Xikita nochi

¿Tleka iTlaixpantijkauan Jehová amo kichiuaj seki iluitl?

¿Tleka iTlaixpantijkauan Jehová amo kichiuaj seki iluitl?

 ¿Ken kimatij tlen iluitl amo kichiuaskej?

 ITlaixpantijkauan Jehová kitaj tlen kijtoua Biblia ijkuak kipejpenaj kox iluichiuaskej. Seki iluimej kixnamikij tlen kijtoua iTlajtol toTajtsin Dios. Ikinon iTlaixpantijkauan Jehová amo kichiuaj seki iluitl. Pero onka okseki iluitl tlen moneki san tejuan tikpejpenaskej kox tikchiuaskej. Ijkon amo techkuejsos totlalnamikilis uan ‘amo matechtlajtlakolti inawak Dios nion innawak n tlakah’ (Hechos 24:16).

 Matikitakan seki tlamantli tlen motlajtlaniaj iTlaixpantijkauan Jehová ijkuak kipejpenaj kox kichiuaskej se iluitl. a

  •   ¿Kichiuaj se iluitl tlen kixnamiki Biblia?

     Principio bíblico: “Yika noiwa kijtoa n Toteko Dios: Xikinkakajtewakah, iwa ayakmó inwah ximonelokah; amo xiktelkokah tlan teyolijtlakoa” (2 Corintios 6:15-17).

     TiiTlaixpantijkauan Jehová amo tikseliaj tlen tlamachtiaj oksekimej uan san tlakajkayauaj, ikinon amo tikchiuaj iluimej tlen kixnamikij iTlajtol toTajtsin Dios. Matikitakan seki.

     Ijkuak kinmiluichiuiliaj teotsitsintin. Jesús okijto: “Xikweyijkachiwa Moteko Dios, iwa sanwel Ye tiktekichiwilis” (Mateo 4:10). Ijkon ken kijtoua nin tlanauatil, tiiTlaixpantijkauan Jehová amo tikchiuaj Navidad, amo tikchiuaj Pascua Florida, amo tikchiuaj Domingo de Pascua nion iluitl tlen mochiua primero de mayo. Nochi ninmej iluimej opejki kichiuaj ijkuak okinueyichiuayaj teotsitsintin. Noijki tiiTlaixpantijkauan Jehová amo tikchiuaj okseki iluimej. Matikitakan:

    •  Kwanza. Amochtli Enciclopedia Moderna kijtoua nin iluitl “okitokayotijkej ika tlajtoli swahili matunda ya kwanzaa, nin kijtosneki: tlakilotl tlen achto tlaki”. Nin iluitl kichiuaj akinmej chantij África “ijkuak pixkaj”. Sekimej kijtouaj ijkuak kichiuaj nin iluitl amo kinueyichiuaj teotsitsintin. Pero se amochtli kijtoua ika nin iluitl: “Kinmaniliaj teotsitsintin tlakilotl tlen achto tlaki uan noijki kintlasojkamatiliaj inkojkoluan”. Noijki ijkon kichiuaj itech iluitl Kwanza porque “kintlasojkamatiliaj inkojkoluan para makinteochiuakan” (Encyclopedia of African Religion [Enciclopedia de la religión africana]).

      Kwanza

    •  Fiesta del Medio Otoño. Se amochtli tlen itoka Otras culturas, otras formas de vida, kijtoua itech nin iluitl “okitlamaniliayaj teotsin metstli”. “Siuamej omotlankuaketsayaj iyekapan [...] nin teotsin” (Religions of the World—A Comprehensive Encyclopedia of Beliefs and Practices [Religiones del mundo: Enciclopedia exhaustiva de creencias y prácticas]).

    •  Nowruz. “Nin iluitl opejki kichiuaj akinmej opouiayaj itech se religión tlen itoka zoroastrismo uan non tonal sapanoua okipatioitayaj. Okineltokayaj okatka se espíritu ijkuak oseuaya uan okichiualtiaya espíritu tlen okatka tlajkotonal tlen itoka Rapithwin, mamotlalpacho ijkuak oseuaya uan oksepa okiseliayaj itech iluitl Nowruz. Ijkon akinmej opouiayaj itech zoroastrismo opejki iluichiuaj tlajkotonal” (Organización de las Naciones Unidas para la Educación, la Ciencia y la Cultura [Unesco]).

