1, 2. a) Millaista työtä Ruut teki? b) Mitä myönteisiä asioita Ruut oppi Jumalan laista ja kansasta?

RUUT polvistui päivän aikana kokoamiensa ohralyhteiden viereen. Iltahämärä oli laskeutumassa Betlehemin ympärillä levittäytyville pelloille, ja monet elonkorjaajat olivat jo palaamassa tuohon ylhäällä harjanteella sijaitsevaan pikkukaupunkiin. Pitkän päivän uurastus tuntui varmasti Ruutin kehossa, sillä hän oli työskennellyt lähes tauotta aamuvarhaisesta lähtien, mutta silti hän vielä pui viljan hakkaamalla sitä pienellä kepillä tai varstalla, niin että jyvät irtosivat tähkistä. Päivä oli kaiken kaikkiaan sujunut paremmin kuin hän oli toivonutkaan.

² Alkoiko tuon nuoren moabilaislesken tilanne viimein selkiytyä? Kuten saimme edellisestä luvusta tietää, hän oli lähtenyt anoppinsa Noomin mukaan, kun tämä oli palannut Moabista Betlehemiin. Ruut oli vannonut pysyvänsä hänen rinnallaan ja palvovansa hänen Jumalaansa Jehovaa. Perillä hänelle pian selvisi, että Jehovan laki otti käytännöllisellä ja kunnioittavalla tavalla huomioon köyhät israelilaiset ja vierasmaalaiset. Nyt hän huomasi, että jotkut Jehovan kansaan kuuluvat, jotka saivat opetusta Lain alaisuudessa, olivat hengellisiä ja huomaavaisia ihmisiä, ja se kosketti hänen surevaa sydäntään.

3, 4. a) Miten Boas oli rohkaissut Ruutia? b) Miten Ruutin esimerkki voi auttaa meitä nykyisinä taloudellisesti vaikeina aikoina?

³ Tällainen oli Boas, varakas vanhempi mies, jonka pelloilla Ruut oli ollut jälkikorjuussa ja joka oli kiinnittänyt Ruutiin päivällä isällistä huomiota. Ruut ei voinut olla hymyilemättä itsekseen muistaessaan Boasin ystävälliset sanat. Tämä oli kiittänyt häntä siitä, että hän piti huolta Noomista ja oli etsinyt turvaa tosi Jumalan Jehovan siipien alta. (Lue Ruutin 2:11–14.)

⁴ Silti tulevaisuus saattoi huolestuttaa Ruutia jossain määrin. Miten köyhtynyt vierasmaalainen, jolla ei ollut miestä eikä lasta, pystyisi elättämään itsensä ja ikääntyneen naisen vuodesta  toiseen? Riittäisikö siihen jälkikorjuu? Entä kuka huolehtisi hänestä vanhana? Jos tällaiset ajatukset painoivat hänen mieltään, se oli ymmärrettävää. Nykyajan taloudellisesti vaikeina aikoina monilla on samanlaisia huolia, ja voimme jäljitellä Ruutia monessa suhteessa, kun näemme, miten hänen uskonsa auttoi häntä selviytymään noista haasteista.

5, 6. a) Kuinka menestyksekäs oli Ruutin ensimmäinen päivä jälkikorjuussa Boasin pellolla? b) Miten Noomi reagoi nähdessään Ruutin?

⁵ Puituaan ohran ja koottuaan jyvät Ruut huomasi, että hänellä oli jyviä noin eefamitallinen eli 22 litraa. Tuo määrä saattoi painaa peräti 14 kiloa! Hän nosti kantamuksen ylös – ehkä päänsä päälle nyyttiin käärittynä – ja suuntasi kohti Betlehemiä illan pimetessä. (Ruut 2:17.)

⁶ Noomi otti rakkaan miniänsä lämpimästi vastaan ja veti kenties yllättyneenä henkeä nähdessään tämän runsaat tuomiset. Ruut toi mukanaan myös Boasin työntekijöille tarjoaman ruoan tähteitä, ja nuo kaksi nauttivat yksinkertaisen aterian. Noomi kysyi: ”Missä olet poiminut tänään ja missä olet työskennellyt? Siunattu tulkoon siitä, joka on kiinnittänyt sinuun huomiota.” (Ruut 2:19.) Tarkkanäköisenä hän päätteli viljan suuresta määrästä, että joku oli kiinnittänyt nuoreen leskeen huomiota ja kohdellut tätä ystävällisesti.

