Skip to content

FAKAMATALAʻI ʻO E NGAAHI KONGA TOHI TAPÚ

Kalētia 6:9​—“Oua Naa Tau Fiu i he Fai Lelei”

Kalētia 6:9​—“Oua Naa Tau Fiu i he Fai Lelei”

 “Ko ia ʻai ke ʻoua naʻa tau foʻi ʻi hono fai ʻa e meʻa ʻoku leleí, he te tau utu ʻi hono taimi totonú kapau heʻikai ke tau helaʻia.”​—Kalētia 6:9, Liliu Tohi Tapu Māmani Foʻou.

 “Bea ke oua naa tau fiu i he fai lelei: he te tau utu i hono faahitaʻu totonu, o kabau e ikai te tau vaivai.”​—Kalētia 6:9, Paaki Motuʻa.

ʻUhinga ʻo e Kalētia 6:9

 Naʻe fakalototoʻaʻi ʻe Paula ʻa e kau Kalisitiané ke nau kīvoi ʻi hono fai ʻa e meʻa ʻoku leleí ʻi he vakai ʻa e ʻOtuá. Kapau te nau fai pehē, ʻe lava ke nau fakapapauʻi ʻe fakapaleʻi kinautolu ʻe he ʻOtuá.

 “ʻOua naʻa tau foʻi.” Ko e kupuʻi lea ko ení ʻe lava ke liliu ia ko e “ʻoua naʻa tau ongosia.” ʻI he muʻaki leá ʻe lava ke ne ʻomai ʻa e fakakaukau ʻo e ʻikai ke hoko ʻo loto-siʻi pe hōloa ʻa e faivelengá. ʻI hono fakakau ʻe he ʻapositolo ko Paulá ʻa ia tonu ʻi he ngaahi leá ni, naʻá ne fakamoʻoniʻi ai naʻe ʻi ai e taimi naʻá ne faitau ai mo e ngaahi ongoʻi loto-siʻí.​—Loma 7:21-24.

 Ko e “meʻa ʻoku leleí” ʻoku kau kotoa ki ai ʻa e ngaahi meʻa ʻoku totonu ke fai ʻe ha Kalisitiane ʻi heʻene ngāue ki he ʻOtuá. ʻOku kau ki heni ʻa e ngaahi ngāue ʻoku fai ʻe ha tokotaha maʻá e lelei ʻa hono kaungātuí pea mo e niʻihi kehé​—Kalētia 6:10.

 “Te tau utu ʻi hono taimi totonú kapau heʻikai ke tau helaʻia.” Hangē pē ko e fiemaʻu ʻe ha tokotaha ngoue ʻa e taimi ke tupu ai ʻene ngoué, ʻoku fakamanatu heni ʻe Paula ki heʻene kau fanongó ʻoku fiemaʻu ʻa e taimi kae lava ke nau toki sio ki he ngaahi ola ʻo ʻenau faileleí. ʻI he lave ʻa Paula ki he utu-taʻú, naʻá ne fakafehokotaki ʻa e veesi ko ení mo e moʻoni tefito ʻoku hā ʻi he veesi 7: “ʻIlonga ha meʻa ʻoku tō ʻe ha taha, ko e meʻa ia te ne utú foki.” ʻI hono fakalea ʻe tahá, ʻi hono fai ʻe ha Kalisitiane ha meʻa ʻoku lelei ʻi he vakai ʻa e ʻOtuá, te ne utu ʻa e pale lahi ʻo kau ai ʻa e moʻui taʻengatá.​—Loma 2:6, 7; Kalētia 6:8.

Puipuituʻa ʻo e Kalētia 6:9

 Naʻe hiki eni ʻe he ʻapositolo ko Paulá ki he kau Kalisitiane naʻa nau nofo ʻi Kalētiá fakafuofua ki he taʻu 50-52 T.S. Naʻá ne fai ení ke maluʻi ʻa e kau Kalisitiané mei he tākiekina ʻa e faʻahinga naʻa nau taku ko e kau Kalisitiané, ka ʻi hono kehé naʻa nau mioʻi ʻa e moʻoni fekauʻaki mo Sīsuú. (Kalētia 1:6, 7) Ko e kau faiako loi ko ení naʻa nau fakakikihi ʻoku fiemaʻu ki he kau Kalisitiané ke nau talangofua ki he Lao naʻe ʻoange ʻe he ʻOtuá ki he kau ʻIsilelí. (Kalētia 2:15, 16) Naʻe fakamatalaʻi ʻe Paula kuo ʻosi fakahoko ʻe he Laó ʻene taumuʻá pea naʻe ʻikai fiemaʻu ki he kau lotu ʻa e ʻOtuá ke nau fakamoʻulaloa ki ai.​—Loma 10:4; Kalētia 3:23-25.

 ʻI he taimi naʻe fakalototoʻaʻi ai ʻe Paula ʻa e kau Kalisitiané ke nau “fai ʻa e meʻa ʻoku leleí,” naʻe ʻikai ke ne ʻuhingá ke nau talangofua ki he Lao ʻa Mōsesé. ʻI hono kehé, naʻá ne fakalototoʻaʻi kinautolu ke “fakahoko ʻa e lao ʻa e Kalaisí,” ʻa ia ʻoku kau kotoa ki ai ʻa e meʻa naʻe akoʻi ʻe Sīsū ʻo fekauʻaki mo e failelei ki he niʻihi kehé.​—Kalētia 6:2; Mātiu 7:12; Sione 13:34.

 Sio ʻi he vitiō nounou ko ení ke maʻu ha vakai fakalūkufua ki he tohi ʻo Kalētiá.