    •  Shab-e Yalda. Nin iluitl okichiuayaj ijkuak oseuaya uan “mouika iuan ijkuak okiueyichiuayaj Mitra”, teotsin tlen tlauia (Sufism in the Secret History of Persia [El sufismo en la historia secreta de Persia]). Noijki nin iluitl okichiuayaj akinmej ochantiayaj Roma uan griegos ijkuak okinueyichiuayaj teotsitsintin uan noijki ijkuak okiueyichiuayaj tonaltsin. b

    •  Día de Acción de Gracias. Nin iluitl kichiuaj ijkon ken iluitl Kwanza porque noijki teotsitsintin okinmaniliayaj tlen achto otlakiaya. Satepan nin “iluitl opejki kichiuaj akinmej yauij teopan uan kijtouaj kichiuaj ken Cristo” (A Great and Godly Adventure—The Pilgrims and the Myth of the First Thanksgiving [Una gran aventura piadosa: Los peregrinos y el mito del primer día de Acción de Gracias]).

     San tlen amo kineltokaj noso kijtouaj kinpanos tlen kuali. Biblia kijtoua: “Namejuan nankitlamaniliaj teotsin tlen kitemaka Suerte” yejuan akinmej kikauaj Jehová (Isaías 65:11). Ikinon tiiTlaixpantijkauan Jehová amo tikchiuaj iluimej ken ninmej:

    •  Ivan Kupala. “Ijkuak kichiuaj nin iluitl, kineltokaj kiiluichiuiliaj Iván Kupala, nochi tlen onka kikixtia ichikaualis uan kineltokaj kiseliskej non chikaualistli tla moyolchikauaj uan tla kineltokaj kinpanos tlen kuali” (The A to Z of Belarus [Bielorrusia de la A a la Z]). Achto okichiuayaj non iluitl ijkuak sapanoua otonaya. Pero se enciclopedia kijtoua “non iluitl opejki kichiuaj akinmej opejki tlaneltokaj itech Cristo uan okichiuayaj non iluitl ijkuak okilnamikiayaj san Juan Bautista” (Encyclopedia of Contemporary Russian Culture [Enciclopedia de la cultura rusa contemporánea]).

    •  Año Nuevo Lunar (Año Nuevo chino o Año Nuevo coreano). “Ijkuak kichiuaj nin iluitl, nochtin kichiaj makinpano tlen kuali, kinueyichiuaj teotsitsintin, espíritus uan kichiaj kipiaskej miak tlamantli ijkuak peuas yankuik xiuitl (Mooncakes and Hungry Ghosts—Festivals of China [Festivales chinos: Pasteles de la luna y fantasmas hambrientos]). Akinmej chantij Corea noijki kichiuaj non iluitl. “Kinueyichiuaj inkojkoluan, kichiuaj miak tlamantli para mayakan amo kuali ejekamej uan kipiaskej miak tlamantli ijkuak peuas yankuik xiuitl uan kimatiskej tlen kinpanos nochi se xiuitl” (Encyclopedia of New Year’s Holidays Worldwide [Enciclopedia de las celebraciones de Año Nuevo de todo el mundo]).

      Año Nuevo chino

     Iluichiuaj porque kineltokaj itlaj mokaua ok yoltok ijkuak tiixpoliuij. ITlajtol toTajtsin Dios kijtoua ijkuak tiixpoliuij ayakmo mokaua itlaj ok yoltok (Ezequiel 18:4). Ikinon tiiTlaixpantijkauan Jehová amo tikchiuaj non iluitl porque oksekimej kineltokaj ok mokaua itlaj yoltok ijkuak tiixpoliuij. Matikitakan tlen iluimej amo tikchiuaj:

    •  Mikailuitl noso Todos Santos. Se enciclopedia kijtoua non tonal “kinmilnamikij akinmej yoixpolikej”. Noijki kijtoua: “Yiuejkika okineltokayaj akinmej yoixpolikej okisayaj inmialma uan omokopayaj fantasmas, naualtin, kalamej uan okseki tlamantli uan okinmonextiliayaj akinmej okintlajyouiltijkej” (New Catholic Encyclopedia [Nueva Enciclopedia Católica]).

