Yeqa uye kokuphakathi

Yeqa uye kokumunyethweyo

Ukuqhubekela Phambili Ngempilo Ngemva Kokuchitha Umtshado

Ukuqhubekela Phambili Ngempilo Ngemva Kokuchitha Umtshado

“Ngazizwa angani ngiwe phezu kwentaba ende. Izinto zonke zihamba kuhle nje empilweni, kodwa ngesikhatshana nje susele ungelalutho.”​—UNXUMALO, * olomnyaka owodwa umtshado wakhe uchithekile.

“Umkami wathandana lowesifazane owayelingana lomntwana wethu oyinkazana. Lapho sidivosa, ngasengithabile ukuthi ngizake ngibalekele ulaka lwakhe olubi kodwa ngazizwa ngingela sithunzi njalo ngingumuntu ongaqakathekanga.”​—UMADLAMINI, oseleminyaka engu-17 umtshado wakhe uchithekile.

Abanye abantu bachitha umtshado besithi ukuphila kwabo kuzaba ngcono, kukanti abanye bayafuna ukuthi umtshado ungadiliki, kodwa kabalamandla okwenza ukuthi abatshade labo bahlale labo. Lanxa kunjalo, phose bonke abachitha umtshado bathola ukuthi ngemva kwalokho impilo iba nzima kulalokho akade bekukhangelele. Nxa usanda kuchitha umtshado ungathola ukuthi lesi yisenzakalo esidanisa ukwedlula zonke ozake uhlangane lazo. Yikho-ke, kunganceda ukuhlola amacebo alusizo eBhayibhilini angakunceda ukuthi uphumelele ukulwisana lobunzima bokuchitha umtshado.

UBUNZIMA BOKUQALA: IMIZWA YOKUKHATHAZEKA.

Ukukhathazeka ngezinhlupho zemali, ukondla abantwana kanye lesizungu kungakukhulela njalo imizwa yakhona ayiphongunyamalala masinya. UJudith Wallerstein osewatshonayo owayebona ngezokuhlolwa kwengqondo wathola ukuthi okweminyaka eminengi ngemva kokuchitha umtshado, abanye bayabe belokhu behlutshwa yikuthi baqilwa njalo batshiywa, futhi bakholwa ukuthi “impilo ilabanikazi bayo, iyadanisa njalo ilesizungu.”

ONGAKWENZA

  • Kukhalele okwakulahlekelayo. Ungamkhanuka umuntu owawumthanda. Lanxa lalihluphana kakhulu, ungakhala ngenxa yokuthi awusayitholanga intokozo owawulethemba lokuthi uzakuba layo emtshadweni. (IZaga 5:18) Ungabi lenhloni zokuzinika isikhathi “sokukhala.”​—UmTshumayeli 3:1, 4.

  • Ungazehlukanisi labanye. Lanxa usidinga isikhathi sokuba wedwa ukuze ukhale, ukuzehlukanisa labanye okwesikhathi eside ayisikho kuhlakanipha. (IZaga 18:1, NW) Nxa ukhuluma labangane bakho, khuluma ngezinto ezakhayo ngoba ungahlala ukhonona ngomuntu owawutshade laye, lanxa ulesizatho sokwenza njalo ungenza bakubalekele. Nxa kumele wenze izinqumo eziqakathekileyo masinyane ngemva kokuchitha umtshado, cela usizo emuntwini omthembayo.

  • Nanza impilakahle yakho. Ukukhathazeka ngenxa yokuchitha umtshado kanengi kubangela ukugula, ngokwesibonelo iBP kanye lokutshaywa likhanda kanengi okubuhlungu kakhulu. Ungekeli ukudla, qinisa umzimba ngokuwulolonga, njalo uzinike isikhathi sokulala.​—Kwabase-Efesu 5:29.

  • Khipha izinto ezingenza ukuthi ubulokhu uzondele umuntu owawutshade laye kumbe ongazidingiyo, kodwa ungalahli amaphepha alezinto eziqakathekileyo. Nxa izinto ezinjengamapikitsha omtshado wenu zisenza ukuthi uzwe ubuhlungu, ungazifihla kwenye indawo ukuze uzigcinele abantwabakho.

