Nikoliyaasiranna Seliinira wolu fonqoli tuncu yiinonsa. Faransayenniti sinu biiro insa haaro songo gaantinonsa. Insa togo yiino: “Umi qara lowo geeshsha hagiidhinoommoha ikkirono, gedensoonni jaallanke qalli assitinonke. Haaro songora noo roduuwiwa hakkeeshshi geeshsha dishinqoommo.” a Haaro songo haˈra shota ikka hooggurono, hagiirrikki baˈˈannokki gede assiˈra dandaattohu hiittoonniiti? Wolootu kaaˈlitahera dandiitannoho hiittoonniiti? Haaro songo hadhiniro mimmito jawaachisha dandiitinannihu hiitte doogganniiti?

HAARO SONGO ROSSINANNI GEDE KAAˈLANNOˈNEHA SHOOLE XINTU SEERA

1. Yihowa addaxxe. (Far. 37:5) Jaappaanete heedhannoti Kaazuumi yinanni rodoo minaannise loosoho wole gobba haˈrita, 20 diro heedhino songonni wole songo hadhino. Ise ‘doogose Yihowara eeggo uyidhinohu’ hiittoonniiti? Ise togo yitino: “Waajjishinoere, callatoomma garanna yaachishinoere duucha hige Yihowara hasaaphoomma. Hatto assumma kiiro isi hasiissannoe jawaante aannoe.”

Albinni roore Yihowa addaxxa dandiitinannihu hiittoonniiti? Muˈro lophitannohu waanna addi addi shiilo afidhuro ikkinonte gede, ninkeno ammananke kaajjishiˈrate ayyaanaamittete sagale sagaˈla hasiissannonke. Aleenni kullihu Nikoliyaasi Maganu fajjo assate lowo coye assino manni lawishshaho, Abirihaami, Yesuusinna Phaawuloosi xagge hiincasi Yihowa kaaˈlannosita albinni roore addaxxanno gede assitinosi. Ganyitine hojju xiinxallo assiˈraˈne heeshshoˈne giddo tuncu yaannoˈnere dandiitine saˈinanni gede calla ikkikkinni  haaro songoˈnera noo roduuwa kaaˈlitinanni gedeno assitannoˈne.

2. Heewisiisa qorophe. (Ros. 7:10) Zhuuli yinanni rodii Beniininni Yunayitid Isteetise haˈriti hakkiicho noo budi isihunni lowo geeshsha baxxinoha ikkinota wodanchino. Isi togo yiino: “Xaadummo manni baalaho heeshshoˈya xagge kula hasiissannoe yee hedoommo.” Coyi isi rosinohunni baxxinoha ikkino daafira roduuwunniwa gambo giwino. Ikkirono isi roduuwu ledo roore egennamiti hedosi biddi assiˈrino. Isi togo yiino: “Heeˈnoommo bayichi ikkiwano ikkiro, mannu baalu mittu gariha ikkinota huwatoommo. Insa coyidhannorinna assitannori kayinni babbaxxara dandaanno. Mannu ayimma misha hooga danchate.” Hakko daafira, xa nootto songo albi songo ledo heewisiisa qorophi. Aniliizi yinanniti suwisaancho rodoo togo yitino: “Haaro qooxeessa dawoommahu agure dawoomma coye afiˈrate ikkikkinni haaro coye afiˈrateeti.”

Cimeeyyeno haaro songonsa bashsho songonsa ledo heewisiisa qoropha hasiissannonsa. Mitto looso loonsanni gari babbaxxino yaa soˈro afiˈrino yaa diˈˈikkitino. Kuni konneeti yaaˈnera albanni hatte songo daafira afate woˈnaala hayyote. (Ros. 3:1, 7b.) Songo kiˈne hedora sumuu yitanno gede xixxiiwantenni lawishsha ikkaˈne danchate.—2 Qor. 1:24.

3. Songote ledo mitteenni loosse. (Fil. 1:27) Wole qooxeessa haˈrate yannanna wolqa hasiissanno; ikkirono dandiitinanniha ikkiro martinanni heedhinenni songote gambooshshe xaaddine assiˈraˈne danchate. Korkaatuno haaro songoˈnera noo roduuwi kiˈnenni xaada hoogguro kaaˈlitaˈnera didandiitanno. Lame qaaqquullise ledo Wodiidi Afirikira nooha jawa katama hadhinoti Lusinda togo yitino: “Roduuwu haaro songora noo roduuwiwa aaneemma gede, insa ledo soqqameemma gedenna gambooshshunniwa dawaro qoleemma gede amaaltinoe. Qoleno minenke qanchu soqqansho gambooshshe assinara fajjinoommo.”

Haaro songoˈnera noo roduuwi ledo ayyaanaamittete looso “mitteenni loosaˈne” kiˈneno wolootano kaaˈlitanno. Aleenni kullita Aniliizi cimeeyye baalunku mannira sabbakate sharrantanno gede jawaachishshinose. Tini mayi guma abbituyya? Ise “Tini songote noo roduuwi ledo egennamate lowo geeshsha kaaˈlitannota bayichonkonni wodanchoomma” yitino. Qoleno, Gambooshshu Addaraashe feyatenna gatamarate ateneeto shiqishakki haaro songo songokki assiˈroottota leellishshanno. Haaro songokkira noo roduuwi ledo mitteenni loositto kiiro insawa shiqatto hattono insa maatekki gede assite laˈˈatto.

