Ir al contenido

Ir al índice

A5

Griego Qhelqasqaspi Diospa sutin

Yachayniyoj runasqa yachanku Diospa sutin casi 7.000 kutista Hebreo Qhelqasqaspi rikhurisqanta, kay tawa letraswan qhelqasqa יהוה, chaytaj Tetragrámaton sutikun. Chaywanpis ashkha runas ninku Griego Qhelqasqaspi Diospa sutin mana rikhurisqanta. Chayrayku ashkha mosoj Bibliaspi Jehová sutita mana churankuchu Mosoj Testamentopi. Griego Qhelqasqasmanta wakin versiculosqa Hebreo Qhelqasqasmanta copiasqa kashan, chaykunapitaj Tetragrámaton rikhurin, Bibliata traducejkunamanta ashkhastaj chay versiculospi Diospa sutinta churanankumantaqa Señor nispalla churanku.

Diospa Palabran Bibliata traducejkunarí, Diospa sutinta churapunku. Chayrayku kay Bibliamanta Griego Qhelqasqaspi 237 kutista Jehová suti rikhurin. a ¿Imaraykutaj Diospa sutinta churaporqanku? Kay iskay imasrayku: 1) Kay tiempopi tiyan chay unay Griego Qhelqasqasqa copiaslla kanku. Chay copias may chhika kajtinkupis, Biblia qhelqakusqanmanta 200 watasninmanraj copiasqa karqanku. 2) Chay tiempopi copiajkunaqa Tetragramatonta churanankumantaqa Kýrios palabrata churaj kanku, chaytaj griegopi niyta munan ‘Señor’. Wakintaj copiaj kanku maypichus ‘Señor’ palabra churasqaña kasharqa chay copiasllamantaña.

Diospa Palabran Bibliata Ruwaj Comisionqa, sutʼita repararqa ñaupa Griego Qhelqasqaspi Tetragrámaton rikhurisqanta. Imachus chayta reparanankupaj yanapasqanta qhawarina:

  • Jesuspa chantá apostolespa tiemponkupeqa ñaupa Hebreo Qhelqasqaspi Tetragrámaton nisqa rikhurej. Unayqa chaymanta ni pi iskayrayajchu. Chantá Qumrán nisqa lugarpi ñaupa Hebreo Qhelqasqasta tarikusqanwanqa aswan sutʼi karqa. Chay tarisqanku qhelqasqastaj 1-100 watas chaynejmanta karqa.

  • Jesuspa chantá apostolespa tiemponkupeqa Hebreo Qhelqasqasmanta griego parlayman traducikusqanpi Tetragrámaton rikhurillarqataj. Yachayniyoj runasqa may chhika watasta yuyarqanku Septuaginta nisqapi Tetragrámaton mana rikhurisqanta. Hebreo Qhelqasqasmanta griego parlayman traducikusqanqa Septuaginta sutiwan rejsisqa karqa. 1950 wata chaynejpitaj Septuaginta nisqamanta may unay parti qhelqasqasta tarikorqa, chaykunaqa Jesuspa tiemponmanta karqanku. Chay parti qhelqasqaspeqa Diospa sutin hebreo parlaypi rikhurin. Jesuspa tiemponpeqa griegoman traducisqa qhelqasqaspi Diospa sutin rikhurejpuni. Septuaginta nisqamanta wakin rejsisqa qhelqasqasqa kanku Códice vaticano chantá Códice sinaítico, chaykunataj kanku 301-400 watas chaynejmanta. Chay qhelqasqaspeqa Genesismanta Malaquiaskama mana Diospa sutin rikhurinchu, jinapis aswan ñaupa qhelqasqaspi rikhurerqa. Chayraykuchá Diospa sutenqa nillataj rikhurinchu chay tiempomanta Griego Qhelqasqaspi, nisunman Mosoj Testamentopi.

