Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAJTOLTILISTLI 2

¿Tleka melak nechajmana kenon ninesi?

¿Tleka melak nechajmana kenon ninesi?

TLEKA NONEKI

Onka tlemach tlen melak ueyi kijtosneki xsan tlen tikita ipan teskatl.

¿TLENON TIKCHIUASKIA?

Xtlanemili itech yejuin: ijkuak Julia noita ipan teskatl, san kita ika melak tomauak. “Kipiya ika niteuakis”, kinemilia. Maski itajuan niman akin imiuan nouika kijliaj ika melak pitsauak ken se tlakotsintli.

Julia ikuajnemilijtiuj kichiuas itlaj niman ijkon uelis temos kanaj “san” ome kilo (kanaj makuijli libras). San xkipiya ika tlakuas seki tonaltin...

Tla timomachiliskia ken Julia, ¿tlenon tikchiuaskia?

XMOTELTI NIMAN XTLANEMILI

Kanaj ken timoita xijkon ken melauak tinesi.

Kuajli tla timajmana itech kenon tinesi. Ipan Biblia kinteneua kenon kualtsitsintin katkaj miyekej tlakamej niman siuamej ken Sara, Raquel, José, David niman Abigail. Se neskayotl, itech se siuatl akin itoka Abisag noijtoua ika “melak kualtsin katka” (1 Reyes 1:4).

San ika, miyekej telpokamej niman ichpokamej melak najmanaj itech kenon nesij. Yejuin uelis kichiuas makipiyakan miyek tlauejli. Xtlanemili itech yejuin:

  • Itech tlen onotejtemo, onoitak ika 58% itech ichpokamej akin okijtokej ika melak tomajkej, san 17% kema tomajkej katkaj.

  • Okse tlen onotejtemo itech siuamej akin xyetikej ken noneki yetikej yeskej, onesito ika 45% itech yejuamej kinemiliayaj ika tomajkej katka.

  • Sekimej telpokamej niman ichpokamej akin melak kinekij noteuatsaskej, yokinmasik anorexia. Yejuin kijtosneki ijkuak se xok tlakua ken noneki, ipampa yejuin se uelis mikis.

Tla tejua tikmati ika tikpiya anorexia noso okse itlaj tlen kijtlakoua itech kenon titlakua, xtlajtlani mamitspaleuikan. Xkimijli motajuan noso okse akin iueyi niman tikmati ika uelis tikijlis. Biblia kijtoua: “Se akin melauak kuajli iuan touikaj nochipa techtlasojtla, niman nochiua ken tokniuj ijkuak tikpiyaj tlajyouilistli” (Proverbios 17:17).

MELAK KUAJLI TLA TIKCHIUA YEJUIN

Tokualneskayouan yejua tlen melak techkualtsintilia. Xkita tlen kijtoua Biblia itech Absalón, ikoneuj tekiuaj David:

“Xnemiya nion se tlakatl akin makiueyiteneuakan pampa melak kualtsin tlachia ken Absalón. Peua kampa ikxiuan niman ontlami ipan itsontekon xtlaj kinextiliayaj tlen xkualtsin” (2 Samuel 14:25).

San ika, yejuin telpochtli melak noueyimatiya, kinekiya kipiyas miyek tlemach niman teixnamikiya. Ika yejon, Biblia xsajnoye kuajli tlajtoua itech; pampa kiteneua kentla se tlakatl xyolmelaujki niman temiktijketl.

Kuajli ika Biblia techijlia yejuin:

Xselikan “nemilistli yejuan yenkuik” (Colosenses 3:10).

“Nemokualtsinka xkitocaroua [...] notsonmalinaj sanoyej kualtsin. Yej nemokualtsinka noneki kisas ipan nemoyojlo” (1 Pedro 3:3, 4).

Kuajli tla tikneki kualtsin tinesis, san ika, tlen melak tlasojti yejua kenon tejuamej niman xken titlachiaj. Pampa sakin, tlaltikpakchanejkej san melak kitaskej mokualneskayouan. Se ichpochtli itoka Phylicia kijtoua: “Tla tikualtsin, nimantsin nochimej kitaskej, san ika, tlaltikpakchanejkej kualtsin mitsilnamikiskej itech kenon tejua, itech mokualneskayouan”.

XMOITA ACHIJTSIN

¿Onka itlaj motech tlen xtikuelita?

¿Yotiknemilijka kemantika timochiuilis itlaj noso san achijtsin titlakuas niman ijkon tikpatlas itlaj tlen xtikuelita motech?

¿Tlenon tikpatlaskia itech kenon tinesi? (Xkintsakua tlen kema).

  • KECH NIUEJKAPAN

  • KECH NITOMAUAK

  • NOTSON

  • NOTLALNAKAYO

  • NOXAYAK

  • OKSE

Tla otikijto “kema” itech kachtopa ome tlajtoltilistli niman otiktlapejpeni yeyi noso okse itlaj itech tlajtoltilistli yeyi, xtlanemili itech yejuin: kanaj sekimej kuajli mitsitaj xijkon ken tejua timoita. Xmatsto ika xouijtika melak tiknekis tikyektlalis kenon tinesi niman melak timajmanas itech yejuin (1 Samuel 16:7).