Kichay leenaykipaq

Índice nisqaman riy

PAYKUNA HINA KAY | JOSÉ

‘¿Imaynan kay sinchi mana allinta ruwayman?’

‘¿Imaynan kay sinchi mana allinta ruwayman?’

NEGOCIO ruwaq runakunan Nilo mayuq patanta Egipto llaqtaman camellokunantin rishanku. Joseqa reparanmi mayupi wiñaq sumaq t’ikakunaq q’apayninta. Chaypi kaq phalaq animalkunan mancharikuspa hukpas-hukpas phalarinku. Joseqa karupiñan kashan llaqtanmanta, manataqmi risqanku llaqtaqa imapipas llaqtanman rikch’akunchu.

Palmera, sicómoro sach’akuna altopin monokuna afanta qaparqachashanku. Joseqa askha runakunawanmi ñanpi tupan, ichaqa manan rimasqanku simita entiendenchu. Chaymi tukuy yuyaywan uyarin rimasqankuta imallatapas entiendenanpaq. Payqa manan yachakunchu llaqtanman kutipunanta mana kutipunantapas. ¡Kallpachakunanchá kanqa risqan llaqtapi rimasqanku simita yachananpaq!

Josetaqa anchatan taytan munakun, chaymi wawqenkuna payta cheqnikuspa rimanakurqanku wañuchinankupaq. Ichaqa wañuchinankumantan chay negociante runakunaman venderqanku (Génesis 37:2, 5, 18-28). Unayta viajaspan Egipto llaqtaman chayashankuña, chay runakunataqmi kusisqa kashanku Josetapas tukuy apasqankutapas vendespa askha qolqeyoq kanankupi yuyaykuspa. Joseqa 17, 18 watallanpiraqmi chaykunapi tarikun. ¡Sinchi llakisqachá kashan! Ichaqa, ¿iman yanaparqan llakikuywan mana atipachikunanpaq? ¿Iman ñoqanchistapas yanapawasunman chhaynapi tarikuspa iñiyninchispi qaqata sayanapaq? Josemanta yachasqanchismi yanapawasun.

“DIOSQA JOSEWANMI KASHARQAN”

Egipto llaqtaman chayaspan Potifar runaman Joseta vendenku. Chay runaqa Faraonpa guardia umallinmi (Génesis 39:1). Mercaderiapas kanman hinatan Josetaqa qhawarinku. ¡Maytachá Joseqa llakikun iskay kutitaña vendesqa kasqanmanta! Chay qhepamanmi Joseqa mercadokunata tiendakunata pasaspa Potifarpa wasinta rishan.

Chay wasiqa manan wasin hinachu. Josepa familianqa karpakunallapin tiyan, huk ladomanta huk ladoman astakuspa. Potifarmi ichaqa qhapaq runa, paypa wasinqa sumaq ruwasqan kashan munay dibujokunawan pintasqa. Arqueólogo runakunan willanku chay tiempopi Egipto runakuna sumaq jardinniyoq, hatuchachaq sach’akunayoq, unupi wiñaq sumaq t’ikakunayoq wasikunapi tiyasqankuta. Wakin wasikunaqa hatun jardinkunaq chawpinpis kasqa. Chay wasikunaqa munay balconniyoq hatun ventanakunayoqsi kasqa, chaypiqa askha cuartokunas kaq, mikhunanku cuartopas hatunsi kasqa, sapaqtaqsi kasqa kamachi runakunapaq cuartokunapas.

¿Kusikunchu José chhayna sumaq wasipi tiyaspa? Manapunichá. Aswanpas llakisqachá kashan chay llaqtapi sapan tarikusqanmanta. Chay llaqtapiqa huk simitan rimanku hukniraytan p’achakunkupas. Hinaspapas askha dioskunatan yupaychanku, watuykunapi layqakuykunapin purinku, nishutan rimanku wañuymanta, wañupusqanku qhepaman imakuna kananmantapas. ¿Iman Joseta yanapan llakikuyninta atipananpaq? Biblian nin: “Señor Diosqa Josewanmi kasharqan”, nispa (Génesis 39:2). Joseqa sapa kutillachá tukuy sonqonwan Diosmanta mañakun. Chaychá Jehová Diospas paypa ‘sispallanpi kashan’ Salmo 145:18 textopi nisqan hina. Ichaqa, ¿iman Joseta yanapallantaq Diosmanta mana karunchakunanpaq?