    Jesusqa Diosmanta mañakushaspa nerqa: “Sutiykita rejsicherqani kay mundomanta qowasqayki runasman”, nispa. Chantá nillarqataj: “Rejsichillasajpunitaj”, nispa

  • Griego Qhelqasqasllataj sutʼinchan Jesusqa Diospa sutinta oqharisqanta, runasmanpis willasqanta. Jesusqa Diosmanta mañakushaspa nerqa: “Sutiykita rejsicherqani kay mundomanta qowasqayki runasman”, nispa. Chantá nillarqataj: “Paykunaman sutiykita rejsicherqani, rejsichillasajpunitaj”, nispa (Juan 17:6, 11, 12, 26).

  • Griego Qhelqasqaspis Diospa yuyaychasqallantaj kasqanrayku, mana Diospa sutin chinkapunmanchu. Santiagoqa 50 wata chaynejpi Jerusalenmanta ancianosman nerqa: “Symeonqa sutʼita willawanchej imaynatachus Diosqa nacionesmanta kajkunatapis khuyakusqanta, paykuna ukhumantataj uj llajtata ajllakusqanta, paypa sutinta apanankupaj”, nispa (Hechos 15:14). Sichus chay tiempopi mana pipis Diospa sutinta oqharinmanchu karqa chayqa, Santiagoj nisqanqa qhasilla kanman karqa.

  • Griego Qhelqasqaspi Diospa sutin pisi letrasllapi rikhurin. Diospa sutenqa Aleluya palabrapi rikhurin, chaytaj Apocalipsis 19:1, 3, 4, 6 versiculospi rikhurin. Aleluya palabraqa hebreo parlaymanta jamun, niytataj munan: “Jahta jatunchaychej”. Jah suteqa pisi letrasllapi Jehová niyta munan. Chantapis Griego Qhelqasqaspi wakin sutisqa Diospa sutinmanta jamun. Wakin libros sutʼinchasqankuman jina, Jesús suteqa niyta munan “Jehovamin salvacionqa”.

  • Judiospa unay librosninkupi sutʼita reparakun, judío cristianos qhelqasqasninkupi Diospa sutinta churasqankuta. Tosefta nisqa libroqa, 300 wata chaynejpi qhelqakusqa. Chay libropitaj judiospa rikhurichisqanku leyes qhelqasqa kasharqa. Chaypitaj kamachiykuna karqa samarikuna pʼunchaypi cristianospa qhelqasqasninku ruphachisqa kajtin imatachus ruwanankumanta, chaypi nej: “Evangelios, minim nisqa libros ruphachisqa kajtin, [nisunman judío cristianospa qhelqasqasninku ruphachisqa kajtin] ninamanta mana orqhonachu. Pachanpi ruphaykunan tiyan, Diospa sutin chaykunapi kajtinpis”, nispa. Chay libropi nisqanman jina, Galileo Yose nisqa rabiqa, 100 wata chaynejta nerqa imatachus ruwana kasqanta cristianospa qhelqasqasninku mana samarikuna pʼunchaypichu ruphachisqa kajtin: “Diospa sutinta chay qhelqasqasmanta kʼutuspa jallchʼana tiyan, chay puchojtataj ruphaykuchina tiyan”, nispa.

  • Bibliamanta wakin yachajkunaqa ninku, Hebreo Qhelqasqasmanta Griego Qhelqasqasman copiasqa versiculospi Diospa sutin rikhurisqanta. Uj diccionario kayta nin: “Yachakusqanman jina Mosoj Testamentopi Tetragrámaton nisqa rikhurerqa, nisunman Diospa sutin Yahweh. Chaytaj rikhurerqa Ñaupa Testamentomanta copiasqa versiculospi”, nispa (The Anchor Bible Dictionary, “Mosoj Testamentopi Tetragrámaton” nisqapi). Bibliamanta yachaj George Howard nin: “Tetragramatonqa griegoman traducisqa qhelqasqasmanta copiaspi rikhurerqaraj, [nisunman Septuaginta nisqapi]. Chay Bibliataqa ñaupa cristianos apaykachaj kanku. Mosoj Testamentota qhelqajkunataj chay ñaupa qhelqasqasmanta wakin versiculosta oqharerqanku, chayrayku nisunman chay versiculosta copiashaspa Tetragrámaton nisqata Bibliaman churapusqankuta”, nispa.