    •  Festival Ching Ming y Festival de los Fantasmas Hambrientos. Ninmej iluimej okinchiuiliayaj inkojkoluan. Se amochtli kijtoua ijkuak kichiuaj Festival Ching Ming “kitlaliaj tlakuali, tlakonili uan tomin para ijkon akinmej yoixpolikej amo maapismikikan, amo maamikikan uan makipiakan tomin (Celebrating Life Customs Around the World—From Baby Showers to Funerals [Costumbres de todo el mundo para celebrar la vida: desde baby showers hasta funerales]). Noijki non amochtli kijtoua akinmej kinmiluichiuiliaj Fantasmas Hambrientos kineltokaj “non metstli mikamej uitsej kinmitakiuij uan noijki okachi uitsej ijkuak metstli (luna) yochikauak. Ikinon, moneki kinyolseuiskej mikamej uan kinueyichiuaskej inkojkoluan”.

    •  Chuseok. Se amochtli kijtoua akinmej chantij Corea kichiuaj non iluitl uan “kinmaniliaj tlakuali uan vino inmialma mikamej”. Nin tlamanali kiteititia “kineltokaj ok mokaua itlaj yoltok ijkuak ikaj ixpoliui” (The Korean Tradition of Religion, Society, and Ethics [La tradición coreana de la religión, la sociedad y la ética]).

     Iluitl tlen mouika iuan naualotl. ITlajtol toTajtsin Dios kijtoua: “Amikaj mayeto [...] tlen kitekitiltia adivinación, tlen kitekitiltia magia, tlen kitemoua akin tlatetsauia, tlen tetlajchiuia, tlen kitechiuilia tlen amo kuali, tlen kitlajtlania se nauali, noso ikaj tlen kijtoua tlen panos satepan nion ikaj tlen motlapouia iuan akinmej yomikej. Jehová kitlajyaltia akin kichiua nochi nin tlamantli” (Deuteronomio 18:10-​12). TiiTlaixpantijkauan Jehová amo tikchiuaj nion se iluitl tlen mouika iuan naualotl uan adivinación. Amo tikchiuaj iluitl Halloween nion se iluitl tlen nikan moijtoua:

    •  Año Nuevo cingalés uan Año Nuevo tamil. Se amochtli kijtoua: “Nochi tlen kichiuaj itech nin iluitl [...] kichiuaj seki tlamantli tlen mouika iuan astrología para mopaleuiskej” (Encyclopedia of Sri Lanka [Enciclopedia de Sri Lanka]).

    •  Songkran. Se enciclopedia kiyekijtoua nin iluitl tlen kichiuaj itech altepetl Asia, “itoka kisa itech tlajtoli sánscrita [...] tlen kijtosneki ‘molinia’ noso ‘mopatla’”. Non iluitl “kiteititia ijkuak kalaki tonaltsin uan peua constelación zodiacal de Aries” (Food, Feasts, and Faith—An Encyclopedia of Food Culture in World Religions [Tlakuali, iluitl uan tlen kineltokaj: Enciclopedia de cultura gastronómica en las religiones del mundo]).

     Iluitl tlen kichiuaj ijkon ken kijtoua tlanauatil tlen okijkuilo Moisés. Pero ayakmo mochiua porque Jesús topatka yomotemakak. ITlajtol toTajtsin Dios kijtoua: “Cristo omochiwako nochi tlan kijtoa itlanawatil” (Romanos 10:4). Tejuan tiiTlaixpantijkauan Jehová ok timopaleuiaj ika principios tlen kisaj itech tlanauatil tlen okijkuilo Moisés uan okinmakakej israelitas. Pero amo tikchiuaj iluitl ijkuak kijtouaj uits Mesías. Porque tiiTlaixpantijkauan Jehová tikneltokaj youala. Biblia kijtoua: “Nochi yon tlamantle okipiaya ipatij nijkuak ayamo owalaya in Cristo, pero axan [amo] ok itlaj ipati. Achtoj otiekaj kej yeskia otiekaj itech se ekawitl, pero axan ya tikatej itech Cristo de kan owalajtoka in yon ekawitl” (Colosenses 2:17, Itlajtol toTajtzin Dios, NHY). Nochi tlen kichiuaj kiteititiaj kichiuaj miak costumbres tlen kixnamiki Biblia. Ikinon, tiiTlaixpantijkauan Jehová amo tikchiuaj nion se iluitl tlen nikan moijtoua:

    •  Janucá. Nin iluitl kichiuaj porque kilnamikij ijkuak judíos okiyektlalijkej teokali tlen okatka Jerusalén. Pero iTlajtol toTajtsin Dios kijtoua Jesús “Ye tiópixki, okachi kuali iwa milajka. Porke amo san tlakah okichijchijkeh, yika amo de nin tlaltíkpaktli” (Hebreos 9:11). TiiTlaixpantijkauan Jehová tikneltokaj nin teokali yokipatkayotijkej.

