Skip to content

FAKAMATALAʻI ʻO E NGAAHI KONGA TOHI TAPÚ

Luke 2:14​—“Ko e Melino ki Māmani ki he Kakai Kuo Hoifua ki Ai”

Luke 2:14​—“Ko e Melino ki Māmani ki he Kakai Kuo Hoifua ki Ai”

 “Ke ʻa e ʻOtua ʻi langi taupotú ʻa e lāngilangí, pea ko e melinó ki māmani ki he kakai ʻoku hōifua ki aí.”​—Luke 2:14, Liliu Tohi Tapu Māmani Foʻoú.

 “Fakafetaʻi ki he ʻOtuá ki Langi Taupotu! Pea toka ʻa e melinó ki he kakai kotoa ʻi māmani ʻoku taau ʻenau moʻuímo hono finangaló.”​—Luke 2:14, Taulua.

ʻUhinga ʻo e Luke 2:14

 Ko e ngaahi lea fakahīkihiki ko ení, naʻe fanongonongo ia ʻe he kau ʻāngeló ʻi he taimi naʻe ʻaloʻi ai ʻa Sīsuú, ʻo fakahaaʻi ai ko e faʻahinga ʻoku nau tui kia Sīsuú ʻe lava ke nau maʻu ʻa e hōifua ʻa e ʻOtuá pea hokosia ʻa e melinó.

 “Ke ʻa e ʻOtua ʻi langi taupotú ʻa e lāngilangí.” Fakafou ʻi he kupuʻi lea ko ení, naʻe fakamamafaʻi ʻe he kau ʻāngeló ʻoku tuha ʻa e ʻOtuá ke ne maʻu ʻa e fakalāngilangí kotoa. ʻOku toe fakahanga ʻa e tokanga ʻo e kupuʻi lea ko ení ki he moʻoniʻi meʻa, ko e ʻaloʻi ʻo Sīsuú mo ʻene ngāue fakafaifekau ʻi he māmaní ʻe tokoni lahi ia ki hono fakahīkihikiʻi ʻa Sihova a ko e ʻOtuá. Ko e fakatātaá, naʻe ʻave maʻu pē ʻe Sīsū ʻa e lāngilangí ki he ʻOtuá ʻi he meʻa naʻá ne akoʻí, hangē ko e taimi naʻá ne pehē ai: “Ko e meʻa ʻoku ou akoʻí ʻoku ʻikai ʻaʻaku, ka ʻoku ʻaʻana ia naʻá ne fekau mai aú.” (Sione 7:16-18) ʻI hono fakahoko ʻe Sīsū ʻa e ngaahi maná, ko e kau mamatá “naʻe kamata ke nau fakalāngilangiʻi ʻa e ʻOtuá.” (Luke 5:18, 24-26; Sione 5:19) Naʻa mo e pekia ʻa Sīsuú, naʻe tokoni ia ki hono fakalāngilangiʻi ʻa e ʻOtuá. Naʻe fakaava ai ʻa e hala ki he ʻOtuá ke fokotuʻu ʻene taumuʻa maʻongoʻonga ke fakafonu ʻa e māmaní ʻaki ʻa e faʻahinga māʻoniʻoni mo ʻofa ki he melinó.​—Sēnesi 1:28.

 “Ko e melinó ki māmani.” Ko e melino ko ení ʻoku ʻikai ʻuhinga pē ia ʻoku ʻikai ke fai ha tau. ʻOku kau ki ai ʻa e melino, pe nonga ʻi loto, ʻa ia ʻoku malava pē ia ʻi he taimi ʻoku maʻu ai ʻe ha taha ʻa e hōifua ʻa Sihová. Fakamālō kia Sīsū, ʻoku malava ai ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá ʻo maʻu ʻa e vahaʻangatae melino ko ení mo e ʻOtuá. (Sēmisi 4:8) Pea ʻi he tuʻunga ko e Tuʻi ʻo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá, ʻe ʻomai ʻe Sīsū ʻa e melino fakaʻaufuli mo tuʻuloa ki he kotoa ʻo e māmaní.​—Saame 37:11; Luke 1:32, 33.

