusqankurayku. 3) Wakinkunataj yuyanku Diospa sutinta imaynatachus unay nikusqanta mana yachakusqanrayku mana oqharinachu kasqanta, astawanpis Señor chayri Dios nispalla nina kasqanta. Chay jinata yuyasqankoqa mana allinchu. Qhawarina imaraykuchus:

  • Dios mana uj sutita necesitasqanta yuyajkunaqa, mana reparankuchu Bibliamanta ñaupa qhelqasqaspi Diospa sutin rikhurisqanta, chay qhelqasqasmanta wakenqa Jesús niraj jallpʼaman jamushajtin karqaña. Nerqanchej jina, Diospuni sutinta Bibliapi churacherqa 7.000 kutista jina. Payqa munan sutinta rejsinanchejta, oqharinanchejtataj.

  • Judiospa costumbrenkuta qhatispa Bibliamanta Diospa sutinta orqhoj traductoresqa kayta mana reparankuchu: Judiosmanta wakin copiajkunaqa Diospa sutinta mana oqhariyta munaspapis, Bibliata copiashaspaqa Diospa sutinta churaporqanku. Wañusqa qocha qayllapi, Qumrán cheqapi, unayniyoj kʼuyuna librosta tarerqanku, chaykunapitaj Diospa sutin ashkha kutista rikhurin. Wakin traductoresqa maypichus Diospa sutin rikhurin chay lugarespi jatuchaj letraswan SEÑOR nispalla churanku, ajinamanta ñaupa qhelqasqaspi Diospa sutin rikhurisqanta ninankupaj. Paykunaqa yachanku Diospa sutin Bibliapi may chhika kutista rikhurisqanta. Chanta, ¿imaraykutaj Diospa sutinta cambianku chayri orqhonku? ¿Pitaj paykunata kamachin chayta ruwanankupaj? Chaytaqa paykunalla yachanku.

  • Diospa sutinta imaynatachus unay nikusqanta mana yachakunchu nejkunaqa, Jesuspa sutinta oqharinku imaynatachus unay nikusqanta mana yachaspapis. Kay tiemponchejpeqa manaña unay tiempopi jinachu Jesuspa sutinta oqharinku. Hebreota parlaj cristianosqa ichapis ninkuman karqa Yeshúa nispa. Mesías chayri Cristo palabratataj, Mashíaj nispa nej kanku. Griegota parlaj cristianostaj nej kanku Iēsóus Khristós nispa, latinta parlaj hermanostaj Iesus Christus nispa. Bibliata qhelqajkunaqa Dios yuyaychasqanman jina Jesuspa sutinta griego parlaypi churarqanku. Paykunaqa mana hebreo parlaypichu Jesuspa sutinta churarqanku, manachayqa chay tiempo runaspa parlayninkuman jina churarqanku. Ajinallataj Diospa sutinwanpis. Diospa Palabran Bibliata Ruwaj Comisionqa, chayta allinta qhawarispa Jehová sutita Bibliaman churapun mana unay hebreo parlaypi kikintachu nikojtinpis.

¿Imaraykutaj Diospa Palabran Bibliapi Jehová sutita churakun? Quechuapeqa kay 4 letras Tetragrámaton nisqa kashan: YHWH (יהוה). Unay hebreo parlaypeqa mana kajchu a, e, i, o, u nisqa vocales, chayrayku Tetragrámaton nisqaqa chay tawa letraslla karqa. Chanta, ¿imaynatá uj palabrata leej kankuri? Sapa pʼunchay hebreota parlasqankurayku leeyta atillaj kanku.

Hebreopi Qhelqasqas, qhelqakusqanmanta waranqa watasninman jina, yachayniyoj judiosqa hebreo palabrasta leenapaj puntitosta churarqanku. Chay puntitosqa ima letraspichus vocalesta churanapaj karqa. Chay tiempollapitaj ashkha judiosqa yuyarqanku Diospa sutinta oqhariy mana allinchu kasqanta, chayrayku waj palabraswan cambiarqanku. Tetragrámaton nisqata copiaspaqa, uj jinata leekunanpaj waj puntitostasina churaj kanku. Chayrayku chay unay qhelqasqasqa, mana yanapawasunmanchu imaynatachus Diospa sutin hebreopi nikusqanta yachanapaj. Wakenqa ninku Yahwéh nispa nikusqanta, wajkunataj uj jinata nikusqanta ninku. Wañusqa qochapi tarikusqan qhelqasqaspeqa, griego parlaypi Levítico libromanta uj parte tiyan, chaypitaj Diospa sutin Iaṓ nisqa rikhurin. Griego parlaypi waj qhelqajkunapis ninku Iaḗ, Iabé chayri Iaoué nikusqanta. Reparanchej jina, ni imaynapi yachasunmanchu imaynatapunichus Diospa sutinta unay hebreopi nisqankuta, manataj nisunmanchu kaypuni sutin nispaqa (Génesis 13:4; Éxodo 3:15). Chaywanpis Diosqa ashkha kutista sutinta oqharerqa kamachisninwan parlashaspa, kamachisninpis Diospa sutinta oqharillarqankutaj paymanta mañakushaspa, runaswan parlashaspapis (Éxodo 6:2; 1 Reyes 8:23; Salmo 99:9).

