Xikita nochi

¿Tlen okinpanok iTlaixpantijkauan Jehová ijkuak okintlajyouiltijkej?

¿Tlen okinpanok iTlaixpantijkauan Jehová ijkuak okintlajyouiltijkej?

 Itech altepetl Alemania uan okseki altepemej okatkaj kanaj treinta y cinco mil iTlaixpantijkauan Jehová uan nazis okinmiktijkej kanaj mil quinientos tokniuan. Sekimej amo tikmatij tleka oixpolikej pero ok tlatemojtokej para kimatiskej keski oixpolikej, ikinon xamo mopatlas tlen nikan kijtoua.

 ¿Ken okinmiktijkej?

  • Ika nin tepostli tlen sapanoua tlateki otlakechtsontekiayaj nazis

      Okinmiktijkej. Nazis okinmiktijkej kanaj cuatrocientos iTlaixpantijkauan Jehová ompa Alemania uan itech okseki altepemej. Miakej okinmixkomakakej uan okinkechtsontekej. Oksekimej okinmotlakej ika se tepostli uan oksekimej okinpilojkej uan okinkechtlantilinijkej.

  •   Okintlajyouiltijkej ijkuak okintsakej. Nazis okintsakej kanaj mil tokniuan, sapanoua otlajyouijkej uan omikej. Okinnauatiayaj matekipanokan, sapanoua okinuitekej, oapismikej, osekuiayaj, omokokouayaj uan amo okinpajtiayaj ikinon miakej oixpolikej. Oksekimej okinkixtijkej ijkuak otlanki Segunda Guerra Mundial pero satepan oixpolikej porque sapanoua okintlajyouiltijkej ijkuak otsaktokaj.

  •   Okinmiktijkej ika okseki tlamantli. Oksekimej tokniuan okinkaltsakej uan okinmiktijkej ika gas, sekimej okintlaliliayaj seki pajtli tlen okintlajyouiltiaya uan okinmiktiaya.

 ¿Tleka okintlajyouiltijkej?

 ITlaixpantijkauan Jehová okintlajyouiltijkej porque okitlakamatkej tlen tlamachtia Biblia. Ijkuak nazis okinmiluijkej makichiuakan seki tlamantli tlen kixnamiki Biblia, yejuan okijtojkej: “Tejwah tikpiah tiktlakitaskeh tlan Dios kijtoa iwa amo tlan kijtoah n tlakah” (Hechos 5:29). Matikitakan ome tlamantli tlen okichijkej tokniuan.

  1.   Amo omokajkalakijkej itech política. Axkan tiiTlaixpantijkauan Jehová amo timokajkalakiaj itech política, yejuan noijki ijkon okichijkej (Juan 18:36). Ikinon:

    •   Amo omochijkej soldados nion oyajkej guerra (Isaías 2:4; Mateo 26:52).

    •   Amo okichijkej votaciones nion okinpaleuijkej nazis (Juan 17:16).

    •   Amo okitlajpalouayaj bandera tlen okipiayaj nazis nion okijtojkej “Heil Hitler” (Mateo 23:10; 1 Corintios 10:14).

  2.   Okichiuayaj tlen omomachtiayaj. Maski amo okinkauiliayaj tokniuan makichiuakan tlen omomachtiayaj, yejuan:

 Se tlamachti tlen itoka Robert Gerwarth, okijto “nazis okintlajyouiltijkej iTlaixpantijkauan Jehová porque omomachtiayaj Biblia”. a Akinmej noijki okintsakej, okintlakaitakej iTlaixpantijkauan Jehová porque amo okixnamikej tlen kijtoua Biblia. Se tlakatl tlen ochantiaya Austria uan noijki otsaktoka, okijto: “ITlaixpantijkauan Jehová amo yauij guerra. Yejuan amo keman ikaj kimiktiskej”.

 ¿Kanin okinmiktijkej?

  •   Nazis okipiayaj kanin otetlajyouiltiayaj. Miakej iTlaixpantijkauan Jehová okinmiktijkej kanin otetlajyouiltiayaj nazis. Ijkon opanok itech altepemej Auschwitz, Buchenwald, Dachau, Flossenbürg, Mauthausen, Neuengamme, Niederhagen, Ravensbrück uan Sachsenhausen. Ompa Sachsenhausen okinmiktijkej kanaj doscientos iTlaixpantijkauan Jehová.

  •   Okintsakuayaj. Sekimej tokniuan okintlajyouiltijkej kanin okintsakej uan ikinon omikej. Oksekimej amitlaj okijtouayaj ijkuak itlaj okintlajtlaniayaj ikinon sapanoua okinkojkojkej uan omikej.

  •   Nazis okipiayaj kanin otemiktiayaj. Sekimej tokniuan okinmiktijkej itech altepemej Berlin-Plötzensee, Brandeburgo uan Halle/Saale. Seki amamej kijtouaj okatkaj kanaj sententa kanin nazis okinmiktijkej tokniuan.

 Sekimej iTlaixpantijkauan Jehová tlen okinmiktijkej

  •  Itoka: Helene Gotthold

     Okimiktijkej ompa: Plötzensee (Berlín)

     Helene okipiaya inamik uan ome ikoneuan. Miak uelta okikitskijka. Itech xiuitl 1937, oixpoliuik ikone tlen ayamo onesiaya porque sapanoua okitlajyouiltijkej ijkuak itlaj okitlajtlanijkej. Itech 8 de diciembre 1944 okikechtsontekej kanin otsaktoka ompa Plötzensee (Berlín).

  •  Itoka: Gerhard Liebold

     Okimiktijkej ompa: Brandeburgo

     Gerhard okipiaya 20 xiuitl ijkuak okikechtsontekej itech 6 de mayo 1943. Ome xiuitl achto, itajtsin noijki ompa okikechtsontekej. Gerhard okintlajkuilili ifamilia uan inovia: “Tla toTeko amo nechpaleuiskia, amo nikxikoskia nin tlamantli”.

  •  Itoka: Rudolf Auschner

     Okimiktijkej ompa: Halle/Saale

     Rudolf okipiaya 17 xiuitl ijkuak okikechtsontekej itech 22 de septiembre 1944. Okitlajkuilili inantsin uan okilui: “Miakej tokniuan yokixikojkej nin tlamantli uan ne noijki nitlaxikos”.

a Heydrich: El verdugo de Hitler, página 284.