 “Kakai ʻoku hōifua ki aí.” Ko e kupuʻi lea ko ení ʻoku ʻuhinga ia ki he kakai ʻoku nau maʻu ʻa e hōifua pe leleiʻia ʻa e ʻOtuá, koeʻuhí ko ʻenau tui moʻoni kiate iá pea mo e tokotaha naʻá ne fekauʻi maí, ʻa Sīsū. ʻOku ʻikai ʻuhinga ia ki hono fakahāhā ʻo e hōifua ʻa e ʻOtuá ki he kotoa ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá ʻo tatau ai pē pe ko e hā ʻenau fakakaukaú mo e meʻa ʻoku nau faí, pea ʻoku ʻikai ke ʻuhinga ia ki he leleiʻia ʻoku fakahāhā nai ʻe he faʻahinga ʻo e tangatá. Ko e ngaahi liliu Tohi Tapu ʻe niʻihi, hangē ko e Paaki Motuʻá, ʻoku fakalea ai “koe ofa ki he kakai.” Kae kehe, ko e ngaahi tatau tohinima faka-Kalisi alafalalaʻanga motuʻa angé ʻokú ne poupouʻi ʻa e fakalea ʻi he Liliu Tohi Tapu Māmani Foʻoú pea mo e ngaahi liliu lahi kehe ʻi onopōní, ʻokú ne fakaeʻa ʻa e fakakaukau ʻo e melino ki he kakai ʻoku hōifua ki ai ʻa e ʻOtuá.

Puipuituʻa ʻo e Luke 2:14

 ʻI he Luke vahe 2 ʻoku fakamatala ai ki he tupu hake ʻa Sīsū ʻi heʻene moʻui ko ha tangatá. ʻI he hili pē hono ʻaloʻí, naʻe hā ha ʻāngelo ki ha kau tauhi-sipi naʻa nau “nofo ʻi tuʻa ʻi he poʻulí ʻo leʻohi ʻenau tākangá.” b (Luke 2:4-8) Naʻe fanongonongo ʻe he ʻāngeló ha “ongoongo lelei [ʻo e] fiefia lahi,” ʻo tala ange ki he kau tauhi-sipí: “Kuo ʻaloʻi kiate kimoutolu he ʻahó ni ʻi he kolo ʻo Tēvitá ha fakamoʻui, ʻa ia ko Kalaisi ko e ʻEikí.” (Luke 2:9-11) Naʻe tala ki he kau tauhi-sipí ʻa e feituʻu te nau ʻilo ai ʻa e kiʻi pēpē toki fanauʻí, pea te nau fakamoʻoniʻi ʻa hono fakahīkihikiʻi ʻa e ʻOtuá ʻe he ngaahi meʻamoʻui laumālie tokolahi. ʻI heʻenau aʻu ki Pētelihemá, naʻe ʻilo ʻe he kau tauhi-sipí ʻa Mele mo Siosifa fakataha mo e kiʻi pēpē ko Sīsuú. (Luke 2:12-16) Hili ʻa e lave ki heʻenau hokosia fakaofó, naʻe foki ʻa e kau tauhi-sipí ki heʻenau tākangá, “ʻo nau fakalāngilangiʻi mo fakahīkihikiʻi ʻa e ʻOtuá koeʻuhi ko e meʻa kotoa naʻa nau fanongo mo mamata aí.”​—Luke 2:17-20.

 Sio ʻi he vitiō nounou ko ení ke maʻu ha vakai fakalūkufua ki he tohi ʻa Luké.

a Ko e Sihová, ko e huafa fakafoʻituitui ia ʻo e ʻOtuá. (Saame 83:18) Sio ki he kupu “Ko Hai ʻa Sihova?

b Ko e foʻi moʻoni naʻe nofo ʻa e kau tauhi-sipí ʻi tuʻa ʻi he poʻulí ʻoku fakahaaʻi mai ai ko e ngaahi meʻa ko eni naʻe hokó naʻe ʻikai ke hoko ia ʻi ha faʻahitaʻu momoko. Ke ako lahi angé, lau ʻa e kupu “Naʻe ʻAloʻi ʻAnefē ʻa Sīsū?”