Skip to content

Skip to table of contents

INFORMASAUN IHA OIN

Ita okupadu demais ka lae?

Ita okupadu demais ka lae?

Ita sente Ita-nia moris okupadu demais ka lae? Se Ita hatán ‘Sin’, Ita la mesak. Revista ida (The Economist ) dehan: “Iha fatin hotu, ema hotu haree hanesan okupadu.”

IHA tinan 2015, peskiza ida neʼebé halaʼo iha rai ualu fó sai katak ema barak neʼebé serbisu full-time sente susar atu fahe didiʼak sira-nia tempu ba serbisu no mós ba família. Razaun balu mak: ema nia responsabilidade iha serbisu-fatin no iha uma aumenta, sira-nia presiza loron-loron nian sai karun ba beibeik, no sira-nia oras serbisu sai naruk liu. Porezemplu iha Estadus Unidus, maski oras serbisu full-time ba semana ida mak oras 40, maibé baibain serbisu-naʼin sira serbisu ba oras 47, no besik porsentu 20 husi sira hatete katak sira serbisu pelumenus oras 60 kada semana!

Peskiza seluk neʼebé halaʼo iha rai 36 hatudu katak porsentu 25 husi ema neʼebé hola parte iha peskiza neʼe sente katak iha tempu halimar mós sira presiza halo atividade halimar nian ho ansi! Bainhira labarik sira sai okupadu ho atividade barak, neʼe mós bele halo labarik estrese.

Se ita sempre koko atu halo buat barak liu maski tempu latoʼo, neʼe bele halo ita estrese. Se nuneʼe, oinsá mak ita bele halaʼo moris neʼebé la okupadu demais? Oinsá mak Ita-nia hanoin, desizaun no planu sira bele ajuda ita atu moris kontente? Ulukliu, mai ita koʼalia kona-ba razaun haat tanbasá mak ema balu okupadu tebes.

1 HAKARAK ATU TAU MATAN DIDIʼAK FAMÍLIA

Aman ida naran Gary dehan: “Uluk haʼu serbisu semana ida loron hitu tanba haʼu hakarak haʼu-nia oan sira atu moris diʼak. Haʼu hakarak sira atu hetan buat neʼebé uluk haʼu la hetan.” Maski inan-aman iha motivu neʼebé loos, maibé sira presiza hanoin didiʼak kona-ba buat neʼebé importante liu. Peskiza balu hatudu katak inan-aman no oan sira neʼebé hanoin katak osan no sasán mak importante liu, sente ladún kontente no sira la iha saúde diʼak se kompara ho ema seluk.

Inan-aman no oan neʼebé hanoin katak osan no sasán mak importante liu, sente ladún kontente

Inan-aman balu hatodan sira-nia an no sira-nia oan ho atividade barak demais tanba hanoin katak neʼe mak dalan ba sira-nia oan atu sai susesu iha futuru. Inan-aman hanesan neʼe hakarak ajuda sira-nia oan, maibé tuir loloos, livru ida (Putting Family First) fó sai katak, hodi halo atividade barak demais bele lori deʼit estrese ba família.

2 HANOIN KATAK PRESIZA SASÁN BARAK

Iklan sira halo ita hanoin katak ita lakon boot se ita la hola sira-nia produtu foun. Revista ida (The Economist) hatete katak agora iha sasán barak tebes neʼebé ema bele sosa, maibé neʼe halo ema sente estrese tanba sira-nia tempu latoʼo atu haree no hili didiʼak sasán ka hahán neʼebé sira sei sosa.

Iha tinan 1931, matenek-naʼin ida hatete katak iha futuru serbisu-naʼin sira la presiza tan serbisu ba oras barak tanba teknolojia sei avansa. Maibé nia sala boot! Revista ida (New Yorker) fó sai katak duké oras serbisu sai menus, ohin loron ema serbisu ba oras barak liu atu manán osan barak hodi bele hola sasán foun neʼebé sira hanoin katak sira presiza.

3 HAKARAK HALO EMA SELUK KONTENTE

Serbisu-naʼin balu serbisu ba oras barak tanba sira hakarak atu halo sira-nia patraun kontente, ka tanba serbisu-naʼin seluk mós serbisu ba oras barak. No dala ruma ema serbisu ba oras barak ka prontu atu tama serbisu tempu naran deʼit tanba taʼuk lakon serbisu.

Inan-aman sira mós sente katak sira presiza halaʼo moris família nian neʼebé okupadu tebes hanesan ho família seluk. Se lae, sira hanoin katak sira la fó buat neʼebé oan presiza.

4 HAKARAK NARAN-BOOT NO FIAR AN

Mane ida naran Tim neʼebé hela iha Estadus Unidus dehan: “Haʼu gosta tebes haʼu-nia serbisu, no haʼu sempre okupadu tebes hodi hakaʼas an atu halo serbisu ho didiʼak. Haʼu sente haʼu presiza hatudu katak haʼu mak serbisu-naʼin neʼebé diʼak.”

