Skip to content

Skip to table of contents

Bainhira mak Maromak nia Reinu sei ukun mundu neʼe?

Bainhira mak Maromak nia Reinu sei ukun mundu neʼe?

Uluk, Jesus ninia dixípulu balu hakarak tebes atu hatene bainhira mak Maromak nia Reinu sei komesa ukun. Jesus hatete ba sira katak sira sei la hatene ho loloos bainhira mak Reinu neʼe sei ukun mundu. (Apóstolu 1:6, 7) Maibé antes neʼe, nia fó-hatene ba sira katak bainhira sira haree akontesimentu oioin neʼebé akontese iha tempu hanesan, sira sei “hatene katak Maromak nia reinu besik ona”, no lakleur tan Reinu neʼe sei ukun mundu.—Lucas 21:31, Liafuan diak ba imi, segunda edisaun.

AKONTESIMENTU SAIDA DEʼIT MAK JESUS FÓ-HATENE NANIS?

Jesus hatete: “Nasaun ida sei kontra nasaun seluk, no ukun ida sei kontra ukun seluk. Sei mosu rai-nakdoko makaʼas, no sei mosu moras-peste oioin no rai-hamlaha iha fatin oioin.” (Lucas 21:10, 11) Buat sira-neʼe hotu sai nuʼudar sinál neʼebé hatudu katak “Maromak nia reinu besik ona”. Akontesimentu sira-neʼe mosu iha tempu neʼebé hanesan iha mundu tomak ka lae? Haree toʼok evidénsia tuirmai.

1. FUNU

Iha 1914, funu ida akontese neʼebé boot liu fali funu sira seluk antes neʼe. Istória-naʼin sira dehan, husi tinan 1914 situasaun iha mundu komesa troka tanba neʼe mak primeiravés funu boot akontese iha mundu tomak. Iha funu neʼe ema komesa uza tankedegerra barak, metralladora, bomba neʼebé soe husi aviaun, no gás venenu. Tuirmai funu mundiál segundu akontese, no ema komesa kria armas nukleár. Husi tinan 1914 ema sempre halo funu iha fatin oioin no funu sira-neʼe hamate ema millaun ba millaun.

2. RAI-NAKDOKO

Britannica Academic dehan: “Tinan-tinan rai-nakdoko makaʼas maizumenus hamutuk 100 estraga buat barak.” United States Geological Survey hatete: “Relatóriu sira komesa husi tinan 1900, hatudu katak sei iha rai-nakdoko boot hamutuk 16 tinan-tinan.” Ema balu dehan, husi uluk kedas, sempre iha rai-nakdoko barak, maibé tanba ohin loron iha ekipamentu neʼebé diʼak liu atu deteta rai-nakdoko, tan neʼe mak ita foin hatene. Realidade mak rai-nakdoko makaʼas estraga ona buat barak no oho ema barak liu fali tempu uluk.

3. RAI-HAMLAHA

Baibain rai-hamlaha mosu iha mundu tomak tanba funu, korrupsaun, problema ekonomia, problema agrikultura, ka la rai hahán rezerva ba tempu susar. Relatóriu 2018 nian husi Programa Mundiál de Alimentos hatete: “Iha mundu tomak, ema millaun 821 mak menus ai-han no ema millaun 124 mak kona rai-hamlaha neʼebé aat tebes.” Kada tinan, maizumenus labarik millaun tolu liu mate tanba malnutrisaun. Iha tinan 2011, maizumenus porsentu 45 husi labarik hotu neʼebé mate iha mundu tomak, sira mate tanba razaun neʼe.

4. MORAS-PESTE OIOIN

Organização Mundial da Saúde hatete katak durante tinan 20 nia laran, moras oioin sai barak liután. Moras neʼebé iha husi uluk kedas hanesan kólera, Peste Negra, no febre amarela agora mosu fali, no mós iha moras foun tan neʼebé mosu hanesan SARS, gripe neʼebé kona mundu tomak, MERS, Ebola no Zika. No moras neʼebé foin daudaun mosu mak COVID-19. Maski sientista no doutór sira estuda barak kona-ba moras oioin, maibé sira seidauk bele hetan ai-moruk ba moras sira-neʼe hotu.

5. SERBISU HAKLAKEN IHA MUNDU TOMAK

Jesus temi kona-ba sinál seluk: “Lia-foun reinu nian neʼe, ema sei haklaken iha mundu tomak hodi fó sasin ba povu hotu. Iha oras neʼebá, buat hotu nia rohan sei toʼo mai.” (Mateus 24:14, Liafuan diak ba imi, segunda edisaun) Iha mundu neʼebé nakonu ho problema, ema millaun ualu liu husi nasaun oioin mak haklaken daudaun liafuan diʼak kona-ba Maromak nia Reinu iha rai 240 no uza língua 1.000 liu. Neʼe mak primeiravés buat hanesan neʼe akontese.

SINÁL NEʼE KATAK SÁ BA ITA?

Akontesimentu sira neʼebé Jesus temi nuʼudar sinál, akontese daudaun ohin loron. Tanbasá importante atu hatene ida-neʼe? Tanba Jesus dehan: “Wainhira imi haree buat hirak-neʼe mosu, imi sei hatene katak Maromak nia reinu besik ona.”—Lucas 21:31, Liafuan diak ba imi, segunda edisaun.

Lakleur tan Maromak nia Reinu ka Ukun sei halo situasaun iha rai neʼe tuir Maromak nia hakarak

Sinál neʼebé Jesus fó, hamutuk ho profesia sira husi Bíblia, ajuda ita komprende katak Maromak harii ona ninia Reinu iha lalehan iha tinan 1914. a Iha tempu neʼebá, nia foti ninia Oan-Mane, Jesus Kristu nuʼudar Liurai. (Salmo 2:2, 4, 6-9) Lakleur tan, Maromak nia Reinu sei ukun mundu tomak, no neʼe sei halakon hotu ema nia governu, no halo mundu tomak sai paraízu atu ema bele hela ba nafatin.

Lakleur tan liafuan iha orasaun neʼebé Jesus hanorin mai ita sei sai loos: “Halo Ita-nia reinu toʼo mai ami; halo tuir Ita-nia hakarak ba iha rai nuʼudar iha lalehan.” (Mateus 6:10, Liafuan diak ba imi, segunda edisaun) Saida deʼit mak Reinu, ka Ukun neʼe halo ona husi tempu neʼebé nia harii iha tinan 1914? No saida mak ita sei simu kuandu Reinu neʼe ukun mundu?

a Atu hatene informasaun liután kona-ba tinan 1914, haree lisaun 32 husi livru Moris Haksolok ba Nafatin. Livru neʼe husi Testemuña ba Jeová.