  • May rejsisqa traductores Griego Qhelqasqasta traducishaspa Diospa sutinta churaporqanku. Wakin traductoresqa niraj Diospa Palabran Biblia ruwakushajtin Bibliata traducerqankuña. Alemanpi Dominikus von Brentano (Die heilige Schrift des neuen Testaments, 1791), francespi André Chouraqui (Bible de Chouraqui, 1985), inglespi Benjamin Wilson (The Emphatic Diaglott, 1864), portuguespitaj Manuel Fernandes de Santanna (O Evangelho Segundo S. Mattheus, 1909). Castellanopeqa Pablo Besson, Jehová sutita churarqa iskay versiculospi: Lucas 2:15, Judas 14 (El Nuevo Testamento, 1919). Chantá 100 kuraj sutʼinchaykunata churarqa, mayqen versiculospichus Diospa sutin rikhurinman kasqa chayta rikuchinanpaj. Chantapis Griego Qhelqasqasmanta traducisqa sojta Bibliaspi Diospa sutin rikhurillantaj. Wakinpeqa rikhurin YHWH, wakinpitaj Yahvé, wakinpitaj Yahweh. Chaykunamanta wakintaj kanku: Hermenegildo Zanusoj ruwasqan Evangelio: mensaje de felicidad nisqa, 1969 watamanta, chantá Los Hechos, las Cartas y el Apocalipsis nisqa, 1973 watamanta. Diospa sutin rikhurillantaj Biblia Peshitta en Español nisqapi, chaytataj ruwarqa Instituto Cultural Álef y Tau, 2006 watapi.

    Diospa sutin kashan Hechos 2:34 versiculopi, The Emphatic Diaglott nisqa Bibliapi. Chaytaqa ruwarqa Benjamin Wilson, 1864 watapi.

  • Diospa sutenqa Griego Qhelqasqaspi 100 kuraj parlaykunamanta Bibliaspi rikhurin. Africapi, Americapi, Asiapi, Europapi, jinallataj Islas del Pacífico nisqapipis ashkha Bibliaspi Diospa sutin rikhurin ( 2382, 2383 paginasta qhawariy). Chay parlaykunaman Griego Qhelqasqasta traducejkunaqa Diospa sutinta churaporqanku, kaypi sutʼinchasqanchej imasta unayña yachasqankurayku. Chay Bibliasmanta wakintaj kay qhepa watasllapiraj traducisqa karqa. 1999 watapi rotumano parlaypi Bibliata orqhorqanku, chaypitaj 51 kutista Jihova suti rikhurin 48 versiculospi. 1989 watapitaj Indonesiamanta batako toba nisqa parlaypi Bibliata orqhorqanku, chaypitaj 110 kutista Jahowa suti rikhurin.

    Diospa sutin kashan Marcos 12:29, 30 versiculospi, hawaiano parlaymanta Bibliapi.

Tukuy chaykunaqa sutʼita rikuchin, Diospa sutin Jehovata Griego Qhelqasqasman churaykapunapuni kasqanta. Chaytapunitaj ruwarqanku Diospa Palabran Bibliata traducejkuna. Paykunaqa Diospa sutinta jatunpaj qhawanku, manataj munankuchu ni imata orqhoyta Diospa Palabranmanta (Apocalipsis 22:18, 19).

a Griego Qhelqasqaspeqa tawa kutista rikhurin Jehová suti pisi letrasllapi (Jah). Quechuamanta Diospa Palabran Bibliapeqa chaykunatapis Jehová nispa traducikun.