Agllashca temata ricungapaj

Jahua cieloca ¿imata can?

Jahua cieloca ¿imata can?

Bibliapica caitami yachachin

 Bibliapi jahua cielo nishpaca, quimsa cosascunamanda parlangapami chai shimitaca utilizan. 1) Gentecuna ricui pactashca cielo, 2)  cielo espiritual y 3) ashtahuan ali posición. Ima significadota charijta yachangapaca contextotami ricuna capanchi. a

  1.   Gentecuna ricui pactashca cielo. Bibliapi jahua cielo o jahua pacha nishpaca, huaquinbica ñucanchi atmosferamandami parlan. Atmosferapimi huairapash huactajun, pajarocunapash volanajun, tamia junda fuyucunapash tian, rayocunapash punchayachin (Salmo 78:26; Proverbios 30:19; Isaías 55:10; Lucas 17:24). Shinallata ‘indi, luna, luzerocuna’ tiashca pushtutapashmi jahua cielo nin (Deuteronomio 4:19; Génesis 1:1).

  2.   Cielo espiritual. Bibliapica mundo espiritualtapashmi cielo nishpa parlan. Chai pushtuca shuj ashtahuan mejor, ashtahuan ali pushtumi can. (1 Reyes 8:27; Juan 6:38). Chaipimi Jehová Diospash, pai rurashca angelcunapash causan. Jehová Diosca “Espiritumi” can (2 Corintios 3:17; Mateo 24:36). Huaquinbica ‘jucha illa tandanajushca’ ali angelcunatapashmi “cielo” nin (Salmo 89:5-7).

     Bibliapica mundo espiritualpi shuj partetapashmi cielo o cielocuna nin. Chaica Jehová Dios causajuj pushtumi can (1 Reyes 8:43, 49; Hebreos 9:24; Apocalipsis 13:6). Por ejemplo, Bibliapica Diablota y demoniocunata jahua cielomandami shitarca nin. Shina nishpaca Diablota y demoniocunata Jehová Diospa ñaupapi ñana presentarichun saquinatami shina nijun. Shinapash paicunaca espiritual pushtupimi cashpa catin (Apocalipsis 12:7-9, 12).

  3.   Shuj ashtahuan ali posición. Bibliapica shuj ashtahuan ali posición charishcata ricuchingapapashmi cielo shimitaca utilizan. Por ejemplo, shuj gobierno o autoridad. Ashtahuan ali posicionda charishcamandaca ¿ima casocunapi, ima personacunatata cielo nin? Ricupashun:

    •   Jehová Diosta. Paimi tucuita mandaj, tucui poderta charij Taita Dios can (2 Crónicas 32:20; Lucas 15:21).

    •   Taita Diospa Gobiernota. Taita Diospa Gobiernomi, cai alpapi tucui gobiernocunapa randi mandai callaringa. Bibliapica Taita Diospa Gobiernotami ‘mushuj jahua cielo’ nin (Isaías 65:17; 66:22; 2 Pedro 3:13). b

    •   Jahua cieloman rina esperanzata charij cristianocunata (Efesios 2:6).

    •   Gentecunata llaquichishpa mandaj gobiernocunata (Isaías 14:12-14; Daniel 4:20-22; 2 Pedro 3:7).

    •   Cai mundota mandajuj demoniocunata (Efesios 6:12; 1 Juan 5:19).

Cieloca ¿imashinata can?

 Espiritual mundopica ashtaca ruranacunami tian. Chaipica Jehová Diospa voluntadta ruraj ashtaca ashtaca millón angelcunami tian (Salmo 103:20, 21; Daniel 7:10).

 Bibliapica ninmi, cieloca ninan punchapamba pushtumi can nishpa (1 Timoteo 6:15, 16). Profeta Ezequielpash shuj muscuipishnami cielotaca “punchapamba” cashcata ricurca. Profeta Danielpash ‘jatun yacushna nina Ilujshijujtami’ ricurca (Ezequiel 1:26-28; Daniel 7:9, 10). Cieloca santo, juyailla, limpio limpio pushtugumi can (Salmo 96:6; Isaías 63:15; Apocalipsis 4:2, 3).

 Bibliapica nishcashnaca, cieloca ninan alipachami can (Ezequiel 43:2, 3). Shinapash gentecunaca, cielo imashina cajtaca na ali ali intinditaca ushanchichu. Porque Jehová Dios y angelcuna causajuj pushtu imashinapacha cajtaca na ali yachaita ushanchichu.

a Hebreo idiomapica “imapash alto o jatun” cashca idea cujuj palabratami “cielo” nishpa traducin (Proverbios 25:3). Nuevo Comentario Ilustrado de la Biblia, página 11​ta, y The New Brown, Driver, and Briggs Hebrew and English Lexicon of the Old Testament, página 1029​ta ricupangui.

b Cyclopedia de McClintock y Strong (volumen 4, página 122) nishca libropica Isaías 65:17​pi mushuj jahua pacha nishpaca “mushuj gobiernomandami parlajun” ninmi.