Xionyoui kampa nesi tein kipia

¿Keniuj kiitaj itaixpantijkauan Jiova tamachtilis?

¿Keniuj kiitaj itaixpantijkauan Jiova tamachtilis?

 Kemej tikitaj tamachtilis oso educación timoojtokaltiaj ika tayolmajxitilis tein kipia Biblia. Sejse itaixpantijkauj Jiova kitekitiltia itanemilil tein tamachtil ika Biblia uan ijkon kiitas keniuj kitakamatis tayolmajxitilismej tein tikitaskej itech nejin tamachtilis. a

 Tamachtilis semi moneki

 Tamachtilis techpaleuia maj tikpiakan “tamatilis uan kuali taixejekolis”, uan Biblia kijtoua ke tapaleuiaj komo se kipia nejin taman (Proverbios 2:​10, 11; 3:​21, 22). Uan no, Jesús kiniluij imomachtijkauan maj kinmachtikan oksekin tein yejua kinmachtijka (Mateo 28:19, 20). Yejua ika, tikinyolchikauaj uan tikinpaleuiaj akin pouij itech totaneltokalis maj kipiakan tamachtilis tein kinpaleuis maj uelikan taixtajtoltikan, tajkuilokan uan maj kimatikan kuali tajtoskej, b uan no maj kinixmatikan okseki taneltokalismej uan kemej nemij oksekin (1 Corintios 9:​20-​22; 1 Timoteo 4:​13).

 Tekiuanij no kiitaj ke semi moneki tamachtilis uan kiixtalianij maj se momachti hasta secundaria. Tejuan tiktakamatij nejin tanauatilmej porin Biblia kijtoua: “Uan nochi namejuan moneki xikintakamatiyakan nochi nojon tekiuanij” (Romanos 13:1). Uan no, tikinyolchikauaj telpochmej maj mochiuakan kuali momachtianij uan maj semi mochikauakan. c Kemej kijtoua Biblia: “Nochi tein yeski tekit nankichiujtoskej, xikchiuakan ika yolpakilis, ijkon kemej nankitekitilijtoskiaj Jiova, uan amo taltikpakneminij” (Colosenses 3:23, Traducción del Nuevo Mundo).

 Tamachtilis techpaleuia maj tikinyekpiakan tochankauan. Biblia kijtoua: “Porin no xikmati ke aksa taneltokakej ten amo kinixpanoltijtiuj ichankauan, yejua ne kisekokauakya ne takuaujtamatilis den ualejtok de Dios. [...] Uan naken ijkon kichiuas, yejua ne kachiok amo kipia teiknelilis, uan nentinemi ok ijkon kemej nekes ten amo taneltokani” (1 Timoteo 5:8). Nemachtil techpaleuia maj tiktakamatikan Dios, maj tikinyekpiakan tochankauan. Kemej kijtoua The World Book Encyclopedia, tamachtilis tapaleuia maj “taltikpakneminij uelikan kichiuakan tein moneki kampa nemiskej”. Akin kuali tekiti uan kiixmati miak taman okachi amo ouij kikisas kiajsis se tekit uan kisentokas kipias tein ika uelis kinyekpias ichankauan ke se akin amo kiselij se nemachtil (Proverbios 22:29).

 Okse taman kemej tetatmej uelis kinyekpiaskej ininkoneuan yejua kinmachtiskej keniuj nemiskej keman uejueyaskej. Uan tamachtilis tein kiseliskej itech kaltamachtiloyan semi kinpaleuis (2 Corintios 12:14). Tikinyolchikauaj tetatmej maj kinpaleuikan ininkoneuan maj kiselikan nemachtil itech kaltamachtiloyan maski kampa nemij moneki se kiixtauas oso kampa kayomej kiitaj ke amo moneki. d No tikinyolmajxitiaj ika seki taman tein tetatmej ika kinpaleuiskej ininkoneuan maj kiselikan tamachtilis. e

 Moneki maj tikitakan toni tiknekij tikseliskej ika tamachtilis

 Tikitaj ika nejmachkayot tataman tamachtilis tein onkakej. Biblia kijtoua: “Akin amo yekyolmajsitok kineltoka nochi tajtolmej, sayoj ke akin tamatkej kuali kiita kani taksas” (Proverbios 14:15). Tiktakamatij nejin tayolmajxitilis keman tikyekitaj nemachtil tein uelis tikseliskejok satepan ke timomachtiaj secundaria, tikitaj maj amo semi patiyoj uan maj tapaleui. Kemej neskayot, uelis se kiselis se kuali nemachtil tein amo semi uejkaua uan tapaleuia.

 Nemachtil ika Biblia okachi kipia ipatiuj ke nemachtil itech kaltamachtiloyan. Nemachtil ika Biblia techpaleuia maj tikixmatikan Dios, se taixmatilis tein kitemaka nemilis tein amo uelis tikseliskej itech kaltamachtiloyan (Juan 17:3). No techmachtia keniuj timonejnemiltiskej, tein kijtosneki, “melaujkayot uan tamelaualis uan kuali taixejekolis, ojti tein kinextia tein kuali” (Proverbios 2:9). Tatitanil Pablo kipiak tamachtilis kemej tein axkan moixmati kemej uejueyi nemachtilmej, sayoj ke kiajsikamatik nejin: “Axkan nikixmatinemi ya Notekotsin Cristo Jesús, uan Yejuatsin kachi ueyi tapaleuilis nechmakati uan ke nochi tein nikpiaya” (Filipenses 3:8; Hechos 22:3). No ijkon, itaixpantijkauan Jiova itech nejin tonalmej kiselianij uejueyi nemachtilmej, sayoj ke kiitaj ke nemachtil tein techmaka Dios okachi kipia ipatiuj. f

Tein tamachtia Biblia techmachtia keniuj kuali timonejnemiltiskej.

 Uejueyi nemachtilmej uelis kichiuas maj amo kuali timonejnemiltikan uan maj timouejkatilikan iuan Dios

 Se tajkuilol itech Biblia kijtoua: “Tamatkej kiita ouijkayot uan motatia” (Proverbios 22:3). Tiitaixpantijkauan Jiova tikitaj ke tiyaskej itech uejueyi kaltamachtiloyamej uelis kichiuas maj amo kuali timonejnemiltikan uan maj timouejkatilikan iuan Jiova. Yejua ika, miakej itaixpantijkauan Jiova kiixtalianij maj ininkoneuan amo kiselikan nejin nemachtilmej porin kimatij ke ompa kinmachtiaj seki taman tein amo melauak, kemej nejin:

  •   Tomin techmakas yolpakilis uan se kuali nemilis

     Miakpa, uejueyi nemachtilmej kinextianij kemej se taman tein ika se kiajsis se tekit kampa kuali tetaxtauiskej. Nejon se taman tein kichiua maj miakej kinekikan kiseliskej nejin nemachtilmej. Miakej kinekij yolpakiskej uan kipiaskej se kuali nemilis ika tomin, sayoj ke Biblia kinextia ke se tanemilis ijkon amo tapaleuia (Eclesiastés 5:​10). Uan tein okachi moneki, Biblia tamachtia ke “kuak aksa kineki sayo moaxkatilis miak ricojyot, ijkuakon xikmati ke itanejnekilis de tomin kichiua ma onka miak tataman ten amo kuali tachiualisme” uan miakpa kichiua maj kipolokan inintakuaujtamatilis (1 Timoteo 6:​10). Yejua ika, tiitaixpantijkauan Jiova semi timochikauaj maj amo techyoltilana “in ricojyot” (Mateo 13:22).

  •   Uejueyi nemachtilmej kichiua maj techitakan ke tiueyichiuanimej

     Kemej neskayot, Nika Gilauri, se taixyekankej itech tekiuajyot ompa Georgia, kimelauak tein miakej kinemiliaj itech altepet: “Ompa Georgia, kiitaj ke semi moneki maj kiselikan uejueyi nemachtilmej porin nejon kinixnextia ke ueyichiuanimej”. Uan no kijtoj, achto “telpochmej akin amo kipiayaj se ueyi nemachtil kinpinaujtiayaj ininchankauan”. g Sayoj ke Biblia, technejmachtia maj amo timoueyitalikan itech nejin taltikpak. Jesús kiniluij tayekananij itech taneltokalis ke kitemouayaj maj oksekin kinueyitalikan: “Uan namejuan nankitemoj san uan nankiseliaj san de ne sayoj xochitajtolis san (oso ueyipanchiualis) de se uan okse namejuan san” (Juan 5:​44). Se momachtijtos itech uejueyi kaltamachtiloyamej uelis kichiuas maj timoueyinekikan, se taman tein Dios kitauelita (Proverbios 6:​16, 17; 1 Pedro 5:5).

  •   Tisejsemej moneki tikixpejpenaskej toni kuali uan toni amo kuali

     Tiitaixpantijkauan Jiova tikauaj maj Dios techilui toni kuali yetok uan toni amo kuali yetok (Isaías 5:​20). Sayoj ke, se amaix kijtoua ke itech uejueyi kaltamachtiloyamej semi kiniluiaj maj “kichiuakan teisa tein amo kuali yetok, nejon kichiua maj kichiuakan teisa maski amo kuali yetok”. h Nejon tajtolmej mouika ika tein tayolmajxitia Biblia: “Takan timouikatinemij iuan nekes ten amo yolchipauke, [...] techmajmauaske ika tajtakolme” (1 Corintios 15:33). Itech uejueyi kaltamachtiloyamej semi mochiua tein Dios kiixtopeua, kemej tauanalis, kikuiskej droga uan auilnemiskej (1 Corintios 6:​9, 10; 2 Corintios 7:1).

  •   Ika se ueyi nemachtil uelis tikpataskej nejin taltikpak

     Amo nochin akin kiseliaj nejin nemachtilmej kichiuaj porin kinekij kipiaskej miak tomin, kinekij maj kinueyitalikan oso moyolpaktiskej. Miakej kinekij okachi kuali monejnemiltiskej uan tapaleuiskej maj moyektali nejin taltikpak. Nejon se kuali tanemilil, sayoj ke tiitaixpantijkauan Jiova tikixtalijkej tikchiuaskej okse taman. Ijkon kemej Jesús, tikneltokaj ke sayoj iTekiuajyo Dios kiyektalis nejin taltikpak (Mateo 6:9, 10). Sayoj ke, amo sayoj tikchixtokej maj iTekiuajyo Dios kiyektali nejin taltikpak. Ta okachi kuali, ijkon kemej kichiuak Jesús, tikteixmatiltiaj “tein kuali tein kichiuas iTekiuajyo Dios” noyampa taltikpak uan xijxiujtika tikinpaleuiaj miles taltikpakneminij maj kipatakan ininnemilis (Mateo 24:14, Traducción del Nuevo Mundo). i

a Telpochmej akin itaixpantijkauan Jiova kinpoujkaitaj inintatuan keman kiixtaliaj nemachtil tein moneki kiseliskej itech kaltamachtiloyan, komo amo kitapanauilia itanauatiluan Dios (Colosenses 3:20).

b Yejua ika, mokixtiani 11 millones amaixmej tein tapaleuia maj kuali se tajkuilo uan se taixtajtolti, kemej amaix, Xionmochikaua tionuelis tiontaixtajtoltis uan tiontajkuilos. Uan noyampa taltikpak titamacthianij maj taixtajtoltikan uan maj tajkuilokan itech panoua 120 tataman tajtolmej. Itech xiujmej 2003 hasta 2017, tikinmachtijkej kemej 70,000 taltikpakneminij maj taixtajtoltikan uan maj tajkuilokan.

c Xikonita tamachtilis “¿Debería dejar de estudiar?”.

d Kemej neskayot, tikinyolchikauaj tetatmej maj kintitanikan kaltamachtiloyan inintelpochuan uan ininichpochuan. Xikonita tamachtilis “¿Debería ir mi hijo a la escuela?”, itech La Atalaya 15 de marzo de 2003.

f Xikonita kampa kijtoua “Tein kijtouaj sekin kemej peuak nemilis” itech jw.org.

g Practical Economics: Economic Transformation and Government Reform in Georgia 2004​—2012, página 170.

h Journal of Alcohol and Drug Education, volumen 61, núm. 1, abril de 2017, página 72.

i Itech jw.org, tikonajsis tamachtilismej “ITajtol Dios kipatak ininnemilis” kampa uelis tikonitas keniuj Biblia kipatani ininnemilis oksekin uan no ika tajtoua iTekiuajyo Dios.