Ir al contenido

Ir al índice

Kay 1881 watapi general Charles Gordon, Seychelles churupi Edén huertata tarerqa.

Kay Jallpʼa paraíso kananqa, ¿mosqoyllachu?

Kay Jallpʼa paraíso kananqa, ¿mosqoyllachu?

Revistaspi, telepi ima paraisota jina kʼachitu lugaresta rikuspa, chay lugaresman karu kajtinpis riyta munanchej, kusirikunapaj problemasninchejta qonqanapaj ima. Jinapis yachanchej wasinchejman kutipojtinchej problemasninchejqa kanallantapuni.

Uj kʼachitu lugarpi kausakuytaqa mayta munanchej. Chayrayku tapukunchej: “¿Paraíso kananqa uj mosqoyllachu? Mosqoylla kanman chay, ¿imaraykú chay kʼachitu lugarpi tiyakuyta munanchej? ¿Maykʼajllapis kanqapunichu?”, nispa.

TUKUYNEJPI PARAISOMANTA PARLAKUN

Unaymantapachaña runasqa paraisomanta astawan yachayta munarqanku. Chayraykuchá ashkha runas Bibliapi Edén huertamanta leespa mayta yachayta munarqanku. ¿Imaraykutaj chay huerta may kʼachitu karqa? Biblia nin: “Tata Dios wiñacherqa tukuy laya sumaj sachʼasta poqoyninta mikhunapaj”, nispa. Chay lugarqa kʼachitu huerta karqa, astawantaj huerta chaupipi kausay sachʼa kasharqa (Génesis 2:8, 9).

Génesis libroqa Edén huertamanta tawa mayus llojsimusqanta nin. Chay tawa mayusmanta Tigris, Éufrates mayusta kunankama chay sutisllawanpuni rejsikun (Génesis 2:10-14). Chay iskay mayusqa Irak suyunta pasaspa golfo Pérsico nisqa qochaman chayan. Irak suyoqa ñaupa tiempomanta Persia suyoj japʼiyninpi karqa.

Chayrayku persasqa Jallpʼanchej uj paraíso kananpi creerqanku. Kay 1501 wata chaynejmanta Persia suyumanta uj alfombrapi, rikukun uj kʼachitu huerta muyuyninpi ashkha sachʼasniyoj, tʼikitasniyoj ima. Chay alfombraqa Estados Unidos suyupi Museo de Arte de Filadelfia nisqapi kashan. Chay alfombrapi rikukusqanqa Biblia uj kʼachitu Edén huertamanta parlasqanman jina kashan. Chayrayku paraíso palabraqa jamun ñaupa tiempo persia palabramanta, chaytaj niyta munan “muyurisqa huerta”.

Runasqa paraisomanta tukuynejpi parlanku. Runas kay Jallpʼaman juntʼasqankuman jina maymanchá riporqanku chaypi imatachus paraisomanta yuyasqankuta parlarqanku. Yuyasqankutaj chay lugarmanta runas imatachus creesqankuwan chajrukorqa. Kay tiempopipis casi tukuy runas uj kʼachitu lugarmanta parlanankupaj paraíso palabrata oqharinku.

PARAISOTA MASKʼANKU

Wakin yachayniyoj runas nerqanku paraisota tarisqankuta. Kay 1881 watapi Gran Bretañamanta general Charles Gordon Seychelles churuman rerqa. Valle de Mai * nisqata may kʼachituta rikuspataj tʼukulla kasharqa. Chayraykutaj chay lugarta Edén huerta nispa suticharqa. Kay 1492 watapi Italiamanta Cristobal Colón isla de La Española nisqaman chayashaspa Edén huertata tarishasqanta yuyarqa, chay islaj khuskannenqa República Dominicana, khuskannintaj Haití suyu.

Kay tiempomanta Mapping Paradise nisqa libroqa, 190 kuraj mapasmanta parlan, chay mapastaj ñaupa tiempomanta kanku. Ashkha mapaspitaj Edén huertapi Adanwan Evawan rikhurinku. Beato de Liébana nisqa qhelqasqamanta ujnin mapaqa 800 watasniyoj jinaña. Chay qhelqasqaj pata kantunpi paraisomanta uj dibujo rikhurin. Chay dibujoj sapa esquinanmantataj kay mayus llojsimushan: “Tigris”, “Éufrates”, “Pisón”, “Gihón” ima. Chayraykutaj runas yuyanku chay mayusqa, Jallpʼaj kʼuchusninkama cristianismo chayasqanwan ninakusqanta. Kayqa rikuchin Edén huerta maypichus kasqanta mana yachakojtinpis, paraisoqa kʼachitupuni kasqanta.

