Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Bantta Dosan Eeno Giidosona

Bantta Dosan Eeno Giidosona

AASSIYAAGEETI keehi koshshiyo biittan mishettidi haggaaziya Yihoowa Markkatu giddon azina gelibeenna daro michoti deˈoosona. Etappe amaridaageeti hara biittan daro layttawu haggaazidosona. Eti daro layttappe kase kare biitti baanaadan maaddidabay aybee? Hara biittan haggaaziyoogan eti ay tamaaridonaa? Guyyeppe eta deˈoy waanidee? Loˈˈo meezee deˈiyo he michonttuppe amaridaageeta oychida. Neeni keehi ufayssiya haggaazuwaa haggaazanawu wozanappe koyiya gelabeenna micho gidikko, eti yootidobay nena maaddanaagaa ammanettoos. Xoossaa asay ubbaykka eta leemisuwaa beˈiyoogan goˈettana danddayees.

SIRIYAA AGGIYOOGAA

Anito

Aqo oyqqennan aqinye gidada hara biittan ufayssan haggaazanawu taappe koyettiyaabaa kunttidanaashsha, gaada qoppa eray? Haˈˈi iyyo layttay 75 gidido Anita bawu eri deˈiyoogaa keehi siraasu. A Inggilize biittan diccaasu; qassi yan aqinye gidiyo wode iyyo layttay 18. A hagaadan gaasu: “Taani asaa Yihoowabaa tamaarissiyoogaa dosays, shin hara biittan haggaazana danddayays gaada mule qoppabeykke. Taani hara biittaa qaalaa mule xannaˈa erikke, qassi awugaanne danddayikke gaada qoppaas. Hegaa gishshawu, Giiliyaade Timirtte Keettan tamaaranaadan tana shoobbin keehi dagammaas. Ta mala pattenna uri hegaa mala shoobe shoobettidoogee tana keehi maalaaliis. SHin, ‘Yihooway danddayawusu giidi qoppikko, ta malana’ gaada qoppaas. Hegee hanoosappe 50ppe dariya layttay aadhiis. He wodeppe doommada taani Jaappaanen misoonaawe gidada haggaazaas.” Anita gujjada hagaadan gaasu: “Issi issitoo ufayssan yelaga naata, ‘Hara biittan haggaaziyoogan taagaadan keehi ufayttite!’ yaagays. Etappe daroti hegaadan oottidoogee tana ufayssees.”

XALIYOOGAA

Kare biittan haggaazida daro michontti koyro hara biitti baanawu hirggidosona. Yaatin eti waanidi xalidonaa?

Moriino

Haˈˈi layttay iyyo 65 heera gidido Moriina, “Taani diccada, harata maaddiya ufayssiya deˈo deˈanawu amottaas” yaagaasu. A bawu 20 laytta gidiyo wode, Kanaadan Kubeeke giyo, aqinyeti keehi koshshiyoosaa baasu. A gujjada hagaadan gaasu: “Guyyeppe Giiliyaaden tamaarana mala shoobettaas, shin laggetuppe shaahettada erenna biitti baanawu yayyaas. Qassi sahettiya ta aawaa xeelliya ta aayyiyo aggada biyoogeekka tana qofissiis. Hageeta denttada daro qammi yeekkaydda Yihoowa woossaas. Tana qofissidabaa ta aawawunne aayeessi yootin, shoobiyaa eeno ga ekkanaadan eti tana zoridosona. Qassi gubaaˈee ta aawaanne aayyiyo siiquwan kaafidoogaa beˈaas. Yihooway siiquwan maaddiyoogaa beˈidoogee i tanakka maaddanaagaa taani ammanettanaadan oottiis. He wode taani baanawu giigettaas!” Moriina 1979ppe doommada, 30ppe dariya layttawu misoonaawe gidada Arggo Afirkkan haggaazaasu. Haˈˈi Moriina ba aayyiyo xeellaydda Kanaadan dumma aqinye gidada haggaazawusu. A kare biittan haggaazido wodiyaa hassayada, “Yihooway tawu koshshiyo wode ubban koshshiyaabaa kunttiis” yaagawusu.

Wendo

Haˈˈi layttay 65 gidido Wendi giyo michiyaa Awusttiraaliyan aqinye gidada haggaaziyoogaa doommiyo wode yelaga naˈa. A hagaadan gaasu: “Taani keehi dungguuxa gidiyo gishshawu erenna ura haasayissanawu metootaas. SHin aqinyetettay taani ubba asaa haasayissanaadan loohissido gishshawu, yayyiyoogaa aggaas. Yayyennaagee waanna yoho gidennaagaa guyyeppe akeekaas. Aqinye gididoogee taani Yihoowan zemppanaadan tamaarissido gishshawu, hara biitti baada haggaazanawu qoppiyoogaa doommaas. Qassi Jaappaane biittan 30ppe dariya layttawu haggaazida, aqo oyqqabeenna issi michiyaa heezzu aginawu Jaappaane baada haggaazanaadan tana shoobbaasu. Iira haggaazidoogee taani hara biitti baanawu keehi koyanaadan oottiis.” Wenda 1986n, Awusttiraaliyaappe arshsho baggan 1,770 kilo meetire gidiyaagaa haakkiya Vanatu giyo haruuruwaa baasu.

Wenda haˈˈikka Vanatun deˈawusu; a haˈˈi xuufiyaa birshshiyo biiruwan oottawusu. A hagaadan gawusu: “Haaho heeran citatinne gubaaˈeti eqqiyoogaa beˈiyoogee tana keehi ufayssees. Ha haruurotun Yihoowa oosuwan guuttabankka maaddidoogee tawu keehi gita maata.”

Kumiko (gidduwan)

Haˈˈi layttay 65 gidido Kumiko giyo micheeyyo i laggiyaa eti Neppale baanaadan yootaasu; he wode eti naaˈˈaykka aqinye gididi Jaappaanen haggaazoosona. Kumika hagaadan gaasu: “A tana zaara zaarada oychin taani eeno gabeykke. Ooratta qaalaa tamaaranaageenne ooratta heeraa meezetanaagee tana qofissiis. Hara biitti baanawu koshshiya miishsha demmanaageekka metiyaaba. Taani qofaa qachanawu baaxetishin, motoriyaa daafan qohettada hosppitaaliyaa gelaas. Yan taani hagaadan qoppaas: ‘Hagaappe simmin tana aybi gakkanaakko ooni erii? Keehi sahettin hara biittan aqinye gidada haggaaziyo qaaday taappe halana danddayees. Issi layttawukkonne hara biittan aqinye gidada haggaazana danddayikkinaa?’ Taani kuuyanaadan Yihooway maaddana mala mintta woossaas.” Kumika hosppitaaliyaappe kiya simmada Neppale biittaa beˈanawu baasu, qassi guyyeppe anne i aqinye laggiyaa yan deˈanawu biidosona.

Kumika Neppalen haggaazido tamma gidiya layttaa hassayada hagaadan gaasu: “Zoˈo Abbay shaahettidoogaadan tana qofissida metoti ta sinttan shaahettibayidosona. Aassiyaageeti keehi koshshiyoosan haggaaziyoogaa doommido gishshawu ufayttays. Taani issi keettaa asawu Geeshsha Maxaafaa qofaa yootiyo wode, darotoo ichashu woy usuppun shooroti siyanawu yoosona. Haray atto guutta naatikka Geeshsha Maxaafaa qofay deˈiyo trakttiyaa etawu immanaadan tana bonchuwan oychoosona. Asay siyiyo ha sohuwan sabbakiyoogee keehi ufayssiyaaba.”

METUWAN GENCCIYOOGAA

Nuuni oychido mino michontta metoy gakkidoogee garamissiyaaba gidenna. Yaatin eti waatidonaa?

Dayaano

Dayaano giyo Kanaada biittaa michiyaa, “Nu soo asaappe haakkada biidoogee tana koyro keehi wayssiis” yaagaasu. A 20 layttawu Kot Divuwaren misoonaawe gidada haggaazaasu; haˈˈi iyyo layttay 62. A hagaadan gaasu: “Taani maddabettido biittaa asaa siiqanaadan Yihooway maaddana mala woossaas. Giiliyaaden tana tamaarissida Ishaa Jak Redfordi nuuni maddabettidosan deˈiya hanotay, ubba qassi keehi hiyyeesa asaa beˈiyoogee nuna koyro keehi qofissana, ubba daganttana danddayiyoogaa yootiis. SHin i, ‘Hiyyeesatettaa xeelloppite. Asaa, eta somˈˈuwaanne eta ayfiyaa xeellite. Eti Geeshsha Maxaafaa tumaa siyidi haniyoobaa akeekite’ yaagiis. Taani hegaadan oottaas, qassi hegee gita anjjuwaa demissiis! Minttettiya Kawotettaa mishiraachuwaa taani yootiyo wode asay keehi ufayttiyoogaa beˈays!” Dayaana hara biittan haggaaziyoogaa meezetanaadan maaddida harabay aybee? A hagaadan gaasu: “Taani Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyoogeetuura keehi matattays; qassi eti Yihoowawu ammanettidi oottiyoogaa beˈiyo wode keehi ufayttays. Taani maddabettidosay ta soo gidiis. Yesuusi qaalaa gelidoogaadan, ayyaanaaban aayotanne aawata, ishanttanne michontta demmaas.—Mar. 10:29, 30.