¿Imaraykutaj kay Bibliapi Jehová sutita churakun? Kay sutitaqa unaymantaña runas ashkha parlaykunapi oqharinku, quechuapipis.

Génesis 15:2 versiculopi Diospa sutin kashan, 1530 watapi William Tyndalepa ruwasqan Pentateuco Bibliapi.

Unay quechua Bibliaspeqa Jehová suti rikhurin. Chay Bibliasmanta ujnenqa kashan Quechua de Cuzce 1968 watamanta. Chay Bibliapeqa tiyan Génesis, Salmos, Proverbios, Isaías ima. Chay tawa librospitaj Jehová suti 1.276 kutista rikhurin. Ujnintaj Qheshwa Biblia nisqa kashan 1986 watamanta. Chay Bibliaj ni mayqen versiculonpi Diospa sutin rikhurejtinpis, glosarionpi Jehová suti rikhurin, chaypitaj kay jinata sutʼinchan: “Jehová: Diospa sutin kashan. Ñaupa ñaupatataj qelqakunman kasqa kay jinata: YAHVEH”, nispa. Waj parlaykunapipis unaymantaña Diospa sutinta oqharinku. Castellano Bibliaspipis unaymantapachaña Jehová suti rikhurillantaj, chaykunamanta ujnintaj 1862 watamanta Reina-Valera Biblia kashan. Inglés parlaypeqa ñaupaj kutirayku Diospa sutin rikhurin, William Tyndalepa ruwasqan Bibliapi. Payqa 1530 watapi Pentateuco nisqapi Diospa sutinta Iehouah nispa churarqa.

1911 watapi, inglés parlaypi Studies in the Psalms (Estudios de los Salmos) nisqa libropi, Joseph Bryant Rotherham Yahweh nispa churananmantaqa Jehovah nispa churarqa. Payqa yuyarqa “Bibliata leejkuna chay sutita astawan rejsisqankuta, oqharisqankutapis”. Chantá 1930 watapi, hebreo parlayta sumajta rejsej Alexander Kirkpatrick, chayman rijchʼakojta sutʼinchallarqataj inglespi Jehovah sutimanta. Pay nerqa: “Letrasta sumajta rejsejkunaqa ninku Diospa sutenqa Yahveh chayri Yahaveh nikusqanta. Inglés parlaypitajrí JEHOVAH suti aswan rejsisqa. Mana imaynatapunichus nikusqanchu astawan valen, manaqa Dios sutiyoj kasqan, chaytaj mana Señor niy jinallachu”, nispa.

Tetragrámaton YHWH: ‘Pay imamanpis tukuchin’

hwh palabra niyta munan: ‘Imamanpis tukuy’

¿Ima niyta munan Jehová suti? Jehová suteqa, uj hebreo palabramanta jamun, chaytaj niyta munan ‘imamanpis tukuy’. Wakin yachayniyoj runasqa nillankutaj chay palabraqa ‘imamanpis tukuchiy’ niyta munasqanta. Chayqa niyta munanman pillapis uj imata chayri uj runata ruwachisqanta. Chayrayku Diospa Palabran Bibliata Ruwaj Comisionqa reparan Diospa sutenqa niyta munasqanta, ‘pay imamanpis tukuchin’. Yachayniyoj runasqa mana uj yuyayllaman chayayta atinkuchu Diospa sutin imachus niyta munasqanmanta. Chayrayku mana nisunmanchu chaypuni niyta munasqanta. Jinapis chayta Diospa sutin niyta munasqanqa allinpuni, imaraykuchus Jehová Diosqa tukuy imata ruwarqa, nisqantapis juntʼan. Payqa mana cielota, jallpʼata imallachu ruwarqa, nitaj kausajkunallatachu ruwarqa, manachayqa nisqantapis juntʼanpuni.

¿Ima nisunmantaj Éxodo 3:14 versiculomanta? Chaypeqa Dios pay kikinmanta nin: “Noqa Kasaj Imachus Kayta Munani Chay”, nispa. Sutʼinchayninpitaj nin: “Noqa Tukusaj Imamanchus Tukuyta Munani Chayman”, nispa. Diospa sutinpi rikhurej hebreo palabraqa kay versiculopipis rikhurillantaj. Chaywanpis kay versiculoqa mana tukuy imatapunichu Diospa sutinmanta sutʼinchan. Manachayqa imayna Dioschus kasqanmanta uj chhikallanta sutʼinchan: Pay imamanpis tukuyta atisqanta munayninta juntʼananpaj. Kay versículo nisqanman jina Diospa sutenqa niyta munanman pay kikin imamanpis tukusqanta munayninta juntʼananpaj. Jinapis mana chayllatachu niyta munan, manachayqa niyta munallantaj: Imatapis chayri pillatapis imachus necesitakusqanman tukuchiyta atisqanta, ajinamanta munayninta juntʼananpaj.