Skip to content

Skip to table of contents

FAʻIFAʻITAKI KI HEʻENAU TUÍ

Naʻá Ne Kātaki ʻi he Fehangahangai mo e Fakamaau Taʻetotonú

Naʻá Ne Kātaki ʻi he Fehangahangai mo e Fakamaau Taʻetotonú

NAʻE luelue atu ʻa ʻIlaisiā ʻi he Teleʻa ʻo Sioataní. Kuó ne fononga ʻi he laui uike, ʻo ne fou fakatokelau mei he Moʻunga Hōlepí. ʻI heʻene aʻu ko ia ki ʻIsilelí naʻe lava ke ne sio ai ki he ngaahi liliu ʻi hono fonua tupuʻangá. Ko e ngaahi nunuʻa ʻo e laʻalaʻaá naʻe kamata ke mole atu. Ko e ngaahi ʻuha ʻo e fakatōlaú naʻe kamata, pea ko e kau ngoué naʻa nau palau ʻi honau ngoueʻangá. Naʻe hoko ke nonga nai heni ʻa e loto ʻo e palōfitá ʻi he sio ki he fakaakeake ʻa e fonuá, ka naʻá ne tokanga lahi ange fekauʻaki mo e kakaí. Naʻe ʻikai ʻaupito lelei honau tuʻunga fakalaumālié. Ko e kovi ʻo e lotu Pēalí naʻe kei failahia ia ʻi honau lotolotongá, naʻe lahi ʻaupito ʻa e ngāue ke fai ʻe ʻIlaisiaá. *

ʻI he ofi ki he kolo ʻo ʻĒpeli-meholá, naʻe sio ai ʻa ʻIlaisiā ki ha ngoue lahi ʻoku lolotonga lele ai ʻa e ngāué. Naʻe ʻi ai ʻa e fanga pulu toho palau tauhoa ʻe 24 pea mo e ngaahi kulupu ʻe 12 naʻa nau palau fakataha ha ngaahi ʻotu ʻi he kelekele hauhaú. Ko e tangata naʻe fakaʻuli ʻi he kulupu fakaʻosí ko e tokotaha ia naʻe kumi ʻe ʻIlaisiaá. Ko ʻIlaisa ia, ko e tangata naʻe fili ʻe Sihova ke ne fetongi ʻa ʻIlaisiaá. Naʻe fekuki ʻa ʻIlaisiā mo e ongoʻi ʻene mateaki tokotaha pē ki he ʻOtuá, ko ia naʻe ʻikai ha toe veiveiua ʻene vēkeveke ke feʻiloaki mo e tangata ko ení.—1 Tuʻi 18:22; 19:14-19.

Naʻe ongoʻi toumoua nai ʻa ʻIlaisiā fekauʻaki mo hono tuku atu ʻa e niʻihi ʻo hono ngaahi fatongiá, vahevahe hono ngaahi monuú pe naʻa mo ha ʻaho ʻe fetongi ai ia? ʻOku ʻikai lava ke tau leaʻaki; pe naʻa mo haʻatau pehē naʻe malava ke ʻi heʻene ngaahi fakakaukaú ʻa e ngaahi hohaʻá ko iá. Ko ʻIlaisiaá, “ko ha tangata ia naʻá ne maʻu ʻa e ngaahi ongo ʻo hangē pē ko kitautolú.” (Sēmisi 5:17) ʻI ha tuʻunga, ʻoku pehē ʻe he Tohi Tapú: “Pea laka ange ʻa Ilaisia, ʻo ne li ange ki ai hono pulupulu.” (1 Tuʻi 19:19) Ko e kofu fakaʻofisiale ʻo ʻIlaisiaá—ngalingali ko ha kiliʻi sipi pe kiliʻi kosi—naʻe tui ia ko ha pulupulu pea fakaʻilongaʻiʻaki hono fakanofo makehe ia meia Sihová. ʻI hono fakapulupulu ʻaki ʻa ʻIlaisá ko ha tōʻonga fai ia naʻe ʻi ai hono ʻuhinga lahi. Naʻe anganofo loto-lelei ʻa ʻIlaisiā ki he fekau ʻa Sihova ke fakanofo ʻa ʻIlaisa ko hono fetongi. Naʻe falala ʻa ʻIlaisiā ki hono ʻOtuá pea talangofua kiate ia.

