Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Bantta Dosan Eeno Giidosona—Raashiyan

Bantta Dosan Eeno Giidosona—Raashiyan

RAASHIYAA biittan deˈiya Yihoowa Markkatu oosoy oosettennaadan daro layttawu diggidoogee attin 1991n higgiyan erettido wode, eti keehi ufayttidosona. Yan deˈiya Yihoowa Markkatu qooday tammu kushe daridi haˈˈi 170,000 heera gidanaagaa he wode daroti waayi qoppana! Kawotettaabaa minnidi sabbakiya hegeetu giddon ayyaanaabaa cahaa oosuwan maaddanawu hara biittappe Raashiyaa biida Yihoowa Markkati deˈoosona. (Maa. 9:37, 38) Hegeetuppe amaridaageetubaa ane beˈoos.

BANTTA DOSAN OOTTIYA ISHANTTI GUBAAˈETI MINNANAADAN MAADDOOSONA

Raashiyaa biittan nu oosoy digettiyoogee attido laytti, Inggilize biittan deˈiya Maatiwuyyo layttay 28. He laytti shiiqido gita shiiquwan, Awurooppan arshsho baggan deˈiya gubaaˈetussi maadoy koshshiyoogee issi haasayan qoncciis. Leemisuwawu, Raashiyan Seynt Piterssiberg kataman deˈiya issi gubaaˈiyan gubaaˈiyawu oottiyay issi ura xalla gidiyoogaanne gubaaˈe cimi mule baynnaagaa haasayaa haasayiyaagee qonccissiis. Gidikkokka, aassiyaageeti xeetan qoodettiya asaa Geeshsha Maxaafaa xannaˈissoosona! Maatiwu, “He haasayaappe simmin, taani ubbatoo Raashiyaa biittaabaa qoppaas; yaatiyo gishshawu, taani yaa baanawu koyiyoogaa Yihoowayyo yootaas” yaagiis. I amarida miishshaa dagayiis, darobaa bayzziis, qassi 1992n Raashiyaa biis. Yaatin i waanidee?

Maatiwu, “Metidabaappe issoy he biittaa qaalaa. Taani ayyaanaabaa loytta haasayana danddayabeykke” yaagiis. Metida harabay deˈiyo keettaa demmiyoogaa. “Sohuwaara kiyanaadan yootin taani issi keettaappe kiyada hara keettaa gelido wodee qoodin wurenna.” Koyro hegaadan metootikkokka, Maatiwu, “Taani Raashiyaa biittaa biidoogaa mala loˈˈobaa kuuya erikke” yaagiis. I, “Hagan haggaaziyoogan taani Yihoowan kaseegaappe aaruwan ammanettiyoogaa tamaaraas; qassi i tana kaalettiyoogaa daro ogiyan beˈaas” yaagidi hegaa qonccissiis. Maatiwu guyyeppe gubaaˈe cimanne dumma aqinye gidiis; qassi haˈˈi Seynt Piterssiberg katamaa matan deˈiya macara biiruwan haggaazees.

Hiroy 1999n Jaappaane biittan Gubaaˈiyan Oottiyaageeti Loohiyo Timirtte Keettaappe anjjettiyo wode ayyo layttay 25; qassi a asttamaaretuppe issoy i kare biitti biidi haggaazanaadan minttettiis. Hiroy Raashiyaa biittan aassiyaageeti keehi koshshiyoogaa siyidi, he biittaa qaalaa tamaariyoogaa doommiis. I maaddiya harabaakka oottiis. I, “Taani usuppun aginawu Raashiyaa biitti baas. Balggoy yan caljjo gidiyo gishshawu, taani meeguwaa danddayanaakkonne beˈanawu Hidaariyan yaa baas” yaagiis. He balggoy aadhi simmin, miishshaa dagayidi guyye Raashiyaa biitti simmidi yan deˈanawu Jaappaane biidi darobaa haarennan deˈiis.