  • Lwisana lemicabango yokukhathazeka. UMaSithole owachitha umtshado lomkakhe owayefebile wathi: “Ngangilokhu ngizibuza ukuthi, ‘Kambe umfazi lo ulani engingelakho?’” Kodwa uMaSithole wacina esenanzelela ukuthi ukuhlala usiba lemicabango yokukhathazeka kungenza ube ‘lomoya owephukileyo.’​—IZaga 18:14.

    Abantu abanengi bathola ukuthi ukubhala phansi lokho okubakhathazayo kubanceda ukuthi bacabange kuhle njalo bangacabangi kakhulu. Nxa ungenza lokhu, zama ukufaka engqondweni yakho umcabango omutsha owakhayo ubusukhipha ukukhathazeka ozama ukulwisana lakho. (Kwabase-Efesu 4:23) Khangela izibonelo ezimbili:

    Umcabango omdala: Ukungathembeki komkami kwabangelwa yikusilela kwami.

    Umcabango omutsha: Ukusilela kwami kwakungamelanga kunike umkami ilungelo lokuthi angathembeki kimi.

    Umcabango omdala: Ngazichithela isikhathi sami lomuntu ongayisuye.

    Umcabango omutsha: Ngingathokoza nxa ngingaqhubekela phambili ngempilo, hatshi ukubuyela emuva.

  • Ungawafaki engqondweni amazwi abuhlungu. Abangane abakuthandayo lezihlobo bangakhuluma izinto ezibuhlungu kumbe ezingaqondanga mayelana lokwenzakalayo: ‘Ulunge kakhulu wena, wayevele engakufanelanga’ kumbe ‘UNkulunkulu uyakuzonda ukuchitha umtshado.’ * Kulesizatho esihle esenza iBhayibhili lisicebise ukuthi: “Ungaphiki ngokulalela wonke amazwi akhulunywa ngabantu.” (UmTshumayeli 7:21) UMaDlodlo oseleminyaka emibili umtshado wakhe uchithekile uthi: “Kulokuthi ngitshone ngicabanga ngamazwi abuhlungu, ngiyazama ukubona izinto ngombono kaNkulunkulu. Imicabango yakhe iphakeme kuleyethu.”​—U-Isaya 55:8, 9.

  • Thandaza kuNkulunkulu. Ukhuthaza izikhonzi zakhe ukuthi ‘zethule kuye konke ukukhathazeka kwazo,’ ikakhulu nxa zidane kakhulu.​—1 UPhetro 5:7.

ZAMA LOKHU: Bhala phansi amavesi eBhayibhili owabona elusizo, ubusuwafaka lapho ongahlala uwabona khona. Ngaphandle kweminye imibhalo okukhulunywe ngayo emuva, abantu abanengi asebachitha umtshado basizwa ngamavesi alandelayo: IHubo 27:10; 34:18; U-Isaya 41:10; loRoma 8:38, 39.

Qiniswa yiLizwi likaNkulunkulu ezikhathini ezinzima

BUNZIMA BESIBILI: UBUHLOBO BAKHO LOMUNTU OWAWUTSHADE LAYE.

UMaMlotshwa owayeseleminyaka engu-11 etshadile uthi: “Ngancenga umkami ukuthi ahlale. Kodwa wathi sesukile, ngamzondela kakhulu kanye lomfazi ayesemthethe.” Abanengi abachitha umtshado bathatha iminyaka eminengi belokhu bemzondele kakhulu umuntu ababetshade laye. Kodwa akulanto abangayenza ngoba kumele bahlale bekhulumisana ikakhulu nxa belabantwana.

ONGAKWENZA

  • Hlala ulobuhlobo obuhloniphekayo lomuntu owawutshade laye. Khuluma ngezinto ezidingekayo kuphela njalo ukukhulume ngamafitshane lokho okufunayo. Abanengi sebakubona ukuthi ukwenza lokhu kwenza kube lokuthula.​—KwabaseRoma 12:18.

  • Ungakhulumi amazwi ahlabayo. Ikakhulu nxa usuzibona uhlaselwa, iseluleko esilokuhlakanipha esisebenzayo esisithola eBhayibhilini sithi: “Umuntu ololwazi ubeka kuhle amazwi akhe ngokunanzelela.” (IZaga 17:27) Nxa kusehlula ukuthi lizwanane enkulumeni kungcono uthi: “Ngicela ukucabanga ngalokho okutshoyo besengikhuluma lawe mbayimbayi.”

