Skip to content

Skip to table of contents

Bíblia nia informasaun tuan ona ka lae?

Bíblia nia informasaun tuan ona ka lae?

SIÉNSIA

MASKI BÍBLIA LAʼÓS LIVRU SIÉNSIA NIAN, MAIBÉ NINIA INFORMASAUN KONA-BA SIÉNSIA SEMPRE LOOS. HAREE TOʼOK EZEMPLU BALU.

Mundu no universu mosu mesak deʼit ka lae?

Uluk sientista barak hanoin katak mundu mosu mesak deʼit. Maibé, agora sientista barak fiar katak universu la mosu mesak deʼit. Bíblia mós hatete nanis ona kona-ba neʼe.​—Gênesis (Kejadian) 1:1.

Mundu nia modelu oinsá?

Iha tempu antigu, ema barak hanoin katak mundu neʼe tetuk. Maizumenus iha tinan 500 molok Kristu mak sientista sira husi rai-Grésia hanoin katak mundu neʼe kabuar hanesan bola. Tuir loloos, tinan 300 antes neʼe, Bíblia nia hakerek-naʼin ida naran Isaías, uza liafuan “kabuar” atu refere ba mundu nia modelu.​—Isaías (Yesaya) 40:22.

Fitun no lalehan bele sai aat ka lae?

Maizumenus iha tinan 400 molok Kristu, sientista ida husi rai-Grésia naran Aristóteles, hanorin katak buat hotu iha mundu bele sai aat, maibé buat neʼebé iha lalehan, hanesan fitun sira sei nunka troka ka sai aat. Liutiha tinan atus ba atus, maizumenus iha tinan 1900 liutiha Kristu, sientista sira hanorin katak buat hotu iha rai no iha lalehan bele sai aat duni. Sientista ida naran Lord Kelvin neʼebé estuda kona-ba neʼe, hatene buat neʼebé Bíblia hatete katak lalehan no rai mak hanesan roupa neʼebé bele sai tuan. (Salmo [Mazmur] 102:25, 26) Maski nuneʼe, Kelvin mós fiar katak Maromak bele proteje buat hotu neʼebé nia kria atu la sai aat.​—Eclesiastes (Pengkhotbah) 1:4.

Planeta sira tara ba buat ruma ka lae?

Aristóteles hanorin katak planeta sira tara ba buat ruma. Maizumenus iha tinan 1800 liutiha Kristu, sientista sira komesa hanoin katak mundu neʼe la tara ba buat ruma. Tuir loloos, maizumenus tinan 900 antes Aristóteles moris, livru Jó iha Bíblia hatete katak “mundu la tara ba buat ida”.​—Jó (Ayub) 26:7.

MÉDIKU

MASKI BÍBLIA LAʼÓS LIVRU MÉDIKU NIAN, MAIBÉ BÍBLIA IHA INFORMASAUN BARAK NEʼEBÉ LOOS KONA-BA SAÚDE.

Haketak ema moras sira.

Moisés nia Ukun-Fuan haruka atu haketak ema neʼebé kona moras-lepra husi ema seluk. Maizumenus iha tinan 1500 liutiha Kristu mak doutór sira hahú haketak ema ho moras neʼebé bele hadaʼet husi ema seluk, no doutór sira kontinua halo ida-neʼe toʼo ohin loron.​—Levítico (Imamat) kapítulu 13 no 14.

Depois kaer mate-isin, tenke fase liman.

Maizumenus toʼo tinan 1900, doutór sira halo autópsia ba mate-isin no depois mak ba atende kedas pasiente maski la fase uluk sira-nia liman. Tan neʼe ema barak mate. Maibé Moisés nia Ukun-Fuan hatete katak se ema ida kaer mate-isin, ema neʼe la moos. Ukun-fuan neʼe mós haruka ema atu hamoos sira-nia an ho bee. Matadalan ida-neʼe lori benefísiu ba ita-nia saúde.​—Números (Bilangan) 19:11, 19.

Matadalan kona-ba sentina.

Tinan-tinan, labarik naʼin–500.000 mate tanba tee-been. Ida-neʼe akontese tanba buat foʼer husi sentina kontamina bee moos no hafoʼer ambiente. Moisés nia Ukun-Fuan hatete katak ema tenke soe-bee, dook husi sira-nia hela-fatin, no depois hakoi sira-nia foʼer.​—Deuteronômio (Ulangan) 23:13.

Tempu atu halo sirkunsizaun.

Moisés nia Ukun-Fuan haruka ema Izraél atu halo sirkunsizaun ba sira-nia oan-mane neʼebé moris ona ba loron ualu. (Levítico [Imamat] 12:3) Razaun mak bainhira bebé sira moris ba semana ida ona, sira-nia isin bele kontrola raan neʼebé sai husi kanek. Bíblia nia matadalan kona-ba hein semana ida antes halo sirkunsizaun mak matenek tebes.

Ligasaun entre ita-nia emosaun no ita-nia saúde.

Matenek-naʼin sira kona-ba médiku no sientista sira hatete katak sentimentu sira hanesan kontente, esperansa, agradese no fó perdua ho laran bele lori benefísiu diʼak ba ema nia saúde. Bíblia hatete: “Laran neʼebé kontente mak ai-moruk neʼebé diʼak, maibé laran-triste halakon ema nia forsa.”​—Provérbios (Amsal) 17:22.