Joseqa allin kaqpin yuyaykun, chaymi kallpachakun patronninta allinta servinanpaq. Chayta qhawarispan Diosqa Joseta yanapan. Potifarpas reparanmi Josewan Dios kashasqanta, payrayku astawan qhapaqyasqantapas. Ahinapin Joseqa Potifarwan munachikun, hinan Joseta wasinpi mayordomota churan hinaspa lliw kaqninkunata payman hap’ichin (Génesis 39:3-6).

Kunanpas Diosta manchakuq askha wayna-sipaskunan José hina sasachakuykunapi tarikunku. Paykunapas escuelapi otaq instituto nisqapin millay kawsaq wayna-sipaskunawan, espiritismo nisqapi puriqkunawan kuska kashanku. Qanri, ¿chhaynapichu tarikushanki? Chhayna kaqtinqa kayta yuyariy: Diosqa “manan cambianchu” (Santiago 1:17). Sichus payta kasukuspa allin kaqta ruwanki chayqa, ladollaykipin kashanqa necesitasqayki ratotaq yanapasunki.

Watakunaq pasasqanman hinan Joseqa kallpayoq munay rikch’ayniyoq wayna kapun. Ichaqa peligropin tarikun. ¿Imarayku? Munay rikch’ayniyoq runakuna munapayasqa kasqankurayku.

Potifarpa esposanmi Joseta munapayarqan

MANAN KASURQANCHU

Joseqa hunt’aq sonqo runan. Potifarpa warminmi ichaqa qosayoq kashaspa Joseta nin: “Ñoqawan puñuy”, nispa (Génesis 39:7). ¿Kasukunchu José? Runa kasqanrayku yaqapaschá kasunman karqan. Chaymantapas chay warmiqa munay rikch’ayniyoqmi kanman karqan. ¿Yaqachu José ninman karqan: “Pakallapiqa kallaymanmi kay warmiwan. Qhapaq runaq warminwan kaspaqa allinmi kasaq”, nispa?

Bibliaqa manan chaymanta willanchu. Ichaqa Potifarpa warmintan José nin: “Qhawariy, patronniyqa manan wasinpi tukuy kaqninkunamanta ñoqata hark’awanchu, aswanmi lliw imaymananta hap’iykachiwan. Manan kay wasipi ñoqamanta aswan atiyniyoq kanchu, manataq imatapas hark’awanchu, aswanpas qanllatan, warmin kasqaykirayku. ¿Imaynan kay sinchi mana allinta ruwaspa Dios contra huchallikuyman?”, nispa (Génesis 39:8, 9). Chayta nisqanpin sut’ita yachanchis Josepa sonqonpi ima kasqanta. Warmiq nisqanta uyarisqallanraqmi sonqonta nanachin. ¿Imarayku?

Joseqa yachanmi patronnin paypi confiaspa lliw kaqninkunata payman hap’ichisqanta, warmillantan mana tupaykunanchu karqan. Hinaspapas yachanmi casado kawsayta Dios imayna qhawarisqanta. Qallariyllapiraqmi Diosqa warmi-qharita casarachispa nirqan: ‘Huk aychallan kapunqaku’, nispa (Génesis 2:24). Hinaspapas yachanmi Isaac, Abraham abuelonkunaq warminkuwan puñuy munaqkunata Dios yaqalla wañuchisqanta (Génesis 20:1-3; 26:7-11). Chaykunata yachaspan Joseqa manapuni Dios contra huchallikuyta munanchu. Chaymi Diosta kasukuspa manapuni chay warmiwan puñuyta munanchu.

Potifarpa warminqa maytachá phiñakun Josepa nisqanwan. Yaqapaschá nin: “¡Pitaq kayri patronanta kayta niwananpaq!”, nispa. Payqa munasqantapunin ruwayta munan chaymi astawan Joseta mat’ipayan. Chayta ruwasqanmi yuyarichiwanchis Saqraq ruwasqanta. Jesusta kinsa kutita tentasqan qhepamanmi Saqrapas “anchhuripurqan huk kutikama” (Lucas 4:13). “Sapa p’unchayña patronninpa warmin” Joseta rimapayan paywan puñunanpaq chaypas, payqa kallpachakunmi iñiyninpi qaqata sayananpaq (Génesis 39:10). ¡Chay ruwasqantan llapa cristianokunapas qatikunanchis! ¿Ichaqa imatan patronan ruwan?

