Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Bantta Dosan Eeno Giidosona—Niwu Yorken

Bantta Dosan Eeno Giidosona—Niwu Yorken

AMARIDA layttappe kase, Sesarinne a machiyaa Rosiya Kaliforniyan ishalidi deˈoosona; yan Sesari keettaa carkkissiyoonne tamaa toyssiyo oosuwaa kumetta gallassawu oottees; Rosiya qassi issi dottoriyaa biiruwan amarida saatiyaa oottawusu. Etawu eta buzo keettay deˈees; qassi naˈi baa. SHin issibi hanin eta deˈoy laamettiis. Hegee aybee?

Xiqimita 2009n Amarkka macara biiroy Niwu Yorken, Wolkiile kataman macara biiruwaa aassiyo oosuwaa ootti maaddana danddayiya, hiilla eriya ishatinne michoti amarida wodiyawu Beeteelen oottanawu xaafidi oychanaadan he biittan deˈiya ubba gubaaˈetussi dabddaabbiyaa kiittiis. Haray atto etawu layttay Beeteele gelana danddayissiyaagaappe bolla gididoogeetikka oychanaadan shoobettidosona. Sesarinne Rosiya hagaadan giidosona: “Nu layttaappe denddidaagan nu deˈuwan Beeteelen haggaazanawu hegaappe hara qaada demmennan aggana danddayiyoogaa loytti eroos. Yaatiyo gishshawu, aybikka ha qaaday nuuppe halanaadan oottana mala koyokko!” He azinaynne machiyaa sohuwaara xaafidi oychidosona.

Worwiken bantta dosan oottiyaageetuppe amaridaageeta

Eti xaafidi oychoosappe issi layttay aadhidaba gidikkokka, Sesarinne Rosiya Beeteelee xeesettibookkona. Gidikkokka, eti bantta deˈuwan issi issibaa giigissiyoogan bantta halchuwaa polanawu maaddiyaabaa oottidosona. Sesari hagaadan giis: “Nu gita keettaa keraa immanawu qoppido gishshawu, nu garaajjiyaa issi kifile keettawu laammida. Yaatidi, gomppaykka zananaykka 14 meetire heera gidido sohuwan nuuni mata wode keexxido, keehi loˈˈiya keettaappe kiyidi, gomppaykka zananaykka 5 meetire gidido guutta keettan pooqiyan deˈiyoogaa doommida. Nuuni nu duussaa hegaadan laammidoogee Beeteelen haggaazanaadan xeesettikko giigi uttanaadan maaddiis.” Hegaappe simmin aybi hanidee? Rosiya hagaadan gaasu: “Nuuni he guutta keettan deˈiyoogaa doommoosappe issi agina gidiyo wode, Wolkiilen amarida wodiyawu oottanaadan shoobettida. Nuuni kaseegaa keena injjetenna deˈuwaa deˈiyoogan, Yihoowa anjjuwaa demissiyaabaa oottidoogaa akeekida.”

Jesena, Sesaranne Wiliyama

BANTTA GOˈˈAA AGGIBAYIDO GISHSHAWU ANJJETTIDOSONA

Niwu Yorken keexxiiddi deˈiyo oosuwaa ootti maaddanawu, xeetan qoodettiya ishatinne michoti  Sesaragaadaaninne Rosiyigaadan bantta goˈˈaa aggibayidosona. Etappe issoti issoti Wolkiilen aassiyo oosuwaa ootti maaddoosona; hara daroti qassi waanna biiro gidana mala Worwiken keexxiyo oosuwaa ootti maaddoosona. * Daro azinatinne machoti Yihoowawu loytti haggaazanawu giidi bantta loˈˈiya keettaa, loˈˈo oosuwaanne ubba qassi bantta so asadan xeelliyo kanaa gawaraa aggibayidosona. Yaatin, eti bantta goˈˈaa aggibayido gishshawu Yihooway eta anjjidee? Ee, anjjiis!