Hanesan ho Tim, ema barak sente kontente atu halaʼo moris neʼebé okupadu tebes tanba neʼe ajuda sira atu fiar an liután. Revista ida (New Yorker) esplika katak tuir ema nia haree “se Ita okupadu tebes, neʼe katak Ita ema importante”.

APRENDE ATU IHA HANOIN NEʼEBÉ LOOS

Bíblia anima ita atu serbisu ho badinas. (Provérbios [Amsal] 13:4) Maibé Bíblia mós anima ita atu tetu didiʼak buat hotu. Eclesiastes (Pengkhotbah) 4:6 dehan: “Diʼak liu deskansa uitoan duké serbisu makaʼas demais, tanba neʼe hanesan duni tuir anin.”

Se ita halaʼo ita-nia moris ho hanoin neʼebé loos, neʼe sei ajuda ita atu iha saúde diʼak, inklui mós saúde mentál. Maibé oinsá mak ita bele halaʼo moris neʼebé la okupadu demais? Haree sujestaun haat tuirmai neʼe:

1 HANOIN DIDIʼAK KONA-BA PLANU SIRA

Ita hotu hakarak moris hodi la hanoin barak kona-ba osan. Maibé osan hira mak toʼo ba ita-nia moris? Se ita iha osan no sasán barak, neʼe katak ita susesu ona ka lae? Serbisu barak bele halo ita sente estrese, maibé deskansa no halimar barak demais mós han ita-nia tempu no bele halo ita estrese.

Tim dehan: “Haʼu-nia feen no haʼu hanoin kona-ba ami-nia situasaun no deside atu halo ami-nia moris simples. Iha tempu neʼebá, ami hakerek kona-ba ami-nia situasaun no mós planu foun sira. Ami koʼalia kona-ba rezultadu husi ami-nia desizaun uluk nian no saida mak ami presiza halo atu kumpre ami-nia planu.”

2 HAMENUS INFLUÉNSIA HUSI EMA SELUK

Bíblia dehan katak ita presiza kontrola ‘hakarak matan nian’. (1 João 2:15-17) Iklan sira bele aumenta ita-nia hakarak neʼe no book ita atu serbisu oras barak ka gasta osan barak ba ita-nia tempu halimar nian. Loos duni, ita la bele hasees an husi iklan hotu. Maibé ita bele hamenus iklan sira neʼebé ita haree. Ita mós bele hanoin didiʼak kona-ba saida mak ita presiza.

Liután neʼe, ema neʼebé ita ransu mós bele fó influénsia ba ita. Se Ita-nia kolega sira buka uluk sasán ka haree ba sasán neʼebé Ita iha, karik diʼak liu atu buka kolega seluk. Bíblia dehan: “Ema neʼebé laʼo hamutuk ho ema matenek sei sai matenek.”—Provérbios (Amsal) 13:20.

3 KETA SERBISU BARAK LIU

Koʼalia ba Ita-nia patraun kona-ba Ita-nia serbisu no saida mak importante ba Ita. Keta hanoin katak Ita tenkesér serbisu hela deʼit no labele iha tempu hamutuk ho família, ka foti feriadu. Livru ida (Work to Live) dehan: “Sira neʼebé uza tempu ba família hodi la okupadu liu ho sira-nia serbisu, ka uza tempu atu bá feriadu, aprende katak: Maski sira la iha, sira-nia serbisu bele laʼo ho diʼak nafatin.”

Gary deside atu hamenus ninia oras serbisu. Nia dehan: “Ulukliu haʼu koʼalia ho haʼu-nia família no fó sujestaun atu halo simples ami-nia moris. Depois neineik-neineik ami halo nuneʼe. Haʼu mós hakbesik ba haʼu-nia patraun no husu atu serbisu loron balu deʼit kada semana, no nia hatán.”

4 TAU ITA-NIA FAMÍLIA ULUK

Feen no laʼen presiza gasta tempu hamutuk, no oan sira mós presiza tempu hamutuk ho sira-nia inan-aman. Entaun keta koko atu halaʼo Ita-nia moris família nian iha dalan hanesan ho família sira neʼebé okupadu liu. Gary dehan: “Hili tempu atu halimar ho Ita-nia família no keta halo atividade neʼebé ladún importante.”

Bainhira Ita-nia família gasta tempu hamutuk, kuidadu atu televizaun, telemovel no sasán eletróniku seluk la atrapalla Ita. Han hamutuk nuʼudar família loron ida dala ida ka liu, no uza tempu neʼe atu koʼalia ba malu. Bainhira inan-aman halo tuir konsellu neʼe, neʼe ajuda oan sira atu sente kontente no hetan susesu iha eskola.

Uza tempu han atu koʼalia hamutuk

Entaun, husu ba Ita-nia an: ‘Haʼu hakarak haʼu no haʼu-nia família atu moris oinsá?’ Se Ita hakarak moris kontente, halo tuir matadalan husi Bíblia no tau uluk buat neʼebé importante liu iha Ita-nia moris.