Naʻe anga-fakatōkilalo ʻa ʻIlaisiā ʻi hono fakanofo ʻa ʻIlaisa ko hono fetongi

Ko e tangata kei siʻi angé, naʻá ne vēkeveke mei heʻene tafaʻakí, ke tokoni ki he palōfita motuʻa angé. Naʻe ʻikai fetongi ʻe ʻIlaisa ʻa ʻIlaisiā ʻi he taimi pē ko iá. ʻI hono kehé, ʻi he taʻu ʻe ono nai, naʻá ne kaungāngāue anga-fakatōkilalo mo tokoni ki he palōfita motuʻa angé, pea ki mui ai naʻe ʻiloʻi ia ko e taha “aia nae ligi vai ki he nima o Ilaija.” (2 Tuʻi 3:11PM) He meʻa fakafiemālie ē kia ʻIlaisiā ʻi heʻene maʻu ha tokotaha tokoni mo falalaʻanga! Ngalingali ko e ongo tangatá ni naʻá na hoko ko e ongo kaumeʻa moʻoni. Ko ʻena fefakalototoʻaʻakí naʻe tokoniʻi moʻoni kinaua ke kātaki ʻi he ngaahi fakamaau taʻetotonu fulikivanu naʻe mafolalahia ʻi he fonuá. Kae tautefito ki he fulikivanu ʻa e tuʻi ko ʻĒhapí, naʻe ʻalu mei he kovi ki he kovi ange.

Kuo faifai ange peá ke fehangahangai mo ha fakamaau taʻetotonu? ʻOku hoko ia ki he tokolahi taha ʻo kitautolu ʻi he māmani fakameleʻi ko ení. Ko hono kumi ha kaumeʻa ʻoku ʻofa mateaki ki he ʻOtuá ʻe lava ke tokoniʻi ai koe ke ke kātaki. ʻE lava ke ke toe ako lahi ange mei he tui ʻa ʻIlaisiaá ʻi he fehangahangai mo e fakamaau taʻetotonú.

“TUʻU, ʻALU HIFO KE FAKAFETAULAKI KIA EHAPI”

Naʻe ngāue mālohi ʻa ʻIlaisiā mo ʻIlaisa ke langa hake ʻa e tuʻunga fakalaumālie ʻo e kakaí. ʻOku hā mahino naʻá na takimuʻa ʻi hono akoʻi ʻa e kau palōfita kehé, ʻa ia naʻá na fokotuʻutuʻu ha ngaahi ako. ʻI he taimi ʻe taha, naʻe maʻu ai ʻe ʻIlaisiā ha vāhenga-ngāue foʻou meia Sihova. “Tuʻu, ʻalu hifo ke fakafetaulaki kia Ehapi ko e Tuʻi Isileli.” (1 Tuʻi 21:18) Ko e hā naʻe fai ʻe ʻĒhapí?

Naʻe ʻosi hoko ʻa e Tuʻí ko e tokotaha tafoki ʻo fakafepaki ki he moʻoní ʻa ia ko e tuʻunga kovi taha ia ke aʻu ki ai ha tuʻi ʻIsileli. Naʻá ne mali mo Sisipeli, pea naʻe ʻai heni ʻa e lotu Pēalí ke mafolalahia ʻi he fonuá, pea kau tonu ki ai mo e tuʻí. (1 Tuʻi 16:31-33) Ko e lotu Pēalí naʻe kau ki ai ʻa e ngaahi ouau fakafanau, tōʻonga paʻumutu pea naʻa mo hono feilaulauʻaki ʻa e fānaú. ʻIkai ko ia pē, naʻe talangataʻa ʻa ʻĒhapi ki he fekau ʻa Sihova ke tāmateʻi ʻa e tuʻi Sīlia fulikivanu ko Peni-hētati. Naʻe ʻuhinga ʻa e fakafisi ko eni ʻa ʻĒhapí ko e sio ke maʻu ha paʻanga. (1 Tuʻi vahe  20) Ko ia ai, ʻi he taimi ko ení ko e mānumanú, tuli ki he meʻa fakamatelié pea mo e fakamālohi ʻa Tuʻi ʻĒhapi mo Sisipelí naʻe toe kovi ange.