Isiyan nu oosoy digettido issi biittan, haˈˈi iyyo layttay 46 gidido Ana haggaazawusu. A hagaadan gaasu: “Taani hara biittan dumma dummasan haggaaziyo wode, diccido hanotaaninne eeshshan taappe keehi dummatiya michonttuura deˈaas. Hegee issi issitoo qofaa balan akeekanaadaaninne lanccanaadan oottiis. Hegaadan haniyo wode, tanaara deˈiyaageetuura keehi matattanawunne eta wogaa akeekanawu malaas. Hegaa bollikka, eta siiqanawunne etawu qoppanawu baaxetaas. Yaatidoogee ayfiyaa demissido gishshawunne ta maddabettidosan genccanaadan maaddida siiqo laggeta darota demmanaadan oottido gishshawu keehi ufayttays.

Uto

Haˈˈi iyyo layttay 53 gidido, Jarmane biittaa michiyaa Uta 1993n Madagaskkaaren misoonaawe gida haggaazanawu maddabettaasu. A hagaadan gaasu: “Taani he biittaa qaalaa eranawu, qassi carkkuwaa hanotaa, shekkeeriyaa, ameebaanne hara ulo sahuwaa meezetanawu koyro baaxetaas. SHin daro maaduwaa demmaas. Ya biittaa michoti, eta naatinne taani Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyoogeeti qaalaa loytta eranaadan tana danddayan maaddidosona. Taani sahettiyo wode, ta misoonaawe laggiyaa siiquwan maaddaasu. SHin Yihooway tana ubbaappe aaruwan maaddiis. Tana hirggissiyaabaa ubbatoo woosan ayyo yootays. Yaatada ta woosaa zaaruwaa issi issitoo daro gallassawu, woy daro aginawu danddayan naagays. Yihooway ubba metuwaa giigissiis.” Uta hanno gakkanawu 23 layttaa Madagaskkaaren haggaazaasu.

ETA DEˈUWAN ANJJOY KUMIIS

Aassiyaageeti keehi koshshiyoosaa biida haratuugaadan, kare biittan deˈiya, azina gelibeenna michontti hara biittan haggaaziyoogan bantta deˈuwan anjjuwaa demmidoogaa yootoosona. Eti demmido anjjuwaappe amaridaagee aybee?

Haydo

Haˈˈi iyyo layttay 73 gidido, Haydii giyo Jarmane biittaa michiyaa 1968ppe doommada Kot Divuwaren misoonaawe gidada haggaazaydda deˈawusu. A hagaadan gaasu: “Tana ufayssiya aybippenne aadhiyaabay ayyaanaaban ta naati ‘tumaa ogiyan hemettiyoogaa.’ Taani Geeshsha Maxaafaa xannaˈissidoogeetuppe amaridaageeti haˈˈi aqinye woy gubaaˈe cima. Etappe daroti tana taayee woy immaammee goosona. He cimatuppe issoy, a machiyaanne eta naati tana bantta soo asadan xeelloosona. Yaatiyo gishshawu, Yihooway tawu naˈaa, naˈaa machonne naˈaa naata heezzata immiis.—3 Yoh. 4.

Kareno (gidduwan)

Haˈˈi iyyo layttay 72 gidido, Kanaada biittaa michiyaa Karena Arggo Afirkkan 20ppe dariya layttaa haggaazaasu. A hagaadan gaasu: “Misoonaawe deˈoy taani kaseegaappe aaruwan ta goˈˈaa aggabayanaadan, siiqanaadaaninne danddayanaadan tamaarissiis. Qassi daro biittaappe yiidaageetuura issippe oottidoogee taani aassa xeellanaadan maaddiis. Qassi issi issibaa oottiyo dumma dumma ogee deˈiyoogaa eraas. Hegaa bollikka kumetta saˈan siiqo laggeti deˈiyoogee gita anjjo! Nu deˈoynne nuuni oottiyoosay laamettikkonne, nu haˈˈikka lagge.”

Haˈˈi 79 laytta asa gidida, Inggilize biittaa michiyaa Marggareeta misoonaawe gidada Laˈoosen haggaazaasu. A hagaadan gaasu: “Kare biittan haggaaziyoogee Yihooway ubba qommo asaa, ubba zariyaappe ba dirijjitiyawu waati shiishshiyaakko ta ayfiyan beˈanaadan maaddiis. Hegaa beˈiyoogee ta ammanuwaa keehi minttiis. Hegee Yihooway ba dirijjitiyaa kaalettiyoogaanne a halchoy polettiyoogaa taani muleera ammanettanaadan oottees.”

Hara biittan haggaaziya, azina gelibeenna michontti tumukka Kiristtaanetu oosuwan gitabaa oottidosona. Eta wozanappe galatiyoogee bessiyaaba. (Daan. 11:40) Hegaa bolli, eta qooday gujjiiddi deˈees. (Maz. 68:11) Ha huuphe yohuwawu eta oychido mishetti oottiya michonttu leemisuwaa kaallanawu, koshshiyaabaa giigissana danddayay? Yaatikko, neeni Yihooway ‘keha gidiyoogaa xeella beˈanaagee’ erettidaba.—Maz. 34:8.