Yeqa uye kokuphakathi

IMIBUZO EBUZWA NGABASAKHULAYO

Kuyini Okunganginceda Ukuthi Ngiqeqetshe Umzimba?

Kuyini Okunganginceda Ukuthi Ngiqeqetshe Umzimba?

 Kungani kumele ngiziqeqetshe?

 Emazweni amanengi abasakhulayo abasaziniki isikhathi sokuqeqetsha imizimba yabo futhi lokhu kwenza bacine sebegula. Yikho iBhayibhili lisitshela ukuthi ‘ukuqeqetsha umzimba kuyanceda.’ (1 KuThimothi 4:8) Cabanga ngalokhu okulandelayo:

  •   Ukuziqeqetsha kungakwenza uthokoze. Nxa siziqeqetsha ingqondo ikhipha amanye amakhemikhali asinceda ukuthi sihlaliseke njalo sithokoze. Abanye bathi ukuziqeqetsha ngumuthi obanceda ukuthi bangakhathazeki kakhulu.

     Nxa ngingaqala ngokugijima ekuseni ngiyenelisa ukwenza izinto ezinengi futhi ngitshone ngikholisa. Ukugijima kungenza ngithokoze.”—URegina.

  •   Ukuziqeqetsha kungathuthukisa indlela okhangeleka ngayo. Ukuziqeqetsha ngendlela engadlulisi amalawulo kuzakwenza umzimba wakho ubukeke kuhle futhi ungazikhangeleli phansi.

     “Ngomnyaka ophelileyo ngangingenelisi ukuziqeqetsha ngitsho lakancane kodwa khathesi sengisenelisa ukulenga ensimbini ephezulu besengiphakama ngiphinde ngehle kuze kube ka-10.”—U-Olivia.

  •   Ukuziqeqetsha kungenza uphile isikhathi eside. Ukuziqeqetsha kunceda inhliziyo ukuthi isebenze kuhle njalo kwenza siphefumule kuhle. Kuphinda kuncede lokuthi imithambo ehambisa igazi iqhubeke isebenza kuhle okunceda ukuthi singabanjwa yimikhuhlane ebulala abantu abanengi.

     “Nxa siqeqetsha umzimba wethu kuhle siyabe sitshengisa ukuthi siyawuqakathekisa umzimba esiwuphiwe nguMdali wethu.”—UJessica

 Umcijo yilo: Ukuziqeqetsha kuyanceda khathesi futhi kuzakunceda langesikhathi esizayo. Omunye osakhulayo okuthiwa nguTonya uthi: “Awusoze uzisole ngokugijima kumbe ngokuhamba oke wakwenza. Angikaze ngizisole ngokuthi ngiyabe ngiyekele ukubalisa ngaziqeqetsha.”

Imota enganakekelwayo icina isifa. Lomuntu ongaziqeqetshiyo ucina engaselampilakahle

 Kuyini okwenza ngingaziqeqetshi?

 Nanzi ezinye izinto ezijayele ukwenza abanye bangaziqeqetshi:

  •   Ukungabi lezizathu zokuziqeqetsha. “Abasakhulayo bacabanga ukuthi amandla abo kasoze aphele. Kukalutshwane ukuthi bacabange ukuthi bazagula. Bayabe bezitshela ukuthi ukugula ngokwabantu abadala.”—USophia.

  •   Ukungabi lesikhathi. “Kunzima ukuthola isikhathi sokuziqeqetsha ngoba ngilezinto ezinengi zokwenza. Kwala sona esokudla lesokulala ngisithola nzima.”—UClarissa.

  •   Ukungajoyini ijimu. “Akulula ukuhlala ulomzimba obukeka kuhle. Phela ukuya ejimu kuyabhadalelwa.”—UGina.

 Ongacabanga ngakho:

 Wena kuyini okwenza ungaziqeqetshi? Akulula ukulwisana lohlupho olalo kodwa nxa ungazimisela awusoze uzisole.

 Ngingaziqeqetsha njani ukuze ngibe lempilakahle?

 Nanku okungakuceda:

  •   Ungameleli ukufuqwa ngabanye.—KwabaseGalathiya 6:5.

  •   Ungadingi izizathu ezingekhoyo. (UmTshumayeli 11:4) Awudingi ukuthi uze ujoyine ijimu ukuthi uziqeqetshe. Dinga umdlalo ongaziqeqetsha ngawo futhi uzimisele ukuhlala uwenza.

  •   Buza abanye ukuthi bona baziqeqetsha njani.—IZaga 20:18.

  •   Woba lohlelo onamathela kulo futhi ubhale phansi okwenzayo ukuze kukukhuthaze.—IZaga 21:5.

  •   Dinga umuntu ozaziqeqetsha laye ngoba uzakunceda ukuthi ungabi lobuvila.—UmTshumayeli 4:9, 10.

  •   Kumele ukulindele ukuthi ngelinye ilanga uzakwehluleka ukunamathela ohlelweni lwakho. Nxa kungaba njalo ungakhalali.—IZaga 24:10.

 Ungadlulisi amalawulo

 IBhayibhili litshela abantu ukuthi kumele ‘bazibambe kukho konke abakwenzayo.’ (1 KuThimothi 3:2, 11) Yikho ungadlulisi amalawulo nxa uziqeqetsha ngoba ukwenza njalo akusoze kukuncede ngalutho. UJulia uthi: “Umfana olomzimba oqinileyo kodwa engelangqondo kangichazi.”

 Ungalandeli amacebiso akhuthaza abantu ukuthi baziqeqetshe ngendlela engabalimaza. Ukuziqeqetsha ngendlela enjalo edlulisa amalawulo kungenza ukhohlwe ‘izinto eziqakatheke kakhulu’ empilweni.—KwabaseFiliphi 1:10.

 Amacebiso anjalo angakudanisa. Owesifazana okuthiwa nguVera uthi: “Amankazana amanengi agcina amapikitsha abantu afuna ukuba njengabo futhi ukuwabuka kuwakhuthaza ukuthi aziqeqetshe. Kodwa nxa sebeziqathanisa lalabobantu bacina bedana. Engingakutsho yikuthi kumele uqakathekise impilakahle hatshi indlela obukeka ngayo.”