Ir al contenido

¿Kenijkatsa Jehová itlajtoltemakauaj kiitaj nopa ciencia?

¿Kenijkatsa Jehová itlajtoltemakauaj kiitaj nopa ciencia?

 Jehová itlajtoltemakauaj tijtlepanitaj nochi tlen mochijtok ika ciencia uan tijneltokaj tlen científicos tlamachtiaj, tlaj kinextiaj melauak tlen momachtijtokej.

 Se diccionario kiijtoua nopa tlajtoli ciencia kiijtosneki “tlen se kiixmati uan momachtijtok tlen nopa tlamantli tlen onka, uan pampa tlauel momachtijtok kimati kenijkatsa pejki se tlamantli uan kenke eltok” (Clave. Diccionario de uso del español actual). Maske Biblia amo se amochtli tlen ciencia, kena kiixtoma se keski tlamantli tlen kinpaleuia maseualmej ma kiixmatikaj nochi tlamantli tlen onka uan kiampa ma kinpaleui tlen científicos momachtijtokej. Ma tikitakaj se keski tlamantli:

  •   Astronomía: “¡Xiajkotlachiakaj nepa iluikak! ¿Ajkeya kinchijchijki nochi ne sitlalimej? Yajaya kinyakana nopa sitlalimej keja itstoskiaj iiluikaejkauaj para tlateuisej. Yajaya kimati keski sitlalimej eltokej uan sejse kinotsa ika itoka” (Isaías 40:26).

  •   Biología: Salomón “uelki tlamachtia kuali tlen miak tlamantli kuatinij, yonke uejueyi kuatinij keja nopa tiokuatinij tlen tlali Líbano o nopa pilxiuitsitsij tlen moskaltiyayaj kampa koyontok tlapepecholi. Nojkia uelki tlamachtia tlen miak tlamantli tlapialimej, totomej, kouamej uan michimej” (1 Reyes 4:​33).

  •   Medicina: “Se tetikatlakatl axkineki se tepajtijketl, pero se kokoxketl, kena” (Lucas 5:​31).

  •   Meteorología: “¿Tiajtok kampa nikajoktok nopa sitlal setl? ¿Tiajtok kampa nijchijchiua nopa tesiuitl uan nikajokui? ¿Tijmati nopa ojtli tlen yaui kampa peua itlauil tonati? ¿Tijmati kanke pejtok nopa ajakatl tlen uala ika kampa kisa tonati uan yaui ipan nochi Tlaltipaktli?” (Job 38:22, 23).

 Ipan amatlajkuiloli tlen tijpiaj, tijchiuaj sekinok ma kitlepanitakaj tlen ciencia kichijtok, pampa ipan tlamachtili tlen nopaya uala tikijtouaj tlen onka ipan Tlaltipaktli uan tlen científicos kipantijtokej. Jehová itlajtoltemakauaj tikiniljuiaj tokoneuaj kuali ma momachtikaj kema yauij escuela, pampa nopa kinpaleuis kuali kikuamachilisej tlen onka ipan Tlaltipaktli. Nojkia, itstokej se keskij Jehová itlajtoltemakauaj katli tekitij ipan se keski tlamantli tlen ciencia kichiua, kej bioquímica, matemáticas uan física.

Tlen amo kichijtokej ika ciencia

 Tijmatij ciencia amo ueli kiixtoma tlen maseualmej nelia kinekij kimatisej. a Ximoiljui ipan ni tlamantli, maske nopa geólogos uelij kiixtomaj tlake tlamantsitsij kipia Tlaltipaktli, uan biólogos kiixtomaj kenijkatsa tekiti totlakayo, ¿kenke san ipan Tlaltipaktli onka miak tlamantli tlen yoltok uan tojuantij ueli tiitstokej? ¿Uan kenke nochi tlamantsitsij tlen tijpiaj ipan totlakayo tlauel kuali tekiti?

 Tijmatij san Biblia kuali kiixtoma ni tlajtlanili (Salmo 139:13-​16; Isaías 45:18). Uajka, timoiljuiaj se akajya katli kuali kineki ixtlamatis, moneki momachtis tlen ciencia tlamachtia uan tlen Biblia tlamachtia.

 Kemantika nesi tlen ciencia tlamachtia amo sanse ika tlen Biblia kiijtoua. Kiampa pano pampa amo kuali kiixtomaj tlen Biblia tlamachtia. Biblia amo kiijtoua nopa chikuasej tonali tlen ipan kichijchijkej Tlaltipaktli kipixtoya 24 horas (Génesis 1:1; 2:4).

 Maske miakej tlaneltokaj ipan se keski tlamantli tlen ciencia kiixtoma, amo uelij kinextiaj melauak tlen kineltokaj, uan se keskij científicos katli tlauel kinixmatij nojkia amo kineltokaj. Kema kuali kiitaj uan kiixmatij kenijkatsa eltok nochi tlen onka, miakej biólogos, químicos uan científicos kikuamachiliaj nochi tlen yoltokej amo ininseltsitsij yolkej. Uan tojuantij nojkia ya nopa tijneltokaj.

a Erwin Schrödinger, se físico katli euaj Austria uan kitlanki nopa premio Nobel, kiijtok nopa ciencia “maske melauak kiixtoma miak tlamantli, amo ueli kiixtoma nochi tlamantli tlen tojuantij nelia techtekipachoua uan tijnekij tijmatisej”. Uan Albert Einstein kiijtok: “Tikitstokej maske tlauel tiixtlamatisej, amo uelis tijsenkauasej kuesoli tlen maseualmej kipiaj”.