4. Haaro jaalla kalaqidhe. (2 Qor. 6:11-13) Jaalla kalaqiˈrate kaaˈlitannoti baalanta roortanno doogo mannaho hendannita leellishate; hakko daafira gambooshshu albaanninna gedensaanni wolootu ledo hasaawatenna egennamate ikkitanno geeshshi yanna gaaˈmi. Suˈmansa afate sharrami. Mannu suˈma qaagakki hattono faasiiqanna huxuxxi yinikki shinqanniha ikkakki wolootuno  atewa shiqqanno gede assitanno; tini haaro jaalla kalaqiˈratto gede kaaˈlitannohe.

Wolootu baxxahera yite noohekki akata leellishsha agurte haaro songora noo roduuwi addu ayimmakki affanno gede assi. Lusinda lawishsha harunsi. Ise togo yitino: “Woloota mininkera koyinseemmo daafira muli jaalooma kalaqiˈnoommo.”

‘MIMMITO ANGA FANTINE HAADHE’

Mitoota affinokki manni woˈminowa Gambooshshu Addaraashe ea waajjishshansara dandiitanno. Ikkina songoˈne dagganno roduuwa kaaˈla dandiitinannihu hiittoonniiti? Soqqamaasinchu Phaawuloosi “Kiristoosi . . . haaˈriˈnente gede, kiˈneno mimmitoˈne haadhe” yee jawaachishinonke. (Rom. 15:7) Songote cimeeyye Kiristoosi lawishsha harunsite haaruudde anga fante haaˈra dandiitanno. (“ Haaro Songo Hadhinanni Woyite Qinaannoˈne Gede Kaaˈlannoˈneri Maati?” yitanno saaxine lai.) Ikkirono songote giddo noori baalunku qaaqquulluno haaruudde anga fante haaˈra dandiitanno.

Woloota anga fanne haaˈrate insa mininkerano koyisa hasiissannonke; ikkirono wolere assineno kaaˈla dandiineemmo. Lawishshaho, mitte rodoo yannase horoonsidhe ise noo qooxeessa daggino rodoora katama leellishshinose; hattono dagate hodhishsha horoonsidhanno gara kultinose. Ise assitinori tenne rodoo lowo geeshsha hagiirsiisinose hattono haaro qooxeessa rossanno gede kaaˈlinose.

AYYAANAAMITTETENNI LOPHATE KAAˈLITANNO FARO

Buuwa rosiisiˈranni noohu ceate caacurrichi umi qara buuwate hobbi ruxxi yaara dandaanno. Kayinni mitte hige buuwiro wole woyiteno hasiˈri gede buuwara dandaanno. Hatteente gede haaro songo hadhinanni woyite, soqqanshoˈne halashshiˈrate hobbi ruxxi yitinara dandiitinanni; kayinni waajja qeeˈlitiniro hatto assa dandiitinanni. Nikoliyaasinna Seliini togo yitino: “Wole qooxeessa haˈra dancha qajeelsha ikkitinonke. Haaro mannanna  haaro qooxeessa rosanke haaro akatta lossiˈneemmo gede kaaˈlitinonke.” Hanafote kullihu Jiini Charlesi maatesi horo afidhino gara kulanni togo yiino: “Oosonke haaro songo hadhuti ayyaanaamittetenni roore gikki yitino hattono Yihowawa shiqqino. Boodu agani gedensaanni qaaqqonke Kiristaanu Heeshshonna Soqqansho Gambooshshiwa kifile shiqishshino; qoleno qaaqqinke cuuaminokki halashshaancho ikkino.”

Lawishshaho, sabbakkannori roore hasiissannowa hadhe soqqama dandaattokkihalla ikki? Hatto ikkiro, xa nootto songo haaro songo gede assite hedde aleenni kulloonni hedo loosu aana hosiisate woˈnaali. Yihowa addaxxi, wolootu ledo soqqante songote loosiˈra kaaˈlami hattono haaro jaalla kalaqiˈrate woy xa noohe jaalla ledo albinni roore jaalooˈmate sharrami. Haaruuddeho woy kaaˈlo hasiissannonsarira mitore assite kaaˈla dandaatto? Addu Kiristaana bande anfannihu baxillunni ikkino daafira, hatto assakki ayyaanaamittetenni lophatto gede kaaˈlitannoheti dihuluullissannote. (Yoh. 13:35) ‘Magano hagiirsiissannoti hattoo kakkalo’ ikkitinota addaxxa dandaatto.—Ibi. 13:16.

Haaro songo haˈniro qarra ikkannori heeˈrannoha ikkirono, batinyu Kiristaani haaro songo haˈre hagiirraamma ikka dandiino; atino hagiirraamo ikka dandaatto! Aniliizi “Haaro songo haˈraˈya wodana halaˈleemma gede kaaˈlitinoe” yitino. Kaazuumi haaro songo haˈra Yihowa anga baxxino garinni laˈneemmo gede kaaˈlitannonketa huwattino. Zhuuli qole togo yiino: “Xa jaalla kalaqiˈroommo daafira callatoommoha dilawannoe. Isinni haaro songo lowo geeshsha rosoommo daafira insawiinni baxxa qarrissannoeha lawannoe.”