Kotea Te Papitema?
Te tali ’i te Tohi-Tapu
Ko te papitema ’e ko te fakauku katoa ’o he tahi ’i te vai pea toe fakatu’uake mai ai. a Koia ’i tona papitema ne’e fakauku ia Sesu ’i he vai tafe loloto. (Mateo 3:13, 16) ʼO toe feia pe, ki te tagata Enuke ’i tana a’u atu ki he “nofogā vai,” ne’e ina kole kia Filipo ke papitema ai.”—Gaue 8:36-40.
Te faka’uhiga ’o te papitema
ʼE fakatatau ’i te Tohi-Tapu ia te papitema ki he ʼavaifo. (Loma 6:4; Kolose 2:12) Ko te papitema’i ’o he tahi ’i te vai ’e ina fakata te kua mate, ’o ia ’i tona maʼuli ʼafeā, pea ’i tana foaki leva tona maʼuli ki te ʼAtua. Kua kamata leva hona maʼuli fo’ou, ’o liliu ai ko he Kilisitiano. Ko aluʼaga fuli ’e ina taki he tahi ki te papitema ko te ’u fakatu’utu’u Faka’atua ’e ina fakafealagia kia ia ʼae papitema ke ina maʼu he leʼo ʼo loto ’e ma’a ’o fakatafito ki te sakilifisio ’o Sesu Kilisito. (1 Petelo 3:21) Koia, ne’e ako’i ai ’e Sesu ko te papitema ’e ko te fakama’ua Fakakilisitiano.—Mateo 28:19, 20.
ʼE pulihi koa e te papitema te agahala?
Kailoa. ʼE ako’i mai ’i te Tohi-Tapu ’e gata ki te toto ʼo Sesu ’e feala ke ina fakama’a tatou mai te agahala. (Loma 5:8, 9; 1 Soane 1:7) Ke tou maʼu tapuakina mai te sakilifisio ’o Sesu, ’e tonu ke tou tui kia Sesu, tou fetogi totatou maʼuli ’o faka alu tahi mo te ’u akonaki ’a Kilisito, pea mo tou papitema.—Gaue 2:38; 3:19.
Kotea te christening?
ʼE mole maʼu te ʼu kupu “christen” peʼe “christening” ʼi te Tohi-Tapu. ʼE fakaʼuhiga ki he toʼotoʼoga ʼe fai e ʼihi lotu, ʼe natou papitemaʼi ai he fanau pea mo foaki age ki ai tona higoa. Ka natou papitemaʼi he fanau ʼe natou liligi he moʼi vai ki tona ʼulu.
ʼE akoʼi mai koa ’i te Tohi-Tapu pe ’e papitema’i te ’u ki’i fanau liliki?
Kailoa. Ko te papitema ’o he ki’i tamasi’i veliveli ’e mole tu’u ia ’i te Tohi-Tapu. Ko te papitema Fakakilisitiano ’e ʼateaina pe kia natou lalahi pea mo mahino ki “te logo lelei ’o ʼuhiga mo te Puleʼaga ’o te ʼAtua” pea mo tui ki ai. (Gaue 8:12) Koia ’e tonu ke tou fagono ki te ’u akonaki ’a te ʼAtua, tou maʼuli’i pea mo tou fakahemala, ko te ’u aluʼaga ʼaia mole feala ke fakahoko e he ki’i tamasi’i veliveli.—Gaue 2:22, 38, 41.
Tahi ʼae, ʼe fakaha ’i te Tohi-Tapu ’e faka’uhiga e te ʼAtua te ’u fanau liliki ’e natou maʼoni’oni, tona ʼuhiga ’e natou ma’a ki ’ona mata, ʼuhi ko te tui ʼae maʼu e te ’u matuʼā. (1 Kolonito 7:14) Ka na pau la ’e lelei’ia e te ʼAtua te papitema’i ’o te ’u fanau liliki, ’e mole ʼaoga anai ke tokoni age he tahi kia natou. b
Te manatu ʼa ʼihi ʼo ʼuhiga mo te papitema Fakakilisitiano
Te manatu ʼa te tagata: Ko te afuhi pe’e liligi ’o te vai ki he tahi ’e tatau pe ia mo te fakauku katoa ’o te sino ’i te vai.