Hiroy Raashiyan deˈiyoogaa doommoosappe haˈˈi 12 laytta gidiis; qassi daro gubaaˈiyan haggaaziis. Issi issitoo 100ppe dariya aassiyaageeti deˈiyo gubaaˈiyan gubaaˈe cimay a xalla. Issi gubaaˈiyan i saaminttan saaminttan, Haggaazo SHiiquwaappe dariya baggaa, Tiˈokiraase Haggaazo Timirtte Keettaa, Wochiyo Keelaa Xinaatiyaanne Gubaaˈe Maxaafaa Xinaatiyaa ichashaa kaalettees. Qassi minttettanawu darota biidi oychees. Hiroy he wodebaa hassayidi, “Ishanttinne michontti ayyaanaaban minnanaadan maaddiyoogee keehi ufayssiyaaba” yaagiis. Aassiyaageeti keehi koshshiyo sohuwaa biidi haggaaziyoogee a waati maaddidee? I, “Taani Raashiyaa yaanaappe kase, cimanne aqinye gidada haggaazaas; shin haa ya simmada Yihoowaara dumma dabbotaa medhidabadan tawu siyettees. Ta deˈuwan ubbaban kaseegaappe aaruwan Yihoowan ammanettiyoogaa tamaaraas” yaagiis. Hiroy 2005n Svetlano ekki simminkka eti naaˈˈay aqinye gididi haggaazoosona.

Kanaada biittan deˈiya Maatiwu layttay 34; qassi a ishaa Maykilawu layttay 28. Naaˈˈaykka Raashiyaa biitti beˈanawu biidi, tumaa eranawu koyiya daroti shiiquwaa uttiyaaba gidikkokka, kaalettiya ishantti keehi guutta gidiyoogaa beˈidi garamettidosona. Maatiwu, “Taani beˈanawu biido gubaaˈiyan 200 asay shiiqees; shin layttaa keehi sugida issi gubaaˈe cimaynne gubaaˈiyawu oottiya issi yelagay shiiqo ubbaa kaalettoosona. Taani hegaa beˈidoogee he ishantta maaddanawu yaa baanawu koyanaadan oottiis” yaagiis. I, 2002n Raashiyaa biis.

Oyddu layttappe guyyiyan, Maykili Raashiyaa biidi haˈˈikka ishantti keehi koshshiyoogaa sohuwaara akeekiis. I gubaaˈiyawu oottiyaagaa gidiyo gishshawu, hisaabiyaara, xuufiyaaranne haggaazo moottaara gayttidaagan gubaaˈiyan oottanaadan maddabettiis. I gubaaˈe xaafee oottiyoobaa oottanaadan, dere haasayaa haasayanaadan, qassi gita shiiquwawu issi issibaa giigissiyoogaaninne Kawotettaa Addaraashaa keexxiyoogan maaddanaadankka shoobettiis. Haˈˈikka maaddana koshshiyo darobay gubaaˈiyan deˈees. Darobaa oottiyoogee deexxiyaaba gidikkokka, haˈˈi gubaaˈe cima gididi haggaaziya Maykili, “Ishantta maaddiyoogee tana keehi ufayssees. Hegee taani deˈana danddayiyo aybippenne loˈˈo oge!” yaagiis.

Guyyeppe, Maatiwu Marino ekkiis; qassi Maykili Olgo ekkiis. Eti oyddaynne bantta dosan oottiya hara daroti dicci dicci biya gubaaˈeta ubbatoo maaddoosona.

MISHETTIDI OOTTIYA MICHOTI CAHAA OOSUWAN MAADDOOSONA

Tatiyaniyyo 1994n layttay 16; he wode CHeek Ripublikeppe, Poolanddeppenne Slovaakiyaappe biida usuppun dumma aqinyeti Yukreenen i gubaaˈiyan haggaaziyoogaa doommidosona. A, “Eti mishettidi haggaaziya, keha, Geeshsha Maxaafaa loytti eriyaanne pashkka aqinye” yaagada etabaa hassayawusu. Eti bantta goˈˈaa aggido gishshawu Yihooway eta waati anjjidaakko akeekada, ‘Taani eta mala gidanawu koyays’ gaada qoppaasu.

Tatiyano aqinyetu hanotay minttettin, a timirtte keettay gorddettin shemppiyo wodiyan Yukreeneeninne Belaarusen kase Yihoowa Markki bi erenna gaxariyaa baada haratuura sabbakaasu. A hegan keehi ufayttido gishshawu, Raashiyan uttada loytta haggaazanawu halchaasu. A koyro, kare biittaappe baada yan deˈiya michiyo oychanawunne aqinye gidada haggaazaydda oottiyo oosuwaa koyanawu guutta wodiyawu yaa baasu. Guyyeppe, a Raashiyan deˈanawu 2000n baasu. A metootadee?

