Xaj ka̱n kijtowa «Yej kipiá»

Xaj ka̱n kijtowa «Tamachtilis yej kipiá»

TAMACHTILIS 4

¿A̱ʼ yéj Jesús?

¿A̱ʼ yéj Jesús?

1. ¿De ka̱n wa̱laj Jesús?

¿Té íga kinekiáj maonokan ina̱ Jesús? (MATEO 11:29; MARCOS 10:13-16)

Jesús ayá̱ yajki ken tejeme̱n, achto iga mawi̱ki pan Ta̱jli, onoya ajko ken se̱ angel (Juan 8:23). Yej achto yej Jehová kichij yajki Jesús, wan yéj kipale̱wij iga makichi̱wa nochi tejté̱. Pan Itajto̱l Dios kijtowa iga Jesús «yajki achto de nochi tejté̱ yej Dios kichij; wan [Jesús] kipale̱wij Dios iga makichi̱wa nochi seuʼmej tejté̱» (Colosenses 1:15, 16). Pan Biblia kijtowa iga yéj «Ise̱piltsi̱n o Isentepiltsi̱n» de Dios, iga kua̱ Jehová kichij Jesús niágaj akipale̱wij. Wan no̱ moi̱xmati ken «Tajto̱l», ijkó̱n moijliá iga yéj kijlia̱ya seuʼmej te̱ kijtowa̱ya Jehová (Juan 1:14). Tajto̱lti Proverbios 8:22, 23, 30.

2. ¿Té íga Jesús wa̱laj pan Ta̱jli?

Dios kichij iga ipiltsi̱n mawi̱ki pan Ta̱jli. Kipano̱ltij iyisatolis de Jesús pan iyijtiko de se̱ tago judía, yej ito̱ka̱ María. Inó̱n iga itaj Jesús ayá̱ yajki se̱ ta̱gaʼ (Lucas 1:30-35). Jesús wa̱laj pan Ta̱jli iga: (1) kine̱xti̱ko yej melá̱ de Dios, (2) kine̱xti̱ko kén welij tikchi̱waj yej Dios kineki, aunke matiki̱xtajmakakan yej aye̱kti, wan (3) «mikiko iga makima̱ki̱xti komatimej» (Mateo 20:28).

3. ¿Té íga moneki mate̱makixti̱kan?

Se̱ maki̱xtilis kijtojneki, se̱ tejté̱ yej momaka iga se̱ ta̱gaʼ amo makimikti̱kan (Éxodo 21:29, 30). Kua̱ Dios kichij yej achto ta̱gaʼ, yéj akinekiá iga mawewejtiá niga mamiki. Tikmatij iní̱n iga Dios kijlij Adán iga si akitajto̱lkakiá mikiskiá, iní̱n yej kichij Adán moi̱xmati pan Biblia ken «pecado». Siga kitajto̱lkakika Dios, nike̱man mikiskiá (Génesis 2:16, 17; 5:5). Itajto̱l Dios kijtowa: «Iga pecado kalaʼ pan ta̱jli iga se̱ ta̱gaʼ, wan de ompa mikilis onoko iga iní̱n pecado, wan ijkó̱n mikilis moya̱wiʼ pan nochi tajta̱gamej iga nochi kipiayaj pecado» (Romanos 5:12). Iní̱n ta̱gaʼ yajki Adán. Yéj kipano̱ltilij nochi ipilowa̱n pecado wan mikilis. Inó̱n iga tiknekij se̱ maki̱xtilis. Tajto̱lti Romanos 6:23.

¿A̱ʼ yéj welij te̱makixtia̱ya de iní̱n mikilis? Kua̱ timikij mopagarowa nochi tejté̱ yej aye̱kti yej tikchijkej. Wan iga tikpiáj pecado awelij tikpagarowaj ipecado de seuʼmej. Pan Biblia kijtowa: «Nise̱ de yejeme̱n welij kima̱ki̱xtiá iyiknin, wan awelij kimaka se̱ tejté̱ iga Dios makima̱ki̱xti» (Salmo 49:7).

4. ¿Té íga mik Jesús?

Jesús yajki perfecto, nike̱man kichij tejté̱ yej aye̱kti. Inó̱n iga Jesús ayá̱ mik iga kichij tejté̱ yej aye̱kti, sinoke yéj mik iga kipagaroj ipecado de seuʼmej. Kua̱ Dios kiti̱tan (o gojmaʼ) ipiltsi̱n iga mamiki̱ki iga tejeme̱n, kine̱xtij iga puxsan te̱neki. Wan Jesús no̱ kine̱xtij iga te̱neki, iga yéj kineʼ mawi̱ki pan Ta̱jli wan makimaka iyisatolis iga mate̱makixti del pecado wan mikilis. Pan Biblia kijtowa: «Iga Dios puxsan kineʼ yej cha̱ntitokej pan ta̱jli, kimaʼ Ise̱piltsi̱n, iga nochimej yej makine̱xti̱kan fe pan yéj amo mapoliwikan sinoke makipiakan isatolis iga nochipa» (Juan 3:16). Tajto̱lti Romanos 5:18, 19.

5. ¿Té̱ nemi kichi̱wa a̱man Jesús?

Kua̱ Jesús onoya pan Ta̱jli, kipajtij yej kipiayaj kokolis wan kixitij sekin yej miktoyaj wan kipale̱wij yej moyo̱lmiktijtoyaj, ijkó̱n kine̱xtij te̱ yawi kichi̱wati iga yej kitajto̱lkakij Dios, kua̱ yéj makigoberna̱ro iní̱n Ta̱jli (Mateo 15:30, 31; Juan 5:28). Kua̱ Jesús mik, Dios kixitij wan kichij iga mamokuepa seuʼ biáj ajko ken se̱ angel (1 Pedro 3:18). De ompa kichaʼ iga Jehová makijli iga welijya makigoberna̱ro Ta̱jli (Hebreos 10:12, 13). A̱man, Jesús goberna̱rojtoʼya ajko. Wan idiscipulojwan nemi kijtowaj iní̱n ye̱kti tajto̱l pan nochi Ta̱jli. Tajto̱lti Daniel 7:13, 14 wan Mateo 24:14.

Áchisan poliwi iga iní̱n tekiwaj, yawi kipolo̱ti nochi tajta̱gamej yej aye̱ktimej wan tejté̱ yej aye̱kti yej yejeme̱n kichi̱waj. Pan Biblia kijtowa: «Iga yej kichi̱waj yej aye̱kti yawij poliwitij» (Salmo 37:9). Nochimej yej kine̱xtiáj fe pan Jesús o kitajto̱lkakij, yawij yo̱lpa̱kitij nochipa pan se̱ Ta̱jli yej monsajtiʼ. Pan Biblia kijtowa: «Yej yo̱lyama̱nimej yawij mocha̱nti̱tij pan ta̱jli wan yawij yo̱lpa̱kitij wan kipiaskej komati yo̱lse̱wilis» (Salmo 37:11).