Naʻe ʻi ai ʻa e palasi ʻo ʻĒhapi ʻi Samēlia—pea ko ha fuʻu palasi lahi ia! Naʻe toe ʻi ai mo hono palasi ʻi Sisilili, ko e maile ʻe 23 (37 km) hona vāmamaʻó. Naʻe hoko mai ki hono ʻapi nofoʻangá ha fuʻu ngoue kālepi. Naʻe mānumanu ʻa ʻĒhapi ki he konga kelekele ko iá ʻa ia ko e konga ia ʻo e tangata ko Nēpote. Naʻe fekau ʻe ʻĒhapi ke haʻu ʻa Nēpote peá ne tuʻuaki ange ha paʻanga pe fakafetongi ʻene ngoue kālepí. ʻI hono kehé naʻe pehē ʻe Nēpote: “Mole ke mamaʻo haʻaku foaki ʻa e tofiʻa oʻeku ngaahi kui ki he ʻafiona.” (1 Tuʻi 21:3) Naʻe anga-fefeka ʻa Nēpote? Taʻetokaʻi? Naʻe fakakaukau pehē ʻa e tokolahi. Ko hono moʻoní, naʻá ne talangofua ki he Lao ʻa Sihová, ʻa ia naʻe ʻikai ngofua ki he kau tangataʻifonua ʻIsilelí ke fakatau atu honau kelekelé ʻa ia ko honau tofiʻa tukufakaholo fakafāmili. (Livitiko 25:23-28) Kia Nēpote, naʻe fakavalevale kiate ia ke maumauʻi ʻa e lao ʻa e ʻOtuá. Ko ha tangata ia ʻo e tui mo e loto-toʻa, he naʻá ne ʻiloʻi fakapapau naʻe fakatuʻutāmaki ke fakafepaki kia ʻĒhapi.

Ko e moʻoni, ko ʻĒhapí naʻe ʻikai ʻaupito haʻane fakakaukau ʻe taha ki he lao ʻa Sihová. Naʻá ne foki ki ʻapi, ʻo “fakamāmāhuʻi mo ʻita” ʻi he ʻikai ke maʻu ʻa e meʻa naʻá ne holi ki aí. ʻOku tau lau: “Pea ne tokoto ʻi hono mohenga, ʻo ne hanga kehe, ʻo ʻikai te ne tali ha meʻa taumafa.” (1 Tuʻi 21:4) ʻI he sio ʻa Sisipeli ki hono husepānití ʻokú ne fakafulofula hangē ha kiʻi leká, naʻá ne fai leva ha faʻufaʻu ke maʻu mai ʻa e meʻa naʻe fiemaʻu ʻe hono husepānití—fakataha mo e palani ke fakaʻauha ʻa e fāmili faitōnunga ko iá.

ʻOku faingataʻa ke fakakaukau atu ki heʻene fokotuʻutuʻú ʻo ʻikai ofo ʻi heʻene fulikivanú. Naʻe ʻiloʻi ʻe Kuini Sisipeli ʻa e fiemaʻu ʻe he lao ʻa e ʻOtuá ke fakamoʻoniʻi ʻe ha ongo fakamoʻoni ʻe toko ua ki ha tukuakiʻi mamafa kae lava ke fakapapauʻi. (Teutalōnome 19:15) Ko ia ai, naʻá ne fai ha ngaahi tohi ʻi he hingoa ʻo ʻĒhapí, ʻo fekauʻi atu ki he kau tangata mahuʻinga ʻo Sisililí ke kumi ha ongo tangata te na loto-lelei ke fai ha fakamoʻoni loi ʻo kau kia Nēpote—ko e lea taʻemolumalu ko iá ko hono tauteá ko e mate. Naʻe lavameʻa ʻaupito ʻene palaní. Ko e ongo “tagata oe agakovi” ko ení naʻá na fakamoʻoni loi fekauʻaki mo Nēpote, ko hono olá naʻe tolomakaʻi ai ia ki he mate. ʻIkai ko ia pē—naʻe toe tāmateʻi mo e ngaahi foha ʻo Nēpoté. * (1 Tuʻi 21:5-14PM; Livitiko 24:16; 2 Tuʻi 9:26) Naʻe fakafisi ai heni ʻa ʻĒhapi mei hono tuʻunga takí kae fakaʻatā hono uaifí ke faʻiteliha mo fakaʻauha ʻa e kakai lelei ko iá.

