Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Tlen notlajtoltiaj akin kitaj revistas

Tlen notlajtoltiaj akin kitaj revistas

Ijkuak israelitas nemiyaj tlaluaktli, ¿san okikuajkej maná niman codornices?

Ipan yejon 40 xiuitl ijkuak israelitas nemiyaj ipan tlaluaktli kikuayaj maná (Éx. 16:35). Noijki, okpatipan Jehová okinmakak codornices (Éx. 16:​12, 13; Núm. 11:31). San ika, israelitas noijki okipixkej okseki tlakuajli, maski san achijtsin.

Kemantika, Jehová kinuikaya israelitas kampa ueliskia noseuiskej niman kampa kinextiayaj atl niman tlakuajli (Núm. 10:33). Yejua okinuikak Elim, “kampa onkatka majtlaktli uan ome [ameyajli] niman 70 soyakojtin”, tlen kimixmatij ken palmeras datileras (Éx. 15:27). Libro Plants of the Bible kijtoua ika yejuin palmeras datileras “miyekan noskaltiaj, [ . . . ] kampa tlaluaktli niman ijkon miyekej kikuaj itlakilyo; kuakon miyekej ompa kikixtiaj tlen kikuaskej, kikixtiaj aceite niman ompa nopaleuiyaj ika itlaseuijlo”.

Noijki, israelitas kanaj onoteltijkej kampa aman noixmati ken Farán, ompa onkatka seki atl niman seki kojtin. a Libro Discovering the World of the Bible kijtoua ika “yejuin valle kipiya 130 km niman se itech nochi valles tlen más ueyak, kualtsin niman tlen más noixmati ipan Sinaí”. Yejuin libro noijki kijtoua: “Kanaj 45 km de kampa peua yejuin valle tiknextiaj kampa onka atl, miyekej palmeras niman kampa melak tlakualtsinkan. Yejuin kipiya kanaj 4.8 km ika ueyak niman onka kanaj 610 metros ika tlakpak itech mar. Yejuin yeskia kentla se xochitlalpan tlen onka tlaluaktli Sinaí. Desde yeuejkaui, miyekej ompa yauej pampa kinuelitaj palmeras datileras tlen ompa onkatij”.

Palmeras datileras tlen onkatij ne Farán

Ijkuak israelitas ouajkiskej itech Egipto, okitkikej harina, kampa tlaxakualoskiaj niman kanaj noijki xinachtli niman aceite. Ken tikmatij, yejuin nimantsin otlan. Noijki, okinuikakej “miyek borregos niman uakaxtin” (Éx. 12:​34-39). San ika, kanaj sekimej yolkamej omijkej ipan tlaluaktli. Noijki, kanaj israelitas okinkuajkej sekimej yolkamej niman sekimej okinuentlalilijkej toTajtsin, hasta tajtsitsintin (Hech. 7:​39-43). b Maski ijkon, israelitas okinmiskaltijkej borregos niman uakaxtin. Ijkon tikijtouaj pampa ipan Números 14:33 Jehová ijkin okimijli israelitas pampa xotetlakamatkej: “Nemokoneuan nejnentinemiskej 40 xipan ikan tlajyouilistli ken tlajpixkej”. Yejua ika, yejuamej kanaj kipiayaj leche niman seki nakatl. San ika, yejuin xokimajxili para kintlakualtiskej tres millones tlaltikpakchanejkej ipan 40 xiuitl. c

¿Kanon okikuitoj atl israelitas niman tlakuajli para inyolkauan? d Yeuejkaui kanaj más kiyauiya, yejua ika, onkatka más xiujtli ipan tlaluaktli. Ipan Perspicacia para comprender las Escrituras, kijtoua ika ne Arabia, kanaj 3,500 xiuitl ika yeuejkaui, “onkatka más atl xijkon ken aman”. Niman noijki kijtoua: “Pampa onkatij miyek valles tlen youajkej kiteititia ika yeuejkaui ompa panouaya atl niman ika más kiyauiya”. Maski ijkon, ipan tlaluaktli xmás onkatka atl niman tlatemojtikan katka (Deut. 8:​14-16). Tla Jehová xkinmakaskia atl, israelitas niman inyolkauan mikiskiaj (Éx. 15:​22-25; 17:​1-6; Núm. 20:​2, 11).

Moisés okimijli israelitas ika Jehová okintlakualti ika maná pampa kinekiya makimatikan “ika xsan ikan tlakuajli uelis nemis sen tlakatl, yej noneki kineltokas nochi itlajtoltsin toTEKO” (Deut. 8:3).

a Xkita La Atalaya del 1 de mayo de 1992, páginas 24 niman 25.

b Biblia kiteneua okpa ijkuak israelitas okiuentlalilijkej Jehová ipan tlaluaktli. Kachtopa, ijkuak okitlapejpenijkej akin teopixki yeskia. Ika okpa, ijkuak okipanoltijkej iluitl Pascua. Niman yejuin okichiujkej kanaj ipan 1512 ijkuak xpeuaya xiuitl 1, kanaj se xiuitl sakin ika israelitas youajkiskaj itech Egipto (Lev. 8:14–9:24; Núm. 9:​1-5).

c Ijkuak itlamiskia 40 xiuitl ika israelitas nemiyaj ipan tlaluaktli, onotlatkitijkej melak miyekej yolkamej ijkuak otlaixnamikitoj ipan guerra (Núm. 31:​32-34). Maski ijkon, ok okikuajkej maná hasta ijkuak okalakkej ipan Tlajli tlen Jehová yokimijlika kinmakas (Jos. 5:​10-12).

d Xkanaj nesi tla yolkamej noijki kikuayaj maná, pampa Jehová okimijli israelitas ika nonekiya makisentlalikan san tlen “cada se” kikuaskia (Éx. 16:​15, 16).