Te manatu ʼae ʼe mo’oni: Ko te ʼu papitema fuli ʼe talanoa ki ai te Tohi-Tapu ne’e fakauku fuli natou ʼi te vai. Ohage la, ko te papitema’i ’o te Enuke e te tisipulo ko Filipo, ‘neʼe nā hihifo toko lua leva ki te vai’ pea ne’e papitema ai te enuke. Hili ki ai ne’e nā toe “hake ake mai te vai.”—Gaue 8:36-39. c
Te manatu ʼa te tagata: Te fakamahino ’i te Tohi-Tapu, ka papitema’i he ʼu famili katoa, ’e toe kau ki ai mo te ʼu fanau liliki. Ohage la, ko te tagata leʼo ’o te pilisoni ’i te kolo ’o Filipe, ʼe ui fenei ’i te Tohi-Tapu: “Neʼe papitema atu aipe ʼo feia mo tona loto fale katoa.”—Gaue 16:31-34.
Te manatu ʼae ʼe mo’oni: ’E mahino mai ’i te tafoki ’a te tagata leʼo ’o te pilisoni ko natou fuli ’o tona famili ne’e kua natou iloʼi “te folafola ʼa Sehova” pea ne’e kua natou “fiafia lahi.” (Gaue 16:32, 34) ʼUhi ʼae mole mahino he ki’i tamasi’i ki te folafola ’a te ʼAtua, ʼe tou taofi mai ai ne’e mole he tamasi’i ne’e papitema’i ’i tona famili.
Te manatu ʼa te tagata: Ne’e akoʼi e Sesu te papitema’i ʼo te ʼu ki’i tamaliki liliki ʼi tana ui ʼaeni kote’uhi ko natou ʼae ʼe hage ko te ʼu ki’i tamaliki ʼaeni e ʼa natou anai ia te Puleʼaga ʼo te ʼAtua.—Mateo 19:13-15; Maleko 10:13-16.
Te manatu ʼae ʼe mo’oni: ʼI tana faka’aogaʼi te manatu ʼaia, ne’e mole palalau Sesu ki te papitema. Ne’e ina fakamahino, moka fia hu he tahi ki te Puleʼaga ʼo te ʼAtua, ʼe tonu muʼa ke hage ko he ki’i tamasi’i ʼo agavaivai pea mo lotolelei ʼo ako te Tohi-Tapu.—Mateo 18:4; Luka 18:16, 17.
a Ko te kupu Fakakeleka ʼae neʼe fakaliliu ʼaki te kupu “papitema” ʼe haʼu mai te kupu “peke.” Vakaʼi te Theological Dictionary of the New Testament, Volume I, pasina 529.
b ʼE ui fenei ʼi tohi The International Standard Bible Encyclopedia: “ʼE mole talanoa tuʼa tahi ʼi te Tohi-Tapu (Te Tauhi Foʼou) ki te papitema ʼo te ʼu kiʼi fanau.” ʼE ui ʼi te tohi ʼaia, ko te faʼahiga fai ʼaia “neʼe tupu mai te mahino hala ki te ʼuhiga totonu ʼo te papitema.” Ki tanatou manatu ko te papitema ʼe ina molehi te ʼu agahala.—Volume 1, pasina 416-17.
c ʼE fakamahino ʼi te tohi New Catholic Encyclopedia ia te kupu “Papitema” ʼae ʼe talanoa ki ai ʼi te Tohi-Tapu. ʼE ui fenei: “ʼE mahino ia, ʼi te temi ʼo te kau apositolo, ka papitemaʼi he tahi, neʼe uku tona sino katoa ʼi te vai.”—Volume 2, pasina 59.