Fakaʻuta atu ki he ongoʻi ʻa ʻIlaisiā ʻi he taimi naʻe fakaeʻa ai ʻe Sihova kiate ia ʻa e meʻa naʻe fai ʻe he tuʻí mo e kuiní. ʻE lava ke hoko ʻo fakalotosiʻi ʻaupito ʻi he taimi ʻoku hā ngali lavameʻa ange ʻa e kakai fulikivanú ʻi he kakai tonuhiá. (Saame 73:3-5, 12, 13) ʻI he ʻahó ni ʻoku tau faʻa sio ai ki hono fakahoko ʻo e fakamaau taʻetotonú—ʻi he taimi ʻe niʻihi naʻa mo e kau tangata maʻu mafai ʻoku nau taukaveʻi ko e kau fakafofonga kinautolu ʻo e ʻOtuá. Neongo ia, ʻoku tau maʻu nai ha fakafiemālie mei he fakamatala ko ení. ʻOku fakamanatu mai heni kia kitautolu ʻe he Tohi Tapú ʻoku ʻikai ha meʻa ʻe puli meia Sihova. ʻOkú ne ʻafioʻi ʻa e meʻa kotoa. (Hepelū 4:13) Pea ko e hā te ne fai ki he ngaahi ngāue fulikivanu ʻokú ne ʻafioʻí?

“KUO KE ʻILO AU KOĀ, HOKU FILI?”

Naʻe fekau atu ʻe Sihova ʻa ʻIlaisiā kia ʻĒhapi. Naʻe folofola hangatonu ʻa e ʻOtuá: “ʻOku ne ʻi he ngouevaine [pe kālepi] ʻa Nepote.” (1 Tuʻi 21:18) ʻI he taimi naʻe tala ai ʻe Sisipeli kia ʻĒhapi kuó ne maʻu ʻa e ngoue kālepí, naʻá ne tuʻu ki ʻolunga ke fakafiefiaʻi ʻene ngoue foʻoú. Naʻe ʻikai ke ne laveʻiloa naʻe ʻafioʻi ia ʻe Sihova. Sioloto atu ki heʻene nofo fuoloa ʻi he ngoue kālepí mo fakaʻānaua ki he fuʻu ngoue kāfakafa te ne tō ʻi he feituʻu ko iá. Kae fakafokifā kuo ʻasi atu ʻa ʻIlaisiā! Naʻe liliu ʻa e fōtunga fiefia ʻo ʻĒhapí ki he ʻita mo e fakaliliʻa pea tuaiekemo ʻene lea atu: “Kuo ke ʻilo au koā, hoku fili?”—1 Tuʻi 21:20.

“Kuo ke ʻilo au koā, hoku fili?”

