Yeqa uye kokuphakathi

IMIBUZO EBUZWA NGABASAKHULAYO

Ngingalwisana Njani Lenhloni?

Ngingalwisana Njani Lenhloni?

 Okubi ngokuba lenhloni: Zingenza uswele abangane abahle njalo uphuthelwe yizikhathi ezimnandi empilweni.

 Okuhle ngokuba lenhloni: Ngezinye izikhathi akukubi ukuba lenhloni. Kuyakunceda ukuthi uqale ucabange ungakakhulumi lokuthi ube ngumuntu olalelisisayo lonanzelelayo.

 Izindaba ezinhle: Ungenelisa ukunciphisa inhloni ongabe ulazo. Lokhu kutsho ukuthi awusoze uhlale unjalo. Esihlokweni lesi uzabona ukuthi ungakwenza njani lokhu.

 Zazi izinto ezikwenza ube lenhloni

 Inhloni zingakwenza wesabe ukukhuluma lomuntu likhangelene. Kodwa nxa ungabazazi izinto ezikwenza ube lenhloni, uzabona ukuthi inhloni zakho zizaphela kancane kancane. Ake sixoxe ngezinto ezintathu ezingakwenza ube lenhloni.

  •   Okokuqala: “Angikwazi ukuthi ngixoxe ngani.”

     Iqiniso okumele ubelazi: Izikhathi ezinengi abantu basala bekhumbula indlela esibaphathe ngayo ukwedlula lokho esikukhulumileyo. Yikho lalelisisa nxa abanye bexoxa lawe ngoba ukwenza njalo kutshengisa ukuthi ulesifiso sokuzwa lokho abakutshoyo.

     Ongacabanga ngakho: Ngonjani umngane ofisa ukuba laye? Ngolomlomo ongahlalwa mpukane yini kumbe okulalelayo nxa ukhuluma?

  •   Okwesibili: “Abantu bazathi ngikhuluma izinto ezingachaziyo.”

     Iqiniso okumele ubelazi: Abantu bazahlala belokuthile abakucabangayo ngawe kungelani lokuthi ulenhloni yini loba hatshi. Yikho zama ukuxoxa labo ukuze ubenze bazwisise ukuthi ungumuntu onjani sibili.

     Ongacabanga ngakho: Nxa ubona angani abantu abakuzwisisi, zibuze ukuthi kayisuwe yini obacabangela izinto ezingayisizo.

  •   Okwesithathu: “Ngesaba ukukhuluma izinto ezingayisizo.”

     Iqiniso okumele ubelazi: Wonke umuntu uyake aphambanise ekukhulumeni. Kulokuthi uhle ukhalale, bona amaphutha akho njengethuba lokutshengisa abanye ukuthi uyakwazi ukuthi lawe uyaphambanisa.

     Ongacabanga ngakho: Awuthokozi yini ukuba labangane abavumayo ukuthi labo bayake baphambanise?

 Ubukwazi yini? Abanye abantu bangabona angani abalanhloni ngenxa yokuthi bahlala bexoxa labanye ngokubathumela amameseji. Kodwa ubungane buyaqina nxa uxoxa lomuntu likhangelene. Eyinye ingcitshi okuthiwa nguSherry Turkle yathi: “Ukuxoxa labanye sibakhangele njalo sisizwa ilizwi labo kwenza sibe lobungane obuqinileyo.” a

Nxa ungalwisana lokuba lenhloni uzabona ukuthi ukuxoxa labantu likhangelene kakwesabisi kangako

 Ongakwenza

  •   Ungaziqathanisi labanye. Ayisikho ukuthi sekumele ujayele abantu uze udlulise amalawulo. Kodwa zama nje ukukhululeka njalo ukholise ukuba labangane abahle lezikhathi ezimnandi empilweni.

     “Ayisikho ukuthi kuyabe kumele lixoxe okungapheliyo kumbe kube nguwe ozahlala ukhuluma zikhathi zonke. Ongakwenza yikutshela umuntu ongamaziyo ibizo lakho loba ukumbuza imibuzo emilutshwana nje engalenza licine lixoxa.”—U-Alicia oleminyaka engu-17.

     Isimiso esiseBhayibhilini: “Umuntu ngamunye kahlole ezakhe izenzo, lapho-ke uzakuba lesizatho sokuthokoza ngalokho yena akwenzayo, hatshi ngokuziqathanisa lomunye.”—KwabaseGalathiya 6:4.

  •   Funda kwabanye. Khangela indlela abantu abangaphuziyo ukujayelana labanye abenza ngayo. Kuyini okubenza baphangise ukujayelana labanye? Yikuphi okuhle abakwenzayo ofisa ukukulingisela?

     “Zama ukufunda ebantwini abangakuthathi mango ukwenza abangane. Nanzelela ukuthi benzani nxa behlangana lomuntu okokuqala.”—U-Aaron oleminyaka engu-19.

     Isimiso esiseBhayibhilini: “Njengensimbi ilola insimbi, kanjalo indoda ikhaliphisa enye.”—IZaga 27:17.

  •   Buza imibuzo. Abantu bayakuthanda ukuveza imibono yabo ngezinto ezitshiyeneyo, ngakho ukubuza imibuzo kuyindlela enhle yokuqalisa ingxoxo labo. Ukubuza imibuzo kutshengisa ukuthi uyakuqakathekisa ukuzwa imibono yabanye.

     “Ukuze unciphise uvalo, ungacabanga ngendaba ongafisa ukuxoxa ngazo loba imibuzo emilutshwana ongathanda ukuyibuza abantu oqala ukuhlangana labo embuthanweni othile.”—U-Alana oleminyaka engu-20.

     Isimiso esiseBhayibhilini: “Lingaqakathekisi lokho okufunwa yini kuphela kodwa liqakathekise lalokho okufunwa ngabanye.”—KwabaseFiliphi 2:4.

a Kuthethwe ebhukwini elithi, Reclaiming Conversation.