Skip to content

AJUDA BA FAMÍLIA | HABOOT OAN

Oinsá se haʼu-nia oan sente baruk?

Oinsá se haʼu-nia oan sente baruk?

 Ita-nia oan iha deʼit uma no la iha buat ida atu halo, no nia hatete: “Haʼu baruk!” Karik Ita hanoin kedas atu loke televizaun ka haruka nia atu halimar vídeo game. Maibé antes atu halo nuneʼe, haree toʼok informasaun tuirmai neʼe.

Saida mak inan-aman presiza hatene kuandu oan sente baruk

  •   Diversaun bele halo fasil ba labarik atu sente baruk lalais. Aman ida naran Robert hatete: “Labarik balu sente atividade loroloron nian halo sira baruk. Ba sira, nonton televizaun ka halimar game mak halo sira kontente.”

     Ninia feen, Barbara mós konkorda kona-ba neʼe. Nia hatete: “Iha moris loroloron nian, ita tenke uza ita-nia hanoin no forsa, no presiza tempu barak atu hetan ninia rezultadu. Tan neʼe labarik sira neʼebé uza tempu barak atu nonton ka halimar game sente katak atividade loroloron nian la lori kontente ba sira.”

  •   Haree beibeik média sosiál bele halo sira sente baruk ho sira-nia an. Bainhira joven sira haree ema seluk nia vídeo ka foto iha média sosiál, neʼe bele halo sira sente katak sira la goza sira-nia moris. Feto joven ida naran Beth hatete: “Fasil deʼit atu hanoin, ‘Ema hotu goza moris, maibé haʼu hela deʼit iha uma.’”

     No mós, kuandu uza média sosiál ba tempu barak, bele halo ema sente mesamesak deʼit no baruk. Joven ida naran Chris hatete: “Média sosiál bele halo ita okupadu. Maibé ita la hetan buat neʼebé bele lori kontente duni.”

  •   Sentimentu baruk bele sai nuʼudar oportunidade. Inan ida naran Katherine hatete katak kuandu labarik sira sente baruk, neʼe bele book sira atu sai ema neʼebé kriativu. Porezemplu, nia hatete: “Bele uza kaixa ida atu sai nuʼudar karreta, ró, no aviaun. No bele tau manta iha kadeira sira atu sai nuʼudar tenda ida.”

     Psikolojia ida naran Sherry Turkle mós hatete buat neʼebé hanesan. Iha ninia livru ida, nia fó sai katak sentimentu baruk fó oportunidade atu uza ita-nia imajinasaun. a Entaun sentimentu baruk mós lori benefísiu. Livru Disconnected hatete: “Kuandu ita sente baruk no uza ita-nia imajinasaun, ita treinu ita-nia an atu sai kriativu liután. Neʼe hanesan ita hiʼit besi atu treinu ita-nia múskulu.”

 Pontu importante: Kuandu Ita-nia oan sente baruk, haree ida-neʼe nuʼudar oportunidade atu ajuda nia sai kriativu liután.

Saida mak Ita bele halo kuandu oan sente baruk

  •   Se bele, husik Ita-nia oan halimar iha uma nia liʼur. Barbara neʼebé temi uluk, hatete: “Loro-matan no anin fresku bele halakon sentimentu baruk. Kuandu ita-nia oan halimar iha liʼur, sira-nia kakutak sai kriativu liután.”

     Bíblia nia prinsípiu: “Iha tempu neʼebé loos ba buat hotu, . . . tempu atu hamnasa no tempu atu haksoit bá-mai.”—Eclesiastes 3:1, 4, nota-rodapé.

     Hanoin toʼok: Oinsá mak haʼu-nia oan bele halimar liután iha liʼur? Se situasaun la permite atu halimar iha liʼur, atividade kriativu saida deʼit mak haʼu-nia oan bele halo iha uma laran?

  •   Ajuda Ita-nia oan atu hanoin kona-ba ema seluk. Inan ida naran Lillian fó sujestaun: “Hatudu laran-diʼak ba ema seluk bele lori kontente mai ita. Ita bele tesi duʼut ka hamoos ita-nia maluk nia jardín. Ka ita bele teʼin buat ruma no lori ba sira.”

     Bíblia nia prinsípiu: “Ema laran-luak sei moris diʼak, no ema neʼebé fó kmaan ba ema seluk, nia rasik mós sei simu kmaan.”—Provérbios 11:25.

     Hanoin toʼok: Oinsá mak haʼu bele ajuda haʼu-nia oan atu hatudu laran-diʼak ba ema seluk no sente kontente?

  •   Sai nuʼudar ezemplu. Dalan neʼebé ita koʼalia kona-ba ita-nia atividade loroloron bele afeta ita-nia oan. Inan ida naran Sara hatete: “Se ita sempre muramura kona-ba ita-nia moris, neʼe hanesan ita hanorin ita-nia oan atu sente baruk. Maibé se ita koʼalia pozitivu kona-ba ita-nia moris, ita-nia oan mós bele iha hanoin pozitivu.”

     Bíblia nia prinsípiu: “Ema neʼebé laran-kontente, nia moris ho ksolok loron ba loron.”—Provérbios 15:15.

     Hanoin toʼok: Oinsá ho haʼu-nia dalan koʼalia kuandu konta kona-ba haʼu-nia atividade loroloron iha haʼu-nia oan nia oin? Saida mak sira haree husi buat neʼebé haʼu halo kuandu haʼu sente baruk?

 Sujestaun: Ajuda Ita-nia oan atu hanoin kona-ba atividade kriativu oioin neʼebé sira bele halo. Inan ida naran Allison hatete: “Ami tau kaixa ida iha uma, atu nuneʼe ema hotu iha família neʼe bele hakerek sira-nia ideia no tau iha laran.”

a Husi livru Reclaiming Conversation.