    •  Rosh Hashaná. Nin iluitl mochiua itech achto tonal ijkuak peua xiuitl judío. Yiuejkika ijkuak okichiuayaj nin iluitl okitlamaniliayaj toTajtsin Dios (Números 29:​1-6). Pero Jesucristo omochi Mesías. Ikinon, ayakmo moneki makitlamanilikan toTajtsin Dios (Daniel 9:26, 27). ToTajtsin Dios ayakmo kipatioita non tlamanali.

  •   ¿Kinmiluiaj oksekimej tlen pouij itech okseki religiones inmiuan mailuichiuakan?

     Principio bíblico: “¿Weletis moyekuikaskeh se tlaneltokak iwa se non amo tlaneltokak? ¿Kox weletis sansikah yetoskeh [iteokal] n Dios iwa n diosmeh non kinmachijchiwah?” (2 Corintios 6:15-17).

     TiiTlaixpantijkauan Jehová timochijchikauaj timouikaskej inmiuan oksekimej uan tiktlakaitaj tlen kineltokaj. Pero amo tiiluichiuaj inmiuan oksekimej tlen pouij itech okseki religiones.

     Ijkuak kinmiluichiuiliaj oksekimej porque itlaj kuali okichijkej noso ijkuak oksekimej kijtouaj matimonechikokan iuan okseki religiones. Yiuejkika ijkuak toTajtsin Dios okinyekanki israelitas kanin ochantitoj, okatkaj oksekimej tlen ik ompa ochantiayaj okipiayaj inreligión. Ikinon, okinmilui israelitas: “Porque mitsijtlakos tla tikintekichiuilis inteotsitsiuan” (Éxodo 23:32, 33). Ikinon, tiiTlaixpantijkauan Jehová amo tikchiuaj nion se iluitl tlen nikan moijtoua:

    •  Loy Krathong. Nin iluitl kichiuaj ompa Tailandia. “Ijkuak iluichiuaj, ika amatl kinchijchiuaj chikimej tsikitsitsintin. Inmijtik kintlaliliaj ceras uan kopali uan kinkajkauaj ijtik atl. Kijtouaj nonmej ‘barquitos’ kiuikaj nochi tlen amo kuali. Noijki nin iluitl kinmilnamiktia ijkuak Buda itlaj okichi itempa atl” (Encyclopedia of Buddhism [Enciclopedia del budismo]).

    •  Día Nacional de Arrepentimiento. Itech periódico The National tlen mochijchiua itech altepetl Papúa Nueva Guinea se tekiua okijto, akinmej kichiuaj nin iluitl “kineltokaj seki tlamantli tlen otlamachti Jesús”. Noijki okijto non iluitl “kinpaleuia oksekimej makichiuakan ken okichi Cristo”.

    •  Vesak. Nin iluitl sapanoua kipatioitaj akinmej kineltokaj Buda. “Non tonal kilnamikij ijkuak oneski Buda, tlen okichi uan ijkuak oixpoliuik [nirvana]” (Diccionario de religiones comparadas).

      Vesak

     Ijkuak kichiuaj se iluitl tlen amo kisa itech Biblia. Jesús okinmilui teopixkej: “Nomejwah ijkó nonkijtlakoah itlanawatil Dios porke nonkichiwah tlan yowejka okichiwayah nomotatawah”. Ikinon, okinmilui amitlaj ipati okiueyichiuayaj toTajtsin Dios porque san otlamachtiayaj “intlanawatil n tlakah” (Mateo 15:6, 9). Ikinon tiiTlaixpantijkauan Jehová amo tikchiuaj nion se iluitl tlen nikan moijtoua:

    •  Epifanía (Timkat o Los Reyes Magos). Ijkuak kichiuaj non iluitl, kilnamikij tlen okichijkej “ixtlamatkej” ijkuak okitatoj Jesús noso ijkuak omoapolakti. Se enciclopedia kijtoua: “Sekimej tlen okijtouayaj okichiuayaj ken Cristo opejki kichiuaj non iluitl ijkuak otlaseliaya. Yejuan okinueyichiuayaj teotsitsintin tlen okijtouayaj okimaluiayaj atl uan aueyatl” (The Christmas Encyclopedia [Enciclopedia de la Navidad]). Non iluitl mouika iuan tlen kichiuaj akinmej chantij Etiopía tlen itoka Timkat “pero non iluitl san se costumbre” (Encyclopedia of Society and Culture in the Ancient World [Enciclopedia de sociedades y culturas del mundo antiguo]).

    •  Fiesta de la Asunción de la Virgen María. Akinmej kichiuaj non iluitl kineltokaj inantsin Jesús oyajki iluikak ika nochi icuerpo. Diccionario de religiones comparadas kijtoua non iluitl “opejki kichiuaj [...] itlamian siglo naui” uan itech “[Nuevo Testamento, NT] amo kanaj nesi non iluitl”.

    •  Fiesta de la Inmaculada Concepción. La Enciclopedia Católica Online, kijtoua sekimej kineltokaj María amo oneski tlajtlakole, pero kijtoua: “Amo uelis tikijtoskej non tlamantli kisa itech iTlajtol toTajtsin Dios”. San teopixkej omokuayejyekojkej ijkon tlamachtiaj.

    •  Cuaresma. Enciclopedia universal ilustrada europeo-americana, kijtoua ijkuak kichiuaj non iluitl mosauaj. Non iluitl opejki kichiuaj “itlamian xiuitl 325” ijkuak yopanok doscientos xiuitl okijkuilojkej saiktlami amochtli tlen kipia Biblia. Non Enciclopedia kijtoua Miércoles de Ceniza noso ijkuak moyolkuitiaj ijkin opanok: “Itech 1091 se teopixki itoka Urbano II otlanauati nochtin mamonechikokan ompa Benevento uan makimotlalilikan ceniza”.

    •  Meskel. Ijkuak kichiuaj non iluitl kilnamikij ijkuak “okajsikej Vera Cruz non kijtosneki cruz tlen itech okipilojkej Jesús. Ijkuakon otlatlatijkej uan ompa omijtotijkej” (Encyclopedia of Society and Culture in the Medieval World [Enciclopedia de las sociedades y culturas en el mundo medieval]). Pero tiiTlaixpantijkauan Jehová amo tiknejnekij cruz ijkuak tikueyichiuaj toTajtsin Dios.

  •   ¿Kiueyichiuaj se tlakatl, se organización noso se altepetl?

     Principio bíblico: “Nin tlen kijtoua Jehová: ‘Makiuijuikaltikan akin nochipa kineltoka tlen kijtouaj oksekimej uan mokuayejyekoua yejuan kipaleuiskej uan kikaua Jehová’” (Jeremías 17:5).

     Tejuan tiiTlaixpantijkauan Jehová techtekipachoua tlen oksekimej kinpanoua uan inpatka timotlatlaujtiaj. Pero amo tikchiuaj nion se iluitl tlen inikan moijtoua:

     Ijkuak kiiluichiuiliaj se tekiua noso ikaj tlen sapanoua kipatioitaj. Biblia kijtoua tla tiknekij kuali tiyetoskej, amo matikinneltokilikan tlen oksekimej kichiuaj. Porque yejuan noijki ualixpoliuiskej (Isaías 2:22). Ikinon, tiiTlaixpantijkauan Jehová amo tikiluichiuiliaj nion se tekiua ijkuak kajxitia xiuitl.

     Ijkuak kiluichiuiliaj bandera. TiiTlaixpantijkauan Jehová amo tikiluichiuiliaj Bandera. ¿Tleka? Biblia kijtoua: “Amo xikinmotiotikah n diosmeh tlachijchíwalteh” (1 Juan 5:21). Sekimej kijtouaj Bandera amo se teotsin noso kijtouaj amo kiueyichiuaj. Pero se tlakatl tlen itoka Carlton Hayes, okijto: “Axkan miakej kiueyichiuaj miak tlamantli itech se altepetl”. Noijki okijto: “Bandera okachi kipatioitaj itech inmialtepe uan noijki kiueyichiuaj”.