Tatiyana hagaadan gaasu: “Taani gita keettaa keraa ekkanawu danddayenna gishshawu, haratu son issi kifiliyaa keraa ekkaas. Hegaadan deˈiyoogee wayssiyaaba. Taani ta biitti simmanawu qoppido wodee deˈees. SHin taani genccada haggaazikko goˈettanaagaa akeekanaadan Yihooway ubba wode tana maaddiis.” Tatiyana haˈˈi Raashiyan missoonaawe gidada haggaazawusu. A wurssettan, “Taani ta biittaappe kiyada deˈido laytta ubban daro loˈˈobaa tamaaraasinne daro laggeta demmaas. Ubbaappe aaruwan, he layttay ta ammanoy minnanaadan maaddiis” yaagaasu.

Jaappaane biittan deˈiya Masakiyyo haˈˈi layttay 52 heera; a misoonaawe gidada haggaazanawu ba deˈo layttan koyikkonne, sahoy a hegaa oottana danddayikke gaada qoppanaadan oottiis. SHin sahoy guuttaa decin, a cahaa oosuwan maaddanawu Raashiyaa baanawu qofaa qachaasu. Giiga keettaanne ubbatoo oottiyo oosuwaa demmanawu metootikkonne, a Jaappaane qaalaa tamaarissiyoogaaninne keettaa geeshshiyoogan aqinyetetta oosuwawu maaddiya miishshaa demmawusu. A aggennan haggaazanaadan maaddidabay aybee?

Raashiyan haggaazido 14ppe dariya layttaabaa qoppada Masaka, “Haggaazuwan taani demmiyo ufayssay tana gakkiya ayba metuwaakka doganaadan oottees. Kawotettaabaa aassiyaageeti keehi koshshiyoosan sabbakiyoogee oorattabay darido keehi ufayssiya deˈuwaa deˈanaadan oottees” yaagaasu. A gujjada, “Yihooway taayyo miyoobaa, maayiyoobaanne deˈiyoosaa he layttatun waati giigissidaakko beˈiyoogee tana maalaalissiyaaba” yaagaasu. Masaka Raashiyan aassiyaageeti keehi koshshiyoosan haggaazidoogaadan, Kirggistaanenkka cahaa oosuwaa oottaasu. Qassi, Inggilize qaalaa, CHayna qaalaanne Wigoor qaalaa goˈettiya citata maaddaasu. Haˈˈi a Seynt Piterssibergen aqinye gidada haggaazawusu.

SO ASAY ISSIPPE MAADDIDI ANJJETTIIS

Miishshay metiyo gishshawu, so asay darotoo injje deˈuwaa deˈanawu hara biitti bees. SHin beni wode deˈida Abrahaameegaadaaninne Saarigaadan issoti issoti ayyaanaabawu hara biitti boosona. (Doo. 12:1-9) Bantta biittaa Yukreeneppe 2003n Raashiyaa biida Mikaˈilabaanne a machee Ingibaa qoppa. Geeshsha Maxaafaa xannaˈanawu koyiya asaa eti sohuwaara demmidosona.

Mikaˈili hagaadan giis: “Nuuni issi wode, Yihoowa Markkati kase sabbaki erenna heeran sabbakida. Issi cimay kariyaa dooyidi, ‘Intte sabaakee?’ yaagidi oychiis. Nuuni ee gin i, ‘Intte issi gallassi ta soo yaanaagaa taani erays. Yesuusi yootidobay polettennan attana danddayenna’ yaagiis. Bitanee yaagidi, Maatiyoosa 24:14n deˈiya qofaa yootiis.” Mikaˈili gujjidi hagaadan giis: “Qassi, tumaa eranawu keehi koyiya, Baptistte haymaanootiyaa kaalliya tammaa gidiya ashkke maccaasata hegaa heeran demmida. Eti banttawu deˈiya Merinawu Deˈa giya maxaafaa goˈettidi saaminttan saaminttan Geeshsha Maxaafaa xannaˈoosona. Eta oyshaa zaariiddi daro saatiyaa gamˈˈida, etaara Kawotettaa mazamuriyaa yexxida, qassi kahuwaa etaara issippe miida. Taani hassayiyo keehi ufayssiyaabaappe issoy he wodiyaa.” Mikaˈilinne Inga Kawotettaabaa aassiyaageeti keehi koshshiyoosan haggaazidoogee eti Yihoowakko keehi shiiqanaadan, asaa keehi siiqanaadaaninne daro ufayssiya deˈo deˈanaadan maaddidoogaa maayoosona. Haˈˈi eti woradaa xomoosoosona.

Yukreene biittaa asa gidida, haˈˈi etawu layttay 35 heera gidido Yurinne a machiyaa Oksana, haˈˈi layttay 13 gidido bantta naˈaa Aliyksiyera 2007n Raashiyan deˈiya macara biiruwaa beˈanawu biidosona. Ay gubaaˈessinne maddabettibeenna keehi aaho moottaa Raashiyaa biittaa karttan yan beˈidosona. Oksana, “He karttaa beˈi simmidi, sabbakiyaageeti keehi koshshiyoogaa awudeegaappenne aaruwan akeekida. Hegee nuuni Raashiyaa baanawu qofaa qachanaadan maaddiis” yaagaasu. Eta maaddida harabay aybee? Yuri, “Nu xuufiyan kiyida ‘Kare Biittan Haggaazana Danddayay?’ giyaagaa mala qofaa nabbabidoogee maaddiis. * Macara biiroy nuuni baanaadan yootido sohuwan keettaanne oosuwaa koyanawu biida” yaagiis. Eti 2008n Raashiyaa biidosona.

Koyro, oosuwaa demmanawu metootidosona; qassi deˈiyo keettaa darotoo sohuwaara sohuwaara laammidosona. Yuri hagaadan giis: “Hidootaa qanxxennaadan darotoo woossida; woossidi Yihooway maaddiyoogaa ammanettidi aggennan sabbakida. Nuuni a Kawotettaabaa kaseyiyo wode Yihooway nuna waatidi maaddidaakko beˈida. He haggaazoy nu so asay minnanaadan oottiis.” (Maa. 6:22, 33) Aassiyaageeti keehi koshshiyo sohuwan haggaazidoogee Aliyksiya waatidi maaddidee? Oksana hagaadan gaasu: “Hegee a keehi maaddiis. I layttay bawu uddufuna gidin, bana Yihoowawu geppidi xammaqettiis. Aassiyaageeti keehi koshshiyoogaa beˈiyoogee i timirtte keettay gorddettin shemppiyo wode ubban kaafiya aqinye gididi haggaazanaadan denttettiis. I haggaazuwawu mishettiyoogaanne haggaaziyoogaa dosiyoogaa beˈiyoogee nuna keehi ufayssees.” Yurinne Oksana haˈˈi dumma aqinye gididi haggaazoosona.

“TANA ISSIBAA XALLAY ZILˈˈEES”

Harasaa biidi kaseegaappe loytti haggaazanawu Yihoowan kumetta wozanaappe ammanettana koshshiyoogaa cahaa oosuwaa oottiyaageeti yootidobay qonccissees. Aassiyaageeti keehi koshshiyoosaa biidi haggaaziyaageeta eti biido heeran metiyaabay gakkiyoogee qoncce; shin Kawotettaabaa siyiyaageetussi mishiraachuwaa yootiyoogan eti keehi ufayttoosona. Kawotettaabaa aassiyaageeti haˈˈikka keehi koshshiyo biitti baada cahaa oosuwaa oottiyoogan maaddana danddayay? Neeni yaatanawu qofaa qachikko, aassiyaageeti keehi koshshiyoosaa biidi haggaazanawu kuuyidoogaa xeelliyaagan, “Tana issibaa xallay zilˈˈees; hegeekka kasetada hegaa oottabeennaagaa” yaagida Yuraagaadan neeyyo siyettana danddayees.

^ MENT. 20 Xiqimita 15, 1999, Wochiyo Keelaa, (Amaarattuwa) sinttaa 23-27 xeella.