7, 8. a) Kenestä Noomi katsoi Boasin huomaavaisuuden olevan lähtöisin ja miksi? b) Miten Ruut osoitti edelleen uskollista rakkautta anoppiaan kohtaan?

⁷ Virisi keskustelu, jonka aikana Ruut kertoi Boasin huomaavaisuudesta. Liikuttunut Noomi sanoi: ”Siunatkoon häntä Jehova, joka ei ole luopunut rakkaudellisesta huomaavaisuudestaan eläviä ja kuolleita kohtaan.” (Ruut 2:20.) Hän katsoi, että Boasin huomaavaisuus oli lähtöisin Jehovasta, joka saa palvelijansa ilmaisemaan anteliaisuutta ja lupaa palkita heidät siitä. * (Lue Sananlaskujen 19:17.)

⁸ Noomi kehotti Ruutia noudattamaan Boasin neuvoa jatkaa jälkikorjuuta hänen pelloillaan ja pysyä hänen huonekuntansa nuoren naisväen lähettyvillä, jotteivät elonkorjaajat ahdistelisi häntä, ja Ruut toimi niin. Hän myös ”asui edelleen  anoppinsa luona”. (Ruut 2:22, 23.) Näistä sanoista heijastuu jälleen Ruutin huomattava ominaisuus, uskollinen rakkaus. Hänen esimerkkinsä voi saada meidät miettimään, kunnioitammeko me sukulaisuussuhteita tukemalla omaisiamme uskollisesti ja auttamalla heitä tarvittaessa. Tällaiset uskollisen rakkauden teot eivät koskaan jää huomaamatta Jehovalta.

9. Mitä voimme oppia Ruutilta ja Noomilta perheestä?

⁹ Muodostivatko Ruut ja Noomi oikean perheen? Jotkut ajattelevat, että oikeaan perheeseen kuuluu isä, äiti ja lapset sekä ehkä isovanhemmat. Ruutin ja Noomin esimerkki osoittaa kuitenkin, että Jehovan palvelijat voivat saada hyvin pienenkin perheen hehkumaan lämpöä ja rakkautta. Arvostatko sinä omaa perhettäsi? Jeesus muistutti seuraajiaan, että kristillinen seurakunta voi olla perhe niille, joilla ei ole omaisia (Mark. 10:29, 30).

10. Miten Noomi halusi auttaa Ruutia?

¹⁰ Ruut kävi jälkikorjuussa Boasin pelloilla ohrankorjuusta vehnänkorjuuseen, suunnilleen huhtikuusta kesäkuuhun. Viikkojen vieriessä Noomi epäilemättä mietti tarkemmin, mitä hän voisi tehdä rakkaan miniänsä hyväksi. Moabissa hän oli ollut varma, ettei mitenkään voisi auttaa Ruutia löytämään uutta miestä (Ruut 1:11–13). Nyt Noomi tuli kuitenkin toisiin ajatuksiin ja sanoi hänelle: ”Tyttäreni, eikö minun pitäisi etsiä sinulle lepopaikka?” (Ruut 3:1.) Siihen aikaan oli tapana, että vanhemmat etsivät lapsilleen puolison, ja koska Ruut oli Noomille kuin oma tytär, hän halusi löytää tälle ”lepopaikan”, kodin ja miehen jotka tarjoaisivat turvaa ja suojaa. Mutta mitä Noomi saattoi tehdä?

11, 12. a) Mihin Jumalan lain rakkaudelliseen säädökseen Noomi viittasi, kun hän sanoi Boasia ”lunastajaksi”? b) Miten Ruut suhtautui anoppinsa neuvoon?

¹¹ Kun Ruut oli ensimmäisen kerran puhunut Boasista, Noomi oli sanonut: ”Se mies on meille sukua. Hän on lunastajiamme.” (Ruut 2:20.) Mitä tämä merkitsi? Jumalan Israelille antamassa Laissa oli rakkaudellisia säädöksiä niiden perheiden hyväksi, jotka köyhyyden tai kuolemantapauksen johdosta joutuivat ahtaalle. Jos nainen jäi leskeksi lapsettomana, tilanne oli erityisen musertava, koska miehen nimi häviäisi jälkeläisten  puuttuessa. Jumalan laki salli kuitenkin miehen veljen avioitua lesken kanssa, jotta tämä voisi synnyttää perillisen, joka säilyttäisi vainajan nimen ja huolehtisi perheen omaisuudesta (5. Moos. 25:5–7). *

¹² Noomi kertoi Ruutille toimintasuunnitelman. Ehkäpä nuoren naisen silmät laajenivat hämmästyksestä anopin puhuessa, sillä Israelin laki oli hänelle vielä melko vieras samoin kuin monet maan tavat. Siitä huolimatta hän arvosti Noomia niin syvästi, että kuunteli tarkkaan joka sanan. Noomin neuvo tuntui hänestä ehkä oudolta tai kiusalliselta, ellei peräti nöyryyttävältä, mutta hän halusi noudattaa sitä ja sanoi nöyrästi: ”Minä teen kaiken, mitä minulle sanot.” (Ruut 3:5.)

13. Mitä voimme oppia Ruutilta vanhempien ihmisten neuvoihin suhtautumisesta? (Ks. myös Job 12:12.)

¹³ Nuorten on joskus vaikea noudattaa vanhempien ja kokeneempien neuvoja. He voivat helposti ajatella, etteivät nämä ymmärrä nuorten haasteita ja ongelmia. Ruutin nöyrä esimerkki muistuttaa, että meidän voi olla hyvin palkitsevaa kuunnella niiden vanhempien ihmisten viisaita sanoja, jotka rakastavat meitä ja haluavat parastamme. (Lue psalmi 71:17, 18.) Mitä Noomi sitten neuvoi, ja oliko neuvon noudattamisesta Ruutille hyötyä?

14. Mikä oli puimatanner, ja mitä siellä tehtiin?

¹⁴ Sinä iltana Ruut suuntasi askeleensa puimatantereelle, kovaksi poljetulle tasanteelle, jolle maanviljelijät toivat viljan puitavaksi ja viskattavaksi. Tällainen paikka sijaitsi yleensä kukkulan rinteellä tai laella, missä tuuli riittävän voimakkaasti loppuiltapäivästä ja alkuillasta. Puitu vilja viskattiin ilmaan lapiomaisella viskimellä, jolloin kevyet akanat lensivät pois ja painavammat jyvät putosivat takaisin maahan.

15, 16. a) Miltä puimatantereella näytti, kun Boas illalla lopetti työnsä? b) Miten Boas huomasi, että Ruut makasi hänen jalkopäässään?

¹⁵ Ruut seurasi sivusta, kun töitä lopeteltiin illalla. Boas oli valvonut viljansa viskaamista, ja sitä oli kertynyt suuri kasa. Syötyään itsensä kylläiseksi hän asettui makuulle suuren viljakasan reunaan. Näin oli ilmeisesti tapana toimia, jottei arvokas sato joutuisi varkaiden käsiin. Kun Ruut näki Boasin menevän yöpuulle, oli aika toteuttaa Noomin suunnitelma.

¹⁶ Ruut hiipi lähemmäksi sydän pamppaillen. Mies oli selvästi jo sikeässä unessa, joten hän nosti peitettä jalkopäästä ja asettui siihen makaamaan, kuten Noomi oli neuvonut. Sitten hän odotti. Aika kului verkalleen, ja Ruutista se varmaankin tuntui ikuisuudelta. Viimein puoliltaöin Boas alkoi liikehtiä, ja hän kurottautui eteenpäin kylmästä vapisten, luultavasti peittämään jalkansa – ja tunsi jonkun olevan lähellä. ”Katso, hänen jalkopäässään makasi nainen!” (Ruut 3:8.)

17. Mitkä kaksi yksinkertaista tosiasiaa on jäänyt huomaamatta niiltä, jotka näkevät Ruutin toiminnassa jotain sopimatonta?

 ¹⁷ ”Kuka sinä olet?” hän kysyi. Ruut vastasi, kenties ääni värähtäen: ”Minä olen Ruut, orjattaresi, ja sinun on levitettävä liepeesi orjattaresi yli, sillä sinä olet lunastaja.” (Ruut 3:9.) Jotkut ovat nykyään yrittäneet nähdä Ruutin toiminnassa ja sanoissa jotain seksuaalista, mutta heiltä on jäänyt huomaamatta kaksi yksinkertaista tosiasiaa. Ensiksikin Ruut noudatti oman aikansa tapoja, joista monet ovat jääneet pois käytöstä jo kauan sitten, joten olisi virhe tarkastella hänen toimiaan nykypäivän rappeutuneen moraalin vinoutuneesta näkökulmasta. Toiseksi Boasin reaktio osoittaa selvästi, että hän piti Ruutin käytöstä moraalisesti puhtaana ja hyvin kiitettävänä.

18. Mitä Boas sanoi rauhoittaakseen Ruutia, ja millä kahdella tavalla Ruut oli ilmaissut rakkaudellista huomaavaisuutta?

¹⁸ Boasin puhuessa hänen lempeä äänensävynsä tuntui Ruutista varmaankin rauhoittavalta. Boas sanoi: ”Jehova siunatkoon sinua, tyttäreni. Sinä olet ilmaissut rakkaudellista huomaavaisuuttasi viimeksi vielä paremmin kuin ensimmäisellä kerralla, kun et ole lähtenyt nuorten miesten perään, et alhaisten etkä rikkaiden.” (Ruut 3:10.) ”Ensimmäinen kerta” viittasi siihen, miten Ruut oli ilmaissut uskollista rakkautta seuraamalla Noomia Israeliin ja huolehtimalla hänestä. Sanalla ”viimeksi” Boas tarkoitti sitä, miten Ruut oli juuri toiminut. Hän olisi nuorena naisena voinut etsiä puolisoa paljon nuorempien miesten joukosta, rikkaiden tai köyhien, mutta hän halusi tehdä hyvää paitsi Noomille myös tämän miesvainajalle ja säilyttää miehen nimen Israelissa. Ei ole vaikea nähdä, miksi Ruutin epäitsekkyys teki Boasiin vaikutuksen.

19, 20. a) Miksi Boas ei ottanut Ruutia vaimokseen heti? b) Miten Boas osoitti ystävällisyyttä Ruutia kohtaan ja suojeli hänen mainettaan?

¹⁹ Boas jatkoi: ”Ja nyt, tyttäreni, älä pelkää. Teen hyväksesi kaiken, minkä sanot, sillä jokainen kansani portissa tietää, että sinä olet oivallinen nainen.” (Ruut 3:11.) Hän ottaisi Ruutin mielellään vaimokseen, eikä pyyntö toimia lunastajana kenties ollut hänelle edes täysi yllätys. Vanhurskaana miehenä hän ei kuitenkaan aikonut toimia pelkästään omien mieltymystensä  mukaan, joten hän kertoi, että oli olemassa lunastaja, joka oli vielä läheisempää sukua Noomin miesvainajalle. Boas keskustelisi asiasta ensin tuon miehen kanssa ja tarjoaisi hänelle mahdollisuutta ottaa Ruut vaimokseen.

²⁰ Boas kehotti Ruutia lepäämään lähelle aamunkoittoa, jolloin tämä voisi poistua puimatantereelta huomaamattomasti. Hän halusi suojella heidän kummankin mainetta, sillä jotkut saattaisivat luulla, että heidän välillään oli tapahtunut jotain moraalitonta. Ruut kävi miehen jalkopäähän makuulle uudestaan, kenties levollisempana, koska oli saanut niin ystävällisen vastauksen pyyntöönsä. Sitten, ennen kuin aamu valkeni, Ruut nousi ylös. Boas mittasi hänen päällysviittaansa runsaasti ohraa, ja tämä lahja mukanaan hän palasi Betlehemiin. (Lue Ruutin 3:13–15.)

21. Minkä ansiosta Ruut oli saanut ”oivallisen naisen” maineen, ja miten voimme jäljitellä hänen esimerkkiään?

²¹ Ruutista tuntui varmasti hyvältä miettiä Boasin sanoja, joiden mukaan hänet tunnettiin yleisesti ”oivallisena naisena”. Hänen maineeseensa oli epäilemättä vaikuttanut merkittävästi hänen halukkuutensa oppia tuntemaan Jehova ja palvella häntä. Lisäksi hän oli ollut hyvin huomaavainen ja ymmärtäväinen Noomia ja tämän kansaa kohtaan ja valmis mukautumaan uusiin tapoihin. Voimme jäljitellä Ruutin uskoa suhtautumalla toisiin ja heidän tapoihinsa kunnioittavasti. Silloin mekin saatamme saada oivallisen ihmisen maineen.

22, 23. a) Mikä saattoi olla Boasin Ruutille antaman lahjan merkitys? (Ks. alaviite.) b) Mitä Noomi neuvoi Ruutia tekemään?

²² ”Kuka olet, tyttäreni?” kysyi Noomi Ruutin palatessa kotiin. Ehkä hän ei pimeässä erottanut, kuka tulija oli, mutta toisaalta hän on voinut haluta tietää, oliko Ruut vielä sama sitoutumaton leski kuin lähtiessään vai odottiko tätä avioliitto. Ruut kertoi anopilleen heti, mitä kaikkea oli tapahtunut, ja näytti Boasin lähettämän runsaan viljalahjan. * (Ruut 3:16, 17.)

²³ Noomi neuvoi Ruutia viisaasti jättämään jälkikorjuun siltä päivältä väliin ja jäämään kotiin. Hän vakuutti: ”Mies ei saa  rauhaa ennen kuin on saattanut asian tänään päätökseen.” (Ruut 3:18.)

24, 25. a) Miten Boas osoitti olevansa rehti ja epäitsekäs mies? b) Miten Ruutia siunattiin?

²⁴ Noomi oli aivan oikeassa. Boas meni kaupungin portille, missä kaupungin vanhimmat yleensä tapasivat toisensa, ja odotti, kunnes näki Noomin miesvainajalle läheisempää sukua olevan miehen. Sitten hän tarjosi tälle todistajien läsnä ollessa mahdollisuutta toimia lunastajana ja avioitua Ruutin kanssa. Mies kuitenkin kieltäytyi sillä perusteella, että se turmelisi hänen oman perintönsä. Silloin Boas ilmoitti kaupungin portilla olevien todistajien edessä, että hän toimisi lunastajana ostamalla Noomin miesvainajan Elimelekin maapalstan ja menemällä naimisiin Elimelekin pojan Mahlonin lesken Ruutin kanssa. Boas sanoi toivovansa, että tämän ansiosta ”vainajan nimi nousisi hänen perinnölleen”. (Ruut 4:1–10.) Boas oli tosiaan rehti ja epäitsekäs mies.

²⁵ Boas avioitui Ruutin kanssa, ja ”Jehova antoi hänen [Ruutin] hedelmöityä, ja hän synnytti pojan”. Betlehemin naiset siunasivat Noomia ja ylistivät Ruutia sanoen, että tämä oli Noomille parempi kuin seitsemän poikaa. Aikanaan Ruutin pojasta tuli suuren kuninkaan Daavidin isoisä. (Ruut 4:11–22.) Daavid puolestaan oli Jeesuksen Kristuksen esi-isä (Matt. 1:1). *

26. Mistä Ruutin ja Noomin esimerkki muistuttaa meitä?

²⁶ Ruutia tosiaan siunattiin kuten Noomiakin, joka kasvatti lasta kuin omaansa. Näiden kahden naisen elämä muistuttaa meitä koskettavalla tavalla siitä, että Jehova Jumala panee merkille kaikki, jotka uurastavat nöyrästi huolehtiakseen perheestään ja palvelevat häntä uskollisesti hänen valitun kansansa yhteydessä. Hän palkitsee aina Boasin, Noomin ja Ruutin kaltaiset uskolliset ihmiset.