  • Nxa kusenza, hlukanisa izinto zakho lezomuntu owawutshade laye, kugoqela amaphepha ezinto zomthetho, awezimali kanye lawezokwelatshwa.

ZAMA LOKHU: Ngesikhathi esilandelayo, nxa usukhuluma lomuntu owawutshade laye, nanzelela nxa omunye phakathi kwenu esezivikela kumbe engasafuni ukuntshintsha umbono wakhe. Uma kusenza, cela ukutshaywa ngumoya kancane kumbe livumelane ukusebenzisa i-e-mail ukuze lixoxisane ngalolodaba.​—IZaga 17:14.

UBUNZIMA BESITHATHU: UKUNCEDISA ABANTWABAKHO UKUTHI BANTSHINTSHE.

UMaZondo ukhumbula ukuthi kwakunjani esechithekelwe ngumtshado wakhe esithi: “Umntanami oyinkazana omncane wayekhala zikhathi zonke njalo waqalisa ukuchema engutsheni futhi. Lanxa udadewabo wayezama ukufihla imizwa yakhe, ngangibona ukuthi kasenguye.” Okunye okudanisayo yikuthi ungabona angani awulasikhathi kumbe amandla okunceda abantwabakho ngesikhathi bekudinga kakhulu.

ONGAKWENZA

  • Khuthaza abantwabakho ukuthi bakhulume lawe ngemizwa yabo, lanxa kukhanya angani lokhu kungabangela ukuthi kube ‘lamazwi abhedayo.’​—UJobe 6:2, 3.

  • Ubuhlobo benu kabuhlale busendaweni efaneleyo. Lanxa ungafuna umuntu ongakududuza, njalo kukhanye angani umntanakho uyafuna ukwenza lokho, akukuhle njalo kungamphambanisa umntwana ukuthi ucele ukuthi akuncedise ukuxazulula izindaba zabantu abadala. (1 KwabaseKhorinte 13:11) Ungabuzi umntanakho amacebo kumbe ukumenza abe yisithunywa senu lomkakho.

  • Qhubeka ukhulisa umntanakho kuhle. Ukungantshintshi indawo yenu yokuhlala kanye lesikhathi senu sokwenza izinto kuyanceda, kodwa okuqakatheke kakhulu yikulondoloza ubuhlobo benu loNkulunkulu okugoqela ukubala iBhayibhili lilonke kanye lokukhonza kwemuli.​—UDutheronomi 6:6-9.

ZAMA LOKHU: Evikini leli, zinike isikhathi sokuqinisekisa abantwabakho ukuthi uyabathanda lokuthi ayisibo ababangele ukuthi wena lomkakho lichithe umtshado. Phendula imibuzo yabo kodwa ungagconi omunye wakho.

Ungaqhubekela phambili ngempilo ngemva kokuchitha umtshado. UMaSiziba owayeseleminyaka engu-16 etshadile uthi, “Ngize ngidivose, ngacabanga ukuthi, ‘Lokhu ayisikho engangifuna kwenzakale empilweni yami.’” Kodwa khathesi usesuthisekile ngesimo akuso. Uthi, “Ngesikhathi engekela ngaso ukuzama ukuntshintsha okwakungehlele, ngazizwa sengingcono kakhulu.”

^ Amanye amabizo esihlokweni lesi antshintshiwe.

^ UNkulunkulu uyakuzonda ukuchitha umtshado okulobuqili njalo okulenkohliso. Kodwa nxa omunye angafeba, uNkulunkulu uyamupha imvumo lowo owonelweyo ukuthi akhethe phakathi kokuhlala kumbe ukuchitha umtshado. (UMalaki 2:16; UMathewu 19:9) Khangela isihloko esithi, “The Bible’s Viewpoint​—What Kind of Divorcing Does God Hate?” (“Umbono weBhayibhili​—Yiluphi Uhlobo Lokuchitha Umtshado Oluzondwa nguNkulunkulu”) ku-Awake! kaFebruary 8, 1994, eyadindwa ngoFakazi bakaJehova.

ZIBUZE . . .

  • Sengizinikile yini isikhathi sokuthi ngikhale ngokuchithekelwa ngumtshado wami?

  • Ngingenza njani ukuthi ngingabi lokhu ngizondele umuntu engangitshade laye?