Naʻe fakaeʻa atu ʻe he ngaahi lea ʻa ʻĒhapí ha fakakaukau fakavalevale ʻe ua. ʻUluakí, ʻi heʻene pehē kia ʻIlaisiā: “Kuo ke ʻilo au koā,” naʻe fakaeʻa atu ai ʻe ʻĒhapi naʻá ne kui fakalaumālie. Naʻe “ʻilo” ia ʻe Sihova. Naʻe ʻiloʻi ʻe Sihova hono ngāuehalaʻaki ʻe ʻĒhapi ʻa e meʻaʻofa ʻo e tauʻatāina ke filí mo ʻene toe fiefia ʻi he lavameʻa ʻo e fokotuʻutuʻu fulikivanu ʻa Sisipelí. Naʻe ʻafioʻi ʻe Sihova ʻa e loto ʻo ʻĒhapí, ʻa ia naʻe hoko ʻene ʻofa ki he koloa fakamatelié ʻo mahuʻinga ange ia ʻi he faimēsí, fakamaau totonú pe manavaʻofá. Uá, ʻi heʻene lea kia ʻIlaisiaá: “hoku fili”! Naʻe fakaeʻa ai ʻe ʻĒhapi ʻene fakaliliʻa ki he tangata ko e kaumeʻa ʻo Sihova ko e ʻOtuá pea naʻe mei lava ke ne tokoniʻi ʻa ʻĒhapi ke tafoki mei hono ʻalunga fakatupu ʻauhá.

ʻE lava ke tau ako nai ʻa e ngaahi lēsoni mātuʻaki mahuʻinga mei he tōʻonga fakavalevale ʻa ʻĒhapí. Kuo pau ke tau manatuʻi maʻu pē ʻoku ʻafioʻi ʻe Sihova ko e ʻOtuá ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē. ʻI he hoko ko e Tamai ʻofá, ʻokú ne ʻiloʻi ko e taimi ʻoku tau hē ai mei he hala ʻoku totonú ʻokú ne fiefia ke vakai mai ʻoku liliu ʻetau ngaahi foungá. Ke tokoniʻi kitautolú, ʻokú ne faʻa ngāueʻaki hono ngaahi kaumeʻá—ko e kau tangata faitōnunga hangē ko ʻIlaisiaá, ʻoku nau talaki ʻa e folofola ʻa e ʻOtuá ki honau kaungā faʻahinga ʻo e tangatá. Ko ha fehālaaki lahi ē ke tau vakai ki he ngaahi kaumeʻa ʻo e ʻOtuá ko hotau ngaahi fili!—Saame 141:5.

Sioloto atu ki he tali ʻa ʻIlaisiā kia ʻĒhapí: “Kuo u ʻilo koe.” Naʻá ne ʻiloʻi ʻa e tuʻunga naʻe ʻi ai ʻa ʻĒhapí—ko ha tokotaha kaihaʻa, fakapō pea angatuʻu fakafepaki kia Sihova ko e ʻOtuá. He loto-toʻa lahi ē naʻá ne maʻú ke fehangahangai ai mo e tangata fulikivanu ko ʻĒhapí! Naʻe ʻalu ʻa ʻIlaisiā ke fakahā ʻa e tautea ʻa e ʻOtuá kia ʻĒhapi. Naʻe ʻafioʻi lelei ʻe Sihova ʻa e meʻa kotoa—naʻe mafola ʻa e fulikivanú mei he fāmili ʻo ʻĒhapí pea uesia ai ʻa e kakaí. Ko ia naʻe tala ange ʻe ʻIlaisiā kia ʻĒhapi kuo ʻai ʻe he ʻOtuá ke “tafiʻi atu” ʻaki hono fakaʻauha ʻa e kotoa ʻo e haʻa tuʻí. ʻE toe kau atu foki mo Sisipeli ki hono fakamāuʻí.—1 Tuʻi 21:20-26.

Naʻe ʻikai fakakaukau kākā ʻa ʻIlaisiā ke fakaʻosiʻaki ʻe lava pē ke hao ʻa e kakai fulikivanu mo tōʻonga taʻetotonú. Ko e fakakaukau anga-maheni ia ʻi he māmani ʻo e ʻaho ní. ʻOku fakamanatu mai heni ʻe he fakamatala ʻa e Tohi Tapú kiate kitautolu ʻoku ʻikai ke ngata pē hono ʻafioʻi ʻe he ʻOtua ko Sihová ʻa e meʻa ʻoku hokó ka te ne toe ʻomai ʻa e fakamaau totonú ʻi heʻene taimi kotofá. ʻOku fakapapauʻi mai heʻene Folofolá kiate kitautolu ʻoku vavé ni ʻa e taimi te ne fakangata ai ʻa e fakamaau taʻetotonú ʻi he kotoa ʻo e ngaahi taimí. (Saame 37:10, 11) Neongo ia, te ke fifili nai: ‘Ko e fakamaau ʻa e ʻOtuá ko e faitautea pē? ʻOku toe mohu meesi ʻene ngaahi fakamāú?’