Huk p’unchaymi mana pipas kanchu, warmiwan Josellawanmi wasipi kashanku. Hinan Joseqa huk p’unchaykuna hina wasipi ruwanankunata ruwayta qallarin. Chayllamanmi warmiqa phawaykuspa p’achanmanta hap’in, manan kachariyta munanchu, hinan yapamanta nin: “Ñoqawan puñuy”, nispa. Chaymi Joseqa qhepaman kutirispa warmiq makinpi p’achanta saqerparispa phawaylla ayqekun (Génesis 39:11, 12).

¡Joseqa allin ejemplon llapa cristianokunapaq! Chay warmimanta ayqekusqanmi yuyarichiwanchis apóstol Pabloq nisqanta, paymi nirqan: “Qhelli huchapi puriymanta ayqeychis”, nispa (1 Corintios 6:18). Kay tiempopipas llapallanchismi Diosta mana manchakuq runakuna ukhupi llank’anchis wakintaq estudianchis. ¡Manapunin mana allin ruwayninkuwan samaykachikunanchischu! Tukuy atisqanchistan kallpachakunanchis mana allin ruwaykunamanta ayqenanchispaq.

Chay warmiqa manan hinallachu qhepakun. Sinchita phiñakuspan Josemanta vengakun. José ayqekuqtinmi tukuy kallpanwan waqyakuyta qallarin, hinan llapa kamachi runakuna phawarimunku. Paykunamanmi waqaykuspa willakun: “[José runan] hamuwan ñoqawan puñunanpaq, ñoqataq kunkayoqta qaparirqani. Chaymi waqyakuqtiy qapariqtiy p’achanta qayllaypi saqerparispa phawaylla ayqerikun”, nispa. Hinaspan Josepa p’achanta paykunaman qhawaykachin. Qosan chayamuqtinmi warmiqa chay kikin simikunallatataq willan, hinan payta tumpaykun wasinkuman Joseta apamusqanmanta. Chayta willaqtinmi Potifarpa uyan pukamanraq tukun. Hinan kaq rato Joseta carcelpi wisq’achimun (Génesis 39:13-20).

“CHAKINKUNATAN THUNKUNAWAN T’EQERQANKU”

Arqueólogo runakunaña Egipto llaqtapi carcelkunata tarirqanku chaypas, manan sut’itapuniqa yachakunchu chay carcelkuna imayna kasqanta. Chaywanpas yachakunmi chay carcelkuna hallp’a ukhupi kasqanta. José kikinpunin wisq’asqa kasqan wasita nirqan ‘carcel’ nispa, chay simiqa “t’oqo ukhu” ninanmi. Chaypin yachanchis chay carcel millay laqhayaq kasqanta (Génesis 40:15). Salmo 105:17, 18 texton willan chaypi ñak’arichisqankumanta, ninmi: “Chakinkunatan thunkunawan t’eqerqanku, kunkanmantan cadenawan watarqanku”, nispa. Arí, chaypis wakin runakunata makinkuta wasanku ladoman churaspa cadenawan wataqku, wakintataq kunkanmanta cadenawan wataqku. ¡Maytachá Joseqa ñak’arin mana huchanmanta!

Joseqa unaymi chay millay carcelpi kashan. * Killakunan pasan, watakunan pasan manataqmi yachanchu hayk’aqkama chaypi kananta. ¿Iman yanapan llakiwan mana ñit’ichikunanpaq?

Biblian nin: “Señor Diosmi ichaqa Josewan kasharqan”, nispa (Génesis 39:21). Arí, Jehová Diosmi munakuywan qhawarin manataqmi sapantachu saqerparin. Chay hinatan kunanpas Diosqa pay sonqo runakunata qhawarin, manan carcelpas nitaq imapas, paymantaqa t’aqawasunchu (Romanos 8:38, 39). Joseqa tukuy sonqonwanchá sapa p’unchay munakusqan Yayanmanta mañakun, “sonqochakuq Diostaq” thak kayta qon (2 Corintios 1:3, 4; Filipenses 4:6, 7). Ichaqa, ¿imatawanmi Jehová Dios ruwan Joseta yanapananpaq? Carcelpi guardia umalliwanmi sumaqta qhawarichin.

Carcelpi kaq runakunaqa huk llank’anakunata ruwanankupaqmi kamachisqa kankuman karqan, chaymi Joseqa chaypipas allinta llank’an. Chay ruwasqantan Diosqa sumaqta qhawarin. Allin llank’asqanta qