Mitte dikshinere yitanno garinni sayinsete yaa, ‘seekkine laˈne, woˈnaalshunni hattono bikkine woy keenne kalqete alame giddo noo coyibba garanna orte ogimmatenni xiinxallate.’ Togoo xiinxallo shota diˈˈikkitino; qoleno daafursanno loosooti. Sayinsete fullahaano addi addi woˈnaalsha loossanninna buuxxe laˈˈate woˈnaaltanni haammata lamala, aganna woy diro guddanno. Insa xiinxallate assitannori mito wote mulla daafuro ikke gatanno; duucha wote kayinni mannaho kaaˈlannore loosa dandiitino. Hanni mite lawishshuwa laˈno.

Mittu Awuroppu kubbaaniyyi kaajjadda laastikubbanna ximbiiwate kaaˈlannoricho xaadise daafamino wayinni daanno xibba hoolate kaaˈlanno uduunnicho loosino. Hattoo uduunne kalaqamu dano heedhannowa horoonsiˈnanni; lawishshaho, 2010nni Heyitii gobbara uulla huxidhu yannara konne uduunnicho horoonsiˈnoonni.

Uullate aleenni, raga leellishannohu saatelayitete neetiworkenni loosanno uduunnichi no; konne uduunnicho Giloobaali Poozishiningi Sistemi (GPS) yinanni. Umo GPS loonsoonnihu, wottaaddaru loosiraati; ikkirono, yannankera kaameelanna horophilla ooffannori, hattono howolo daashshitannori, ugaaxaasinenna ilaalla gooddidhannori hadhanno raga afate konne uduunnicho horoonsidhanno. GPS loossurira Maganu ikkonsana, haˈra hasiˈratto raga qarramittokki afa dandaatto.

Ikkina ati mobayile, kompiyutere woy interneete horoonsiˈratto? Yannate xagga xibbunni huratto woy woyyimma afiˈratto gede kaaˈlitinohe? Woy horophillunni hadhe egennootto? Hatto ikkiro, mannu heeshsho woyyaabbanno gede assinoha mito sayinsete uduunne horoonsidhanni nootto yaate. Ee, sayinse addi addi doogganni heeshshokkira kaaˈlitinori no.

Yannanketi sayinsete fullahaano egenno lexxate, kalaqama seekkite xiinxallitanni no. Niyukileerete sayinse egennaammi, atomete giddo noo coyibba xiinxallitanno; gordu bissa daafira xiinxallitannori kayinni, kalqete alame xintantino gara afate lowo biliyoone diri albaanni ikkinore xiinxallitanni sharrantanno. Mite sayinsete fullahaano, illete leellannokkirenna iilla dandiinannikkire xiinxallitanni hadhu kiiro, Qullaawu Maxaafi giddo kulli Magani nooha ikkoommero anfeemmo yite hedate geeshsha iillitino.

Maccare ikkitinori mite sayinsete fullahaanonna egennaammi isinni hakkiinni saˈe qaaffino. Kuri mannooti, Amiri D. Aakzeli yinannihu sayinsete borreessaanchi “Maganu dino yee yekkeeramate kaaˈlitannota sayinsete hedo” yee suˈmino hedo harunsitanno. Lawishshaho mittu alamete egennaminohu Fiiziksete fullahaanchi togo yiino: “Kalqete alame giddo mitore asse kaaˈlanno Magani noota leellishshanno taje hoogase, hattoo magani nookkita buuxissanno.” Wolootu qolte Qullaawu Maxaafi giddo kulloonni Magani assino coyibba “digintete ogimma” woy “mannu wolqara aleenni ikkitino dogaati” yitanno. *

 Ikkollana heda hasiissannohu mittu coyi no: Sayinsete fullahaano hatto yite coyiˈrate geeshsha iillitinohu kalaqamu daafira baalanka coye affe guddeeti? Deeˈni. Sayinse lowo geeshsha lophitinoha ikkirono, batinye sayinsete fullahaano xaano anfoonnikkihu lowo coyi nootanna miteekke horonta afa dandiinannikki coyino heeˈrannota wodanchitino. Mittu Fiiziksete fullahaanchinna Noobeelete baraarsha adhinohu Steeveni Weyinimbergi yinanni manchi, kalqete alamere wodancha lainohunni, “Baalanka coye firfissine afa didandiineemmo” yiino. Bayiru Biritaaniyihu gordu bissa xiinxallo fullahaanchi Pirofeeseri Martini Riisi togo yiino: “Mannu ooso horonta afa dandiitannokki coyibba heedhara dandiitanno.” Illete leeltannokki seelenni kayise lowo geeshsha halaˈlado ikkitinote kalqete alame geeshsha kalaqamu yannanke sayinse wolqara aleenni ikkinoti egennantinote. Hanni mito lawishsha laˈno:

• Heeshshote kalaqama xiinxallitanno fullahaano, heeshsho noo seella giddo ikkannore woˈmunni woˈma dibuuxxino. Seella wolqa hiittoonni horoonsidhanno, pirootiine hiitto assite qixxeessitanno, woy wolewa hiitto assite tuqissanno yitanno xaˈmuwara sayinse xaa geeshsha ikkado dawaro diqoltino.

• Goshoonshete wolqa, heeshshonke ledo lowo xaado afidhino. Ikkirono tini wolqa fiiziksete fullahaanora hibbo ikkitella no. Insa, mannu kubbanno wote goshoonshete wolqa uulla qolte tuggannohu hiittoonniitiro woy tini wolqa aganu doyichosinni fulikki uulla doyanno gede assitannohu hiittoonniitiro gudde diaffino.

• Kalqete alame kaimanna orte xiinxallitanno fullahaano, kalqete alamera noo coyibba giddo xibbunni mite 95 anga ikkannori illete leellannokkire ikkinotanna sayinsete uduunninni bande afa dandiinannikkire ikkinota coyidhanno. Insa konne wosiˈninonsa coye, dahaawino bisonna dahaabbino wolqa yite lamewa beekkanno. Tenne coyibba orte xaa geeshsha bande dianfoonni.

Sayinsete fullahaanora dhagge ikkannori wolurino anfoonnikkiri no. Tini mayine hendanni gede assitanno? Mittu egennaminohu sayinsete borreessaanchi togo yiino: “Anfoommo coyinni anfoommokkiri lowo geeshsha rooranno. Sayinse xiinxallanni heeˈreemmo heeshsho kalaqama dhagge assiˈreemmo gedenna baalankare afoommo yaa agure roore xiinxalleemmo gede assitannoe.”

Konni daafira, sayinse Qullaawa Maxaafa soˈrote yinanni gede woy Maganu no yine ammannannikki gede assitakka yite hedattoha ikkiro, hanni tenne hedi: Worbuulle sayinsete fullahaano lowo geeshsha dhagge ikkannoha yannate uduunne horoonsidhe kalaqamu daafira affinori garire ikka hoogina, sayinse xiinxallite afa dandiitinokki coyibba noota dea garaho? Insayikilopiidiya Biritaanika yinanni maxaafi, gordu bissa xiinxallo hanaffunna lophitanni daggu gara kulannohu seedu birxichira jeefote togo yiino: “Mito 4,000 diro beeddahete xiinxallo assinanni keeshshinoonniha ikkirono, kalqete alame biˈre Baabiloonete dagara wosiˈnitino gede ikkite xaano wosiˈnitella no.”

Yihowa Farciˈraasine tenne hajo lainohunni mittu mittunku manchi qoosso ayirrissanno. Ayewoteno, “Quwa saˈinannikkire ikkitinoonniti manna baalaho leelto” yaannoha Qullaawu Maxaafi biddishsha harunsate woˈnaalleemmo. (Filiphisiyusi 4:5) Sayinsenna Qullaawu Maxaafi mimmitu ledo sumuu yaannonna mimmito irkisanno gara laˈˈattora koyinseemmohehuno tenne deˈnummokkinniiti.