Inglesta parlaj John Milton nacekusqanmanta 400 watas jinaña pasan. Payqa El Paraíso perdido nisqa libronta qhelqasqanrayku may rejsisqa karqa. Chay libronqa Génesis libropi Adán juchallikusqanmanta, Edén huertamanta wijchʼuchikamusqanmanta parlakusqanman jina kashan. Chay qhelqasqanpi Miltonqa sutʼincharqa runas kay Jallpʼapi wiñaypaj kausakuyta atisqankuta. Nerqataj: “Tukuy Jallpʼantin Paraíso kanqa”, nispa. Aswan qhepamantaj Paraíso recobrado nisqa librotañataj orqhorqa.

WAJ JINA YUYAY

Tukuy ladomanta runasqa ñaupa tiempopi paraíso kasqanta yuyanku. Jina kajtin, ¿imaraykú qonqayman churasqa? Mapping Paradise libro sutʼinchasqanman jina “yachayniyoj runasqa maypichus Edén huerta kasqanmanta manaña yachayta munankuchu”.

Casi tukuy iglesias yachachinku cieloman ripunanchejpaj ruwasqa kasqanchejta, nitaj kay Jallpʼapi uj kʼachitu paraisopi kausananchejpajchu. Jinapis Bibliaqa Salmo 37:29 versiculopi nin: “Cheqan runasqa kay pachata herenciankupaj japʼenqanku, chaypitaj wiñaypaj kawsanqanku”, nispa. Kay tiempopi kausay aswan millay kasqanrayku paraíso kananpi yuyayqa mana atikullanchu. ¿Jallpʼanchej uj paraíso kananta nikusqan juntʼakonqachu? *

JALLPʼAQA UJ PARAÍSO KANQA

Jehová Dios Edén huertata ruwasqanrayku, watejmanta chayta ruwananta nin. ¿Imaynatá chayta ruwanqa? Yuyarina imaynatachus Diosmanta mañakunata Jesús yachachiwasqanchejta. Pay nerqa: “Gobiernoyki jamuchun. Munayniykitaj ruwasqa kachun, imaynachus cielopi, ajinallatataj kay jallpʼa patapipis”, nispa (Mateo 6:10). Chay Gobiernopeqa Jesús Jallpʼantinta kamachenqa, tukuy gobiernostataj chinkachenqa (Daniel 2:44). Chantapis Jehovaj munayninta kay Jallpʼapaj juntʼanqa paraisoman tukuchispa.

Profeta Isaiasqa Dios yuyaychasqanman jina imaynachus paraisopi kausay kananmanta qhelqarqa, chaypeqa imachus ñakʼarichiwanchej chaykuna manaña kanqachu (Isaías 11:6-9; 35:5-7; 65:21-23). Kay versiculosta Bibliaykipi leerinaykipaj tiempocharikuy. Chayta ruwanki chayqa imatachus Dios kasukoj runaspaj ruwananta yachakunki, chaytaj mayta sonqochasonqa. Adanmanta nisqaqa kasukoj runasqa paraisopi kusisqa kausakonqanku, Diospa ñaupaqenpitaj allinpaj qhawasqa kanqanku (Apocalipsis 21:3).

Biblia nisqanrayku Jallpʼanchej uj paraisopuni kananta yachanchej, chaytaj mana uj mosqoyllachu. Biblia nin: “Janaj pachaqa Diosninchejpata, kay pachatataj runasman qorqa”, nispa. Paraíso kanantaqa Jehová Dios nerqa, paytaj “mana jaykʼaj llullakoj” Dioschu (Salmo 115:16; Tito 1:2). Paraisopi wiñaypaj kausakunanchejta Biblia nisqanqa, ¡may sumajpuni!

^ párr. 10 Kunantaj “Patrimonio de la humanidad”, nikun.

^ párr. 15 Corán libroj “Los Profetas” (Al-Anbiyā’) nisqanpi 21 capítulo, 105 versículo nin: “Cheqa kamachisniy Jallpʼata japʼenqanku”, nispa.