Wayi

Leemisuwawu, elektirike oosuwaa oottiya Wayinne a machiyaa Debra, (eta naaˈˈawukka layttay 60 matiis) simerettidi Beeteelen oottiyaageeta * gidanawu Kansasen deˈiya bantta keettaanne banttawu deˈiyaabaappe darobaa bayzzidi Wolkiilen deˈanawu biidosona. Eti yaatanawu bantta duussaa laammana koshshidaba gidikkonne, hegee yaatana bessiya keehi gitaba giidi qoppoosona. Debra Beeteelen a oottiyo oosuwaa xeelliyaagan, “Issi issitoo tawu, ooratta alamiyan gannatiyan keexxiyoogaa bessiya nu xuufetun kiyiya misiliyan taanikka gelidaba milatees!” yaagaasu.

Melvininne Sharona Worwiken keexxiyo oosuwaa ootti maaddanawu giidi Tohossa Kaarolinan deˈiya bantta keettaanne hara issi issibaa bayzzidosona. Hegaa aggibayiyoogee deexxiyaaba gidikkonne, he azinaynne machiyaa he gita oosuwaa ootti maaddiyoogee dumma maata giidi qoppoosona. Eti, “Kumetta saˈan deˈiya dirijjitiyaa maaddiyaabaa oottiiddi deˈiyoogaa eriyoogee keehi ufayssiyaaba” yaagidosona.

Keneti

Keettaa keexxiyo oosuwaa oottiiddi xuurataa kiyida Kenetinne a machiyaa Morena, (etawu layttay 55 heera) Worwiken keexxiyo oosuwaa ootti maaddanawu Kaliforniyaappe yaa biidosona. Eti yaa baanawu, gubaaˈiyan deˈiya issi michiyaa bantta keettaa xeellanaadan, qassi Keneta aaway cimidaagaa bantta soo asay heemmanaadan maarayidosona. Eti Beeteelen oottanawu giidi issi issibaa aggibayido gishshawu zilˈˈettiyoonaa? CHiikka! Keneti hagaadan giis: “Nuuni daro anjjettida. Nuna issi issibay metiyaaba gidikkokka, ufayssiya deˈo deˈoos. Qassi haratikka hagaadan Yihoowawu haggaazanaadan minttettoos.”

METIYAABAA XOONIYOOGAA

Bantta dosan eeno giida daroti xubbiyaabaa xooni kiyana koshshiis. Leemisuwawu, etawu layttay 60 heera gidido Wiliyaminne Sandra kase Penssilveniyan woppu giidi, injje deˈo deˈoosona. Etawu 17 asaa qaxaridi ootissiyo paabirkkay deˈees; yan maashinetu shaahota medhoosona. Eti naatettaasappe doommidi diccido gubaaˈiyan haggaazoosona; qassi eta dabbotuppe daroti he heeran deˈoosona. Yaatiyo gishshawu, eti bantta sooppe Wolkiile simerettidi oottiyo qaadaa demmido wode ubba asaanne meezetido ubbabaappe  aggidi baana koshshiyoogaa akeekidosona. Wiliyami “Nuussi keehi deexxidabay ishalo deˈuwaa aggi bayiyoogaa gidiyoogee erettidaba” yaagiis. SHin, he azinaynne machiyaa zaaretti zaarettidi Yihoowa woossi simmidi bantta qoppidosaa baanawu qofaa qachidosona; eti hegaadan oottanawu kuuyidoogan zilˈˈettokkona. Wiliyami, “Beeteele keettaa asaara issippe oottiyoogee demissiyo ufayssay hara aybiiranne geeddarssiyooba gidenna. Taaninne Sandra haˈˈi awudeegaappenne aaruwan ufayttoos!” yaagiis.

Wolkiilen oottiya azinatuppenne machotuppe amaridaageeta

Haway giyo biittan deˈiya, keexxiyo issi oosuwawu alaafee gididi oottiya Riki simeretti haggaaziya Beeteele so asa gididi Worwiken keexxiyo oosuwaa ootti maaddanaadan shoobettiis. A machiyaa Kendra i he shoobiyaa ekkanaadan koyaasu. SHin eta keehi qofissida issibay 11 laytta naˈa gidida eta naˈaa Jakoba hanotaa. Eti ‘nu soo asay Niwu Yorke biyoogee loˈˈooshsha, qassi kase deˈiyo heeraappe keehi dummatiyaasan deˈiyoogaa nu naˈay meezetaneeshsha’ giidi qoppidosona.

Riki, “Ayyaanaaban gooba yelagati deˈiyo gubaaˈiyaa demmiyoogee nuuni keehi koyidobaappe issuwaa” yaagiis. Nuuni Jakobi loˈˈo laggeta darota demmanaadan koyida” yaagiis. Eti biido gubaaˈiyan deˈiya naati keehi guutta; shin Beeteele keettaa asaa yarati amaridaageeti he gubaaˈiyan deˈoosona. Riki hagaadan giis: “He gubaaˈiyan shiiqido koyro shiiquwaappe simmin, a bixe gidida naati baynna gishshawu, he gubaaˈiyaa xeelliyaagan ayyo aybi siyettidaakko Jakoba oychaas. Oychin i, ‘Ta aawawu tabaa qoppoppa. Beeteele keettaa asa gidida yelaga ishanttti taayyo lagge gidana’ yaagiis.”

Tumakka, Beeteele keettaa asa gidida yelagati Jakobawu lagge gididosona. Hegee ay demissidee? Riki he wode hanidabaa hassayidi hagaadan giis: “Issi galla qammi, taani ta naˈaa kifiliyaa mataara kanttaydda a kifiliyaa xomppe pooˈiiddi deˈiyoogaa akeekaas. Taani i elektiroonike kaassa kaaˈishin demmana gaada qoppaas; shin i Geeshsha Maxaafaa nabbabiiddi deˈees! Taani i ay oottiyaakko oychin, Jakobi ‘Taani Beeteele so asaa yara gidida yelaga gididabadan qoppays; hegaa gishshawu issi laytta giddon Geeshsha Maxaafaa nabbabada wurssanawu halchaas’ yaagiis.” Rikinne Kendra, Worwiken keexxiyo oosuwan Riki maaddiyo gishsha xallawu gidennan, eti yaa biidoogee eta naˈay ayyaanaaban diccanaadan maaddido gishshawukka keehi ufayttidoogee qoncce.—Lee. 22:6.

Jakobi, a aawaynne a aayyiyaa Kawotettaa Addaraashan Beeteele keettaa asaara haasayoosona

SINTTANAABAWU HIRGGOKKONA

Loysanne Dela

Wolkiileeninne Worwiken keexxiyo oosoy wurana; yaatiyo gishshawu, he oosuwaa ootti maaddanaadan xeesettidaageeti Beeteelen guutta wodiyawu haggaazanaagaa eroosona. Yaatin he oosuwawu xeesettidaageeti sinttappe awan deˈanaakko woy ay oottanaakko keehi hirggiyoonaa? Mulekka hirggokkona!  Darotuyyo azinanne macho gidida, Floridappe biida gasttatuugaadan siyettees. Worwiken guutta wodiyawu bantta dosan oottiya, keettaa keexxiyo oosuwaa alaafee Joninne a machiyaa Karmena hagaadan giidosona: “Yihooway nuna koshshiya ubbaban hanno gakkanawu waati maaddidaakko beˈida. Yihooway nuna haa ehiidoy guyyeppe aggibayanaassa gidennaagaa ammanettoos.” (Maz. 119:116) Tamaa toyssiyoobaa giigissiya Loysinne a machiyaa Keniya Wolkiilen oottoosona. Eti hagaadan giidosona: “Nuuyyo asatettan koshshiyaabaa Yihooway kehatettan kunttidoogaa beˈida. Yaatiyo gishshawu, Yihooway nuna waatidi, awude woy awan kunttanaakko erana xayikkonne,  i nuussi koshshiyaabaa kunttanaagaa ammanettoos.”—Maz. 34:10; 37:25.

‘PALAHIDI GUKKIYA ANJJUWAA’

Jonanne Melvina

Niwu Yorken keexxiyo oosuwaa ootti maaddida daroti hegaadan oottennan agganawu gaasoyiyoobaa xayokkona. SHin eti Yihooway odidoogaadan a paaccidosona. I hagaadan giis: “Taani saluwaa maskkootiyaa dooyada anjjuwaa intteyyo palahissada gussana xayikko, tana . . . paaccite.”—Mil. 3:10.

Neenikka Yihoowa paaccada, a kushiyaappe daro anjjuwaa demmuutee? Niwu Yorken gidin ne heeran gidin, Kawotettaa oosuwawu maaddiyaabaa keexxiyo sohuwan neeni maaddana danddayiyaakkonne loytta qoppa; qassi hegaa xeelliyaagan woossa; yaatada Yihooway nena waati anjjanaakko beˈa.—Mar. 10:29, 30.

Gara

Alabamappe biidi, Mandiise gididi oottiya Delinne a machiyaa Kata, hegaa mala oosuwaa ootti maaddiyoogee keehi loˈˈoba gidiyoogaa haratussi yootoosona. Eti Wolkiilen oottiyo oosuwaabaa hagaadan giidosona: “Intte ishalidi deˈiyoogaa agganawu xalidi kuuyikko, Yihoowa ayyaanay oottiyoobaa beˈana danddayeeta.” Yaatin neeni hegaa mala oosuwaa maaddanawu koyikko waatana bessii? Deli hagaadan giis: “Kaseegaa mala ishalo deˈuwaa deˈiyoogaa agganawu danddayiyo ubbabaa ootta. Yaatikko mule zilˈˈetakka!” Huuphessa Karolaynappe yiida Gari hagaappe kase 30 layttawu, keexxiyo oosuwaa halaafe gididi oottiis. Inne a machiyaa Morena Worwike biidoogan demmido anjjotuppe issoy, “bantta deˈuwan Yihoowawu Beeteelen oottida, keehi loˈˈo ishatunne michotu darotuura gayttiyoogaanne etaara issippe oottiyoogaa” gidiyoogaa yootidosona. Gari gujjidi hagaadan giis: “Beeteelen oottanawu koyikko, ishalo deˈuwaa deˈiyoogaa aggana bessees; qassi hegee ha alamee xayana gakkanaassi deˈana deˈo ubbaappe aadhiyaaba.” Illinoyseppe biidi Wolkiilen elektirike oosuwaa oottiya Jeseninne a machiyaa Jenifera, Beeteele keettaa aassanawu Wolkiilen oosettiya oosuwaa maaddiyoogee “ooratta alamiyan deˈana deˈuwau loˈˈo leemiso gididabaappe issuwaa” gidiyoogaa yootidosona. Jenifera qassi hagaadan gaasu: “Nuuni oottiiddi deˈiyoobaa Yihooway merinawu goˈˈiyaabadan xeelliyoogaa eriyoogee keehi ufayssiyaaba. Yihooway hegawu nuna keehippe anjjees.”

^ MENT. 6 Yihoowa Markkatu Laytta Maxaafaa 2014 sinttaa 12-13 xeella.

^ MENT. 7 Amarida gallassaa simerettidi oottiya Beeteele keettaa asaa yarati saaminttan issi gallassaa woy hegaappe daruwaa Beeteelen oottiiddi deˈiyosaanne koshshiya harabaa bantta huuphe kunttoosona.