     Ijkuak kiueyichiuaj se santo. ¿Tlen okichi apóstol Pedro ijkuak se tlakatl ixpan omotlankuaketski? Biblia kijtoua: “Pero Pedro okiketsalti, iwa okili: —Ximoketsa, porke ne noiwa san ni tlakatl kemi te” (Hechos 10:25, 26). Pedro uan oksekimej apóstoles amo okitekauilijkej inyekapan mamotlankuaketsakan. Ikinon tiiTlaixpantijkauan Jehová amikaj tikiluichiuiliaj uan amo tikchiuaj nion se iluitl tlen nikan moijtoua:

    •  Mikailuitl noso Todos Santos. Amochtli tlen itoka Año cristiano kijtoua nin tonal “kinmiluichiuiliaj mikamej”. Noijki kiyekijtoua: “Akinmej kitemouaj tleka ijkon kichiuaj, amo kajsij kanin okikixtijkej non iluitl”.

    •  Ijkuak kiluichiuiliaj virgen de Guadalupe. Nin iluitl kichiuiliaj “virgen de Guadalupe” porque kineltokaj ye inantsin Jesús. Noijki kijtouaj itech 1531 okimonextili se tlakatl (Enciclopedia Guadalupana).

      Fiesta de Nuestra Señora de Guadalupe

    •  Día del santo o día onomástico. Se amochtli kiyekijtoua: “Kichiuaj non iluitl ijkuak kikuatekiaj se konetl noso ijkuak kichiua iconfirmación porque kineltokaj isanto non tonal”. Noijki non amochtli kijtoua: “Non tonal poui itech religión” (Celebrating Life Customs Around the World—From Baby Showers to Funerals [Costumbres de todo el mundo para celebrar la vida: desde baby showers hasta funerales]).

     Ijkuak kinmiluichiuiliaj políticos uan akinmej kinpatioitaj. Biblia kijtoua: “Okachi kuali matimopaleuikan itech Jehová” noijki “amo matikneltokakan tlaltikpaktlakamej techpaleuiskej” (Salmo 118:8, 9). TiiTlaixpantijkauan Jehová amo tikinpaleuiaj políticos tlamo tikteititiskej tikneltokaj tekiuajkej kiyektlaliskej ouijkayotl tlen tikixnamikij. Ikinon amo tikchiuaj iluitl Día Internacional de la Juventud noso el Día Internacional de la Mujer. Noijki amo tiiluichiuaj ijkuak kichiuaj Día de la Emancipación nion okseki iluitl. Tejuan tikneltokaj iTekiuajkayo toTajtsin Dios kichiuas ayakmo ikaj matechikoita (Romanos 2:11; 8:21).

  •   ¿Iluichiuaj porque kipatioitaj inmialtepe?

     Principio bíblico: “Dios amo kintlasojtla san sikimeh, iwa oksikimeh amó, yej itech nochi nin tlaltíkpaktli, Dios kinselia akimeh kitlakitah iwa kichiwah tlan kuali” (Hechos 10:34, 35).

     Tejuan techpaktia tichantiskej toaltepe pero amo tikchiuaj nion se iluitl tlen kichiuaj akinmej pouiji tech toaltepe porque kiteititiaj kipatioitaj inmialtepe.

     Ijkuak kinmiluichiuiliaj soldados. Jesús amikaj iuan omokualani. Ikinon okinmilui imachtijkauan: “Xikintlasojtlakah akimeh nomechkokoliah, iwa xiktlajtlanilikah Dios makintiochiwa” akinmej namechtlajyouiltiaj (Mateo 5:44). Ikinon tiiTlaixpantijkauan Jehová amo tikchiuaj nion se iluitl tlen nikan moijtoua:

    •  Día de Anzac. Se diccionario kijtoua “Anzac kijtosneki nochtin soldados tlen pouij Australia uan Nueva Zelanda”. Itech tonal Anzac opejki kinmilnamikij soldados tlen oixpolikej ijkuak omoteuitoj (Historical Dictionary of Australia [Diccionario histórico de Australia]).

    •  Día de los Veteranos (Día para Recordar, Domingo del Recuerdo y Día de la Conmemoración de los Caídos). Enciclopedia Moderna kijtoua “kinmiluichiuiliaj akinmej miak xiuitl okatkaj soldados [...] uan oixpolikej ijkuak omoteuitoj”.

     Ijkuak iluichiuaj porque itlaj opanok noso inmialtepe ayakmo kinauatia okse altepetl. Jesús okijto: “Ne amo de nin tlaltíkpaktli, yejwah noiwa ayakmó de nin tlaltíkpaktli” (Juan 17:16). TiiTlaixpantijkauan Jehová techpaktia tikmatiskej tlen opanok toaltepe pero amo tikchiuaj nion se iluitl tlen nikan moijtoua:

    •  Día de Australia. Se enciclopedia kijtoua nin iluitl kilnamikij ijkuak “itech 1788 soldados tlen oualayaj Inglaterra okitlejkoltijkej bandera uan okijtojkej tlanauatiskiaj Australia” (Worldmark Encyclopedia of Cultures and Daily Life [Enciclopedia Worldmark de las culturas y la vida diaria]).