“KUO KE VAKAI KOĀ ʻA E FAKAVAIVAIʻI IA ʻE EHAPI?”

Mahalo naʻe ʻohovale ʻa ʻIlaisiā ʻi he fakafeangai ʻa ʻĒhapi ki he fakamaau fakaʻotuá. ʻOku pehē ʻe he fakamatalá: “ʻI he fanongo leva ʻe Ehapi ki he ngaahi lea ko ia, naʻa ne hae hifo hono kofu, ʻo ne ʻai tauangaʻa ki hono kakano, mo ne ʻaukai, mo ne kafu ʻaki ʻa e tauangaʻa, mo ne laka fakaʻeteʻete pe.” (1 Tuʻi 21:27) Naʻe fakatomala ʻa ʻĒhapi ʻi heʻene ngaahi foungá?

ʻE lava ke tau pehē naʻá ne fai ha kiʻi liliu ʻi heʻene tōʻongá. Naʻe fakavaivaiʻi ʻe ʻĒhapi ia—ko e meʻa faingataʻa taha ia ke fai ʻe ha tangata hīkisia mo fie māʻolunga. Ka ko ha fakatomala moʻoni ia? Fakakaukau ange, ʻi he fakahoa atu ki he tuʻi ki mui ai naʻe fulikivanu ange ia ʻia ʻĒhapi—ko Manase. ʻI he taimi naʻe tauteaʻi ai ʻe Sihova ʻa Manasé, naʻá ne fakavaivaiʻi ia, pea ui kia Sihova ki ha tokoni. Ka naʻá ne toe fai ha meʻa lahi ange. Naʻe liliu ʻene founga moʻuí pea liʻaki ʻa e ngaahi ʻaitoli naʻá ne ngaohí, pea feinga lahi ke tauhi kia Sihova mo toe fakalototoʻaʻi hono kakaí ke nau fai ʻa e meʻa tatau. (2 Kalonikali 33:1-17) ʻOku tau sio ki ha ngaahi tōʻonga pehē mei he tafaʻaki ʻa ʻĒhapí? Ko e meʻa fakamamahí, naʻe ʻikai.

Naʻe fakatokangaʻi nai ʻe Sihova ʻa e fakahāhā ʻe ʻĒhapi ʻene mamahí ʻi he ʻao ʻo e kakaí? Naʻe folofola ʻa Sihova kia ʻIlaisiā: “Kuo ke vakai koā ʻa e fakavaivaiʻi ia ʻe Ehapi ʻi hoku ʻao? ko e meʻa ʻi heʻene fakavaivaiʻi pehe, ko ia ʻe ʻikai te u ʻomi ai ʻa e mala ʻi hono taimi oʻona, ka ʻi he taimi ʻo hono foha.” (1 Tuʻi 21:29) Naʻe fakamolemoleʻi ʻe Sihova ʻa ʻĒhapi? ʻIkai, ko e fakatomala moʻoní pē ʻe toki fai ai ha meesi fakaʻotua pehē. (ʻIsikeli 33:14-16) Ka ʻi he fakahāhā ʻe ʻĒhapi ha kiʻi fakatomala siʻisiʻi peé, naʻe fakafeangai ʻa Sihova ke fakahāhā ʻa e mēsí ʻo fakatatau pē ki ai. Naʻe mei hao ʻa ʻĒhapi he hokosia fakalilifu ke sio ki he hono fakaʻauha hono fāmilí fakakātoa.

