Ir al contenido

JOVENESPA TAPUKUYNINKU

¿Imaraykutaj mana allinchu millay imasta parlananchej?

¿Imaraykutaj mana allinchu millay imasta parlananchej?

17 watasniyoj Christopher nin: “Millay palabrastaqa sapa rato uyarini, yachaykakapuniña. Chayrayku millay imasta parlajtinku niña rabiakunichu”, nispa.

19 watasniyoj Rebecca nin: “Aswan sipas kashaspaqa millay imasta parlaj kani. Chayman yachasqa kasqayraykutaj mana chay parlayniyta saqeyta atillarqanichu”, nispa.

 Piensarinapaj

  •   ¿Wajkuna millay imasta parlajtinku rabiakunkichu?

    •  Mana. Sapa kuti millay parlaykunata uyarisqayrayku, niña reparanichu millay kasqanta.

    •  Wakin kutis rabiakuni. Jinapis imanaymantaj.

    •  Arí, anchata rabiakuni. Manapuni ajinata parlanankuta munanichu.

  •   Qanrí, ¿millay imasta parlayta yachankichu?

    •  Ni jaykʼaj.

    •  Wakin kutis.

    •  Arí. Chayman yachasqa kani.

  •   ¿Sajrachu kanman millay imasta parlay?

    •  Mana.

    •  Arí.

 ¿Imaraykutaj mana allinchu millay imasta parlay?

 ¿Yuyankichu millay imasta parlay sajrapuni kasqanta? Ichá qan ninki: “Ni chaykama sajrachu kanman, waj imasta ruwaychá sajra kanman. Chantapis tukuy runas millay imasta parlayta yachanku”, nispa. ¿Ajinapunichu kanman?

 Ashkha runasqa mayta kallpachakunku mana millay imasta parlanankupaj. Imaraykuchus mana millay imasta parlasqankuta qhawarina.

  •  Millay imasta parlayqa mana imatapis parlarpariy jinallachu. Millay imasta parlasqaykeqa imayna runachus kasqaykita rikuchin. Chantapis rikuchillantaj wajkunamanta mana llakikusqaykita. ¿Millay imasta parlaj runachu kanki?

     Biblia nin: “Simimanta llojsej imastaj sonqomanta llojsimun, chaykunamá runataqa chʼichichan”, nispa (Mateo 15:18).

    Millay imasta parlayqa, millay qʼoshñi jina parlayninchejta chʼichichan. Mana qanllapajchu chʼichi, manachayqa wajkunapajpis.

  •  Millay imasta parlaspaqa, wajkunawan mana allinpajchu qhawachikunki. Cuss Control nisqa libro nin: “Imaynatachus parlasqaykimanta kashan, amigosniyoj kanayki, familiaresniyki, trabajoykimanta compañerosniyki respetasunanku, waj runas imaynatachus qhawasunanku ima. Chayllamantataj kashan uj trabajota tarinayki, aswan sumaj cargoyoj kanayki, waj runas imatachus qanmanta ninanku ima”, nispa. Chay libro nillanpuni: “Manaña millay imasta parlajtiyki aswan ashkha amigosniyoj kanaykipi piensariy”, nispa.

     Biblia nin: “Qankunamanta wijchʼuychej [...] qhaparqachayta, sonqota nanachinapaj jina parlayta”, nispa (Efesios 4:31).

  •  Millay imasta parlasqaykeqa, mana qan yuyasqaykiman jinachu wajkunawan allinpaj qhawachisunki. ¡Qué maleducado! nisqa libropi Alex Packer doctor nin: “Sapa rato millay imasta parlajkunataqa, niña uyariyta munanchejchu, anchata rabiakunchej. Chay parlasqankoqa mana asikunapajchu”, nispa. Chantá nillantaj: “Millay imasta parlasqaykeqa mana yuyayniyoj kasqaykita rikuchin”, nispa.

     Biblia nin: “Ama simiykichejmantaqa ima millay parlaypis llojsichunchu”, nispa (Efesios 4:29).

 ¿Imatá ruwawaj mana millay imasta parlanaykipaj?

  •  Imatachus ruwanaykita ajllay. Uj killata ama millay imasta parlanaykipaj kallpachakuy. Chantá sapa día chayta ruwashasqaykitachus manachus uj calendariopi chayri uj papelpi anotakuy. Jinapis millay imasta manaña parlanaykipajqa, waj imastawan ruwanayki tiyan.

  •  Sapa rato millay imasta parlajkunamanta karunchakuy. Biblia nin “Mana allin runaswan pureyqa, allin ruwayman yachasqa kasqanchejta chinkachin”, nispa (1 Corintios 15:33). Kay versiculopi ‘mana allin runaswan puriyʼ nispaqa, mana runasllamantachu parlashan, manaqa ima peliculastachus qhawanchej, ima videojuegoswanchus pujllanchej, ima takiykunatachus uyarinchej chaykunamantapis. 17 watasniyoj Kenneth nin: “Wakin kutisqa gustasusqan musicata uyarispa, takirinki. Jinapis mana reparakunkichu takiynenqa may millay kasqanta. Imaraykuchus qanqa takirinki chay música gustasusqanraykulla”, nispa.

  •  Wiñay tukusqa runa kasqaykita ruwasqaykiwan rikuchiy. Wakenqa wiñay tukusqa runa kasqankuta rikuchinankupaj millay imasta parlanku. Jinapis mana ajinachu. Wiñay tukusqa runasqa “imachus allin, imatajchus mana allin kasqanta reparanankupaj wakichisqa kanku” (Hebreos 5:14). Paykunaqa mana millay imasta parlankuchu, wajkunawan allinpaj qhawachikunankuraykullaqa.

 Millay imasta parlayqa yuyayniykita chʼichichan. Imaynatachus qʼoshñi aireta chʼichichan ajinata. Millay imasta parlayqa sajra imaspi, chʼichi imaspi yuyachisunki. Ashkha runasqa millay imaspi yuyasqankurayku millay imasllatataj parlanku. Cuss Control nisqa libro nin: “Millay imasta parlayta saqenki chayqa, kusisqa kanki, wajkunapis qanwan masichakuyta munanqanku”, nispa.