    •  Día de Guy Fawkes. Non iluitl kichiuaj “ijkuak kilnamikij Guy Fawkes uan oksekimej católicos okinekiayaj kalakiskej Parlamento ompa [Gran Bretaña] uan okinekiayaj kimiktiskej tekiua Jacobo I. Non opanok itech 1605” (A Dictionary of English Folklore [Diccionario de folclore inglés]).

    •  Día de la Independencia. Iluichiuaj porque inmialtepe ayakmo kinauatia okse altepetl.

  •   ¿Sapanoua konij alcohol auilnemij itech non iluitl?

     Principio bíblico: “Miak xiwitl nomejwah ononkichijtinenkeh tlan kiwilitah kichiwaskeh akimeh amo kitlakitah Dios. Ononmoixpolojtinemiah iwa ononkichiwayah tlan kelewiah nomokuerpo, onontlawantinemiah, ononmopaktijtinemiah itech ilwimeh pitsotikeh. Iwa tlan okachi tetlajyalti, ononkinweyijkatlaliayah diosmeh non san kinmachijchiwah” (1 Pedro 4:3).

     TiiTlaixpantijkauan Jehová tiktlakamatij nin principio. Ikinon amo tiiluichiuaj iuan akinmej tlauanaj. Tejuan techpaktia tiyetoskej iuan toyolikniuan. Tla ikaj kineki konis alcohol, uelis amo miak konis. Timochijchikauaj tiktlakamatiskej nin principio bíblico: “Tla nontlakuah, noso nonkonih, noso itla ok se nonkichiwah, nochi xikchiwakah para nonkiweyijkachiwaskeh n Totajtsi Dios” (1 Corintios 10:31).

     TiiTlaixpantijkauan Jehová amo tikchiuaj carnavales nion okseki iluitl kanin kichiuaj miak tlamantli tlen kixnamiki Biblia. Noijki amo tikchiuaj iluitl tlen itoka Purim uan kichiuaj judíos. Yiuejkika judíos okilnamikiayaj non iluitl porque okinmakixtijkej itech siglo makuili achto ualaskia Jesús. Pero axkan kichiuaj se carnaval itech non iluitl. Se amochtli itoka Judaísmo kiyekijtoua “ijkuak kichiuaj non iluitl sapanoua tlakonij uan kinmotlaliliaj mascaras uan disfraces” uan “tlakamej motlakentiaj ken siuamej”.

 ¿Ok kintlasojtlaj akinmej inmiuan chantij maski amo kichiuaj seki iluitl?

 Kema. ITlajtol toTajtsin Dios kijtoua matikintlasojtlakan uan matikintlakaitakan akinmej inmiuan tichantij maski okse tlamantli kineltokaj (1 Pedro 3:​1, 2, 7). Ijkuak se iTlaixpantijka Jehová ayakmo iluichiua, xamo sekimej tlen inmiuan chanti kualanij, moyolkokouaj uan mokuayejyekouaj ayakmo kintlasojtlaj. Ikinon, tiiTlaixpantijkauan Jehová timochijchikauaj tikinmititiskej tikintlasojtlaj akinmej inmiuan tichantij uan tikinyekiluiaj tleka ayakmo tiiluichiuaj pero uelis timoyolpaktiskej okse tonal ijkuak amo iluichiuaj.

 ¿Kinmiluiaj oksekimej amo mailuichiuakan?

 Amo. TiiTlaixpantijkauan Jehová tikneltokaj sejse moneki kipejpenas tlen kichiuas (Josué 24:15). Nochtin tikintlakaitaj maski tlatlamantli kineltokaj (1 Pedro 2:​17).

a Nin tlamachtil amo kijtoua nochi iluitl tlen amo kichiuaj iTlaixpantijkauan Jehová nion amo ijkuilitokej nochi principios bíblicos.

b Mithra, Mithraism, Christmas Day & Yalda (Mitra, mitraísmo, Navidad y Yalda), de K. E. Eduljee, páginas 31 a 33.