ʻOku ʻikai pē ke liliu ʻa e fakamaau ʻa Sihova ki he tangatá. Ki mui ai, naʻe fetalanoaʻaki ʻa Sihova mo ʻene kau ʻāngeló ki he founga lelei taha ke fakaʻaiʻai ai ʻa ʻĒhapi ke kau ʻi he taú ke ne mate ai. Hili ha taimi nounou, naʻe fakahoko leva ʻa e fakamaau ʻa Sihova kia ʻĒhapí. Naʻe kafo ʻa ʻĒhapi ʻi he taú pea fānoa ʻa e totó ʻone mate ʻi hono salioté. Naʻe tānaki atu ʻa e fakamatalá ha fakaikiiki ʻikai lelei: ʻI he taimi naʻe fufulu ai ʻa e saliote fakatuʻí, naʻe ʻemo ʻe he fanga kulī ʻe niʻihi ʻa e toto ʻo e tuʻí. ʻI he founga fakahāhā ko ení, ko e ngaahi lea ʻa Sihova naʻe ʻoange kia ʻIlaisiaá naʻe fakahoko: “Ko e potu naʻe ʻemo ai ʻe he fanga kuli ʻa e toto ʻo Nepote, ko e potu ko ia ʻe ʻemo ai ʻe he fanga kuli ho toto.”—1 Tuʻi 21:19; 22:19-22, 34-38.

Kia ʻIlaisiā mo ʻIlaisa pehē ki he kau faitōnunga kehe ʻi he lotolotonga ʻo e kakai ʻa e ʻOtuá, ko e ikuʻanga ʻo ʻĒhapí ʻoku ʻomai ai ʻa e fakamanatu fakafiemālie naʻe ʻikai ngalo ʻia Sihova ʻa e loto-toʻa mo e tui ʻa Nēpoté. Ko e ʻOtua ʻo e fakamaau totonú heʻikai ʻaupito ke ne taʻefakahoko ʻa e tautea ki he fulikivanú, tatau ai pē pe ʻoku vave mai pe tuai kuo pau pē ke fakahoko; heʻikai te ne taʻemalava ke fai meesi ʻi heʻene fakamāú ʻo kapau ʻoku ʻi ai ha makatuʻunga ke fai pehē. (Nōmipa 14:18) Ko ha lēsoni mālohi ē ʻo ʻIlaisiaá, ʻi heʻene kātaki ʻi he laui hongofuluʻi taʻu ʻi he malumalu ʻo e pule ʻa e tuʻi fulikivanu ko iá! Kuo maʻukovia koe ʻi ha fakamaau taʻetotonu? ʻOkú ke fakaʻamu ke sio ʻi hano fakatonutonu ʻe he ʻOtuá ʻa e ngaahi meʻá? Ko e meʻa lelei ia ke ke faʻifaʻitaki ki he tui ʻa ʻIlaisiaá. Fakataha mo hono kaungāmeʻa faitōnunga ko ʻIlaisá, naʻe hokohoko atu ʻene talaki ʻa e ngaahi pōpoaki ʻa e ʻOtuá, pea kātaki ʻi he fehangahangai mo e fakamaau taʻetotonú!

^ pal. 3 Naʻe ngāueʻaki ʻe Sihova ʻa e laʻalaʻaá ʻi he taʻu ʻe tolu mo e konga ke fakaeʻa ʻa e ʻikai ha mālohi ʻo Pēali, ʻa ia ko e tokotaha tokonaki ia ʻo e ʻuhá mo fakafua e fonuá. (1 Tuʻi, vahe 18) Sio ki he kupu “Faʻifaʻitaki ki Heʻenau Tuí” ʻi he Taua Leʻo ʻo Sanuali-Maʻasi 2008.

^ pal. 13 Naʻe manavahē ʻa Sisipeli naʻa ʻoange ʻa e totonu ki he ngoue kālepí ki he ngaahi foha ʻea ʻo Nēpoté, naʻá ne fokotuʻutuʻu nai heni ke tāmateʻi ʻa e ngaahi foha ʻo Nēpoté. Ki ha fetalanoaʻaki ki he ʻuhinga ʻoku fakaʻatā ai ʻe he ʻOtuá ʻa e ngaahi tōʻonga fakafepaki peheé, sio ki he kupu “ʻEke Heʻetau Kau Lautohí” ʻi he ʻīsiu ko ení.