Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

Alisa

Ika miak pakilis motemakakej tapaleuitiuij Turquía

Ika miak pakilis motemakakej tapaleuitiuij Turquía

TOKNIUAN itech yekinika siglo mochikaujkej kinixmatiltiskej tein kuali tein kichiuas iTekiuajyo Dios tel miakej taltikpakneminij (Mat. 24:14). Sekin hasta yajkej itech okseki uejueyi altepemej. Kemej neskayot, tatitanil Pablo yajki kampa axkan moajsi Turquía uan ompa miakkan tanojnotsak. * Itech xiuit 2014, kemej ome mil xiuit satepan, ompa Turquía mochiuak se ueyi tekit itech tanojnotsalis. ¿Akoni kichiuak, uan keyej?

“¿TONI PANOTOK?”

Ompa Turquía moajsij panoua 2,800 tanojnotsanij, sayoj ke nemij kemej 79 millones taltikpakneminij. Nejin kijtosneki ke sejse tanojnotskej moneki kinnojnotsas 28,000 taltikpakneminij. Kemej ueli tiknemiliaj, tokniuan kinnojnotsanij sayoj sekin. Keman moixtalij mochiuas nejin ueyi tekit, tokniuan kitemouayaj kinnojnotsaskej tel miakej taltikpakneminij itech amo miak tonalmej. Ijkuak, 550 tokniuan akin tajtouaj tajtol turco uan kayomej itech okseki uejueyi altepemej tanojnotsatoj iniuan tokniuan ompa Turquía. ¿Toni tein kuali kiualkuik nejon?

Kinnojnotskej tel miakej. Itech se nechikol ompa Estambul, tokniuan kijkuilojkej: “Kemej taltikpakneminij noyampa kinitayaj itaixpantijkauan Jiova, techtajtaniayaj ox mochiujtoya se ueyi nechikol”. Itech xolal Izmir, tokniuan itech se nechikol kijkuilojkej: “Se takat akin tekitia kampa moketsaj taxis kiajsito se tokniuj tayekankej uan kitajtanij: ‘¿Toni panotok? Nesi ke okachi nanmiakejya’”. Kemaj, nochin kiitakej ueyi tekit tein mochiujtoya.

Steffen

Tokniuan akin okseko kayomej semi kinyolpaktij tanojnotsaskej. Steffen, kayot Dinamarca, kijtoj: “Nochi tonalmej, uelia nikinnojnotsaya akin amo keman kikaktoyaj akoni Jiova. Nikmachiliaya ke yekmelauj nikteixmatiltijtoya itokay Jiova”. Jean-David, kayot Francia, kijkuiloj: “Miak horas titanojnotsayaj itech sayoj se ojti. ¡Tel kualtsin katka! Tel miakej amo kinixmatiaj itaixpantijkauan Jiova. Itech tel miak kalmej, uelia tipeuayaj titanojnotsayaj, tiknextiayaj se video uan tikauayaj se amaix”.

Jean-David (tatajko)

Nochin 550 tokniuan kikaujkej kemej 60,000 amaixmej itech sayoj ome semana. Kemej tikitaj, nejin ueyi tekit itech tanojnotsalis tapaleuij maj kinnojnotsanij tel miakej.

Kinyolchikauak maj okachi tanojnotsakan. Nejin ueyi tekit itech tanojnotsalis semi kinyolchikauak tokniuan akin nemij Turquía. Miakej peuak kinemiliaj mochiuaskej precursores. Akin kichiujtoyaj tekit kemej precursor regular ajsikej 82 itech doce metsti tein kisentokakej satepan ke mochiuak ueyi tekit.

Şirin

Tokniuan akin okseko kayomej kijtojkej keniuj kinpaleuij nejin ueyi tekit itech inintanojnotsalis hasta satepan ke mokepkej ininaltepeuj. Şirin, se tokniuj siuat kayot Alemania, kijkuiloj: “Tokniuan ompa Turquía amo ouij kinkisa tanojnotsaskej kampa yeski. Nejua nechouijmaka, porin amo semi nitajtoua. Sayoj ke nechpaleuij ueyi tekit itech tanojnotsalis, ininneskayo tokniuan akin ompa nemij uan miak netataujtilmej. ¡Hasta nitanojnotsak uan nikauak tratados itech metro! Amo semi nipinauaok kemej achto”.

Johannes

Johannes, se tokniuj kayot Alemania, kijtoj: “Nimomachtij seki taman tein uelis nikchiuas keman nitanojnotsas. Tokniuan ompa Turquía kitelnekij kinnojnotsaskej tel miakej taltikpakneminij uan tanojnotsaj nochipa keman ueli. Nikixtalij no ijkon nikchiuas keman nimokepak Alemania. Uan axkan nikinnojnotsa okachi miakej taltikpakneminij ke achto”.

Zeynep

Zeynep, se tokniuj siuat kayot Francia, kijtoj: “Nejin ueyi tekit semi nechpaleuij itech notanojnotsalis. Nechpaleuij maj okachi niyolchikauak uan maj okachi nitakuaujtamati iuan Jiova”.

Tokniuan okachi kimachilijkej ke amo xexeliujtokej. Kemej tokniuan akin seseko kayomej monextilijkej netasojtalis uan kuali mouikakej semi tapaleuij. Jean-David, akin achto ika titajtojkej, kijtoj: “Tikitakej ke tokniuan semi kualtakamej. Techitakej kemej tiinintasojikniuan uan kemej tiininchankauan. Techselijkej ininchan. Nejua nikmatia ke tikinpiaj tokniuan noyampa taltikpak, porin miakpa nikixtajtoltijka itech toamaixuan. Sayoj ke axkan nejua nikitak ke ijkon panoua. Okachiok nechyolpaktij niyeski niitekitikauj Jiova. Niktasojkamatilia nejin tel kualtsin tatiochiualis”.

Claire (tatajko)

Claire, se tokniuj siuat kayot Francia, kijtoj: “Tinochin tikatkaj tikalyetouanij, maski tikayomej Alemania, Dinamarca, Francia oso Turquía. Kemej yeskia Dios kiixpolojka kampa moxelouaj altepemej”.

Stéphanie (tatajko)

Stéphanie, kayot Francia, kijtoj: “Ueyi tekit itech tanojnotsalis technextilij ke tein okachi techsentilia amo toxolal oso tajtol, ta netasojtalis tein tinochin tikpialiaj Jiova”.

NEPALEUILMEJ TEIN KIUALKUIK SATEPAN

Miakej tokniuan akin tapaleuijkej itech nejin ueyi tekit peuak kinemiliaj yaskej ompa Turquía uan tapaleuiskej itech ueyi tekit tein moneki mochiuasok. Sekin ompa tapaleuijtokejya, uan semi tiktasojkamatij tekit tein kichiuaj.

Kemej neskayot, itech se xolal moajsiaj 25 tanojnotsanij. Itech miak xiujmej, sayoj moajsia se tayekankej. Sayoj ke, itech xiuit 2015, chikuasen tokniuan kayomej Alemania uan Países Bajos ompa tapaleuitoj. ¡Tanojnotsanij tel yolpakkej!

TAPALEUIAJ KAMPA MONEKIJ OKACHI TANOJNOTSANIJ

¿Keniuj momachiliaj tokniuan akin tapaleuijtokej ompa Turquía? Melauak ke kipanouanij seki ouijkayomej, sayoj ke no kipianij miak tatiochiualismej. Maj tikitakan tein kijtouaj sekin.

Federico

Federico, kayot España, akin kipia 41 xiujmej uan namikej, kijtoua: “Amo nikpias miak taman nechpaleuia maj amo teyi nechtsakuili uan maj niktayekanalti tein okachi moneki”. ¿Tayolmajxitia maj ijkon se kitekitili Jiova? Yejua tanankilia: “¡Kemaj! Keman tiyouj okse ueyi altepet tikinpaleuiti taltikpakneminij maj kiixmatikan Jiova, tein melauj timotalijtok imako. Uan okachi tikmachilia keniuj mitsyekpia”.

Rudy

Rudy, se tokniuj namikej kayot Países Bajos akin kipia 57 xiujmej, kijtoua: “Semi techyolpaktia titapaleuiskej kampa monekij okachi tanojnotsanij uan tikinnojnotsaskej tel miakej akin amo keman kinnojnotstoyaj. Keman tikitaj ke yolpakij keman kiseliaj tein melauak semi techyolpaktia”.

Sascha

Sascha, se tokniuj takat namikej kayot Alemania akin kipia 42 xiujmej, kijtoua: “Nochipa keman nitanojnotsati, nikinajsi taltikpakneminij akin yekinika kikakij kuali tanauatilmej. Semi nechyolpaktia nikinpaleuis maj kiixmatikan Jiova”.

Atsuko

Atsuko, se tokniuj siuat namikej kayot Japón akin kipia 36 xiujmej, kijtoua: “Achto, nochipa niknekia maj Armagedón ejkoniya. Sayoj ke, satepan ke nitapaleuiko Turquía, niktasojkamatilia Jiova maj kisentoka amo yolijsiui. Keman okachi nikita keniuj Jiova kiixyekana tanojnotsalis, okachi nikneki iuan nimotokis”.

Alisa, se tokniuj siuat kayot Rusia akin kipia 31 xiujmej, kijtoua: “Niktekitilis Jiova itech nejin tekit nechpaleuiani maj nikita ke yejuatsin yekmelauj yolkuali” (Sal. 34:8). No kijtoua: “Jiova amo sayoj noTajtsin, ta no se noTasojikniuj akin okachi kuali nikixmati keman nikpanoua okseki taman. Itech nonemilis nikpanouani miak taman tein nechyolpaktia, miak taman tein kualtsin uan nikseliani miak tatiochiualismej”.

“XIYEKKITAKAN [...] TAKILOME”

Ika ueyi tekit itech tanojnotsalis tein mochiuak ompa Turquía, tel miakej taltikpakneminij kimatkej tein kuali tein kichiuas iTekiuajyo Dios. Sayoj ke miakkanok moneki motanojnotsas. Tokniuan akin tapaleuijtokej ompa Turquía mojmostaj kinajsij taltikpakneminij akin amo keman kikakinij akoni Jiova. ¿Tikonuelitaskia tiontapaleuis itech se altepet kemej nejon? Komo ijkon, xikonelnamiki tein kijtoua Juan 4:35: “Xiyekkitakan [...] takilome ten peuak ya kosaui ya. Uan nojon kijtosneki ke ma amo uejkauas ok para kajokuiske in tatokme”. ¿Uelis tiontapaleuis itech se altepet kampa taltikpakneminij moajsij “keme yeskia takilome ten peuak ya kosaui”? Komo ijkon, axkan peua xikonchiua tein mitsonpaleuis xikonchiua tein tikonixtalijtok. Uelis tikonyekmatis ke komo okachi tiontapaleuia itech tanojnotsalis “nonouiyampa de nochi senmanauak” mitsonualkuilis okachi tatiochiualismej ke tein ueli tikonnemilia (Hech. 1:8).

^ párr. 2 Xikonita folleto Veamos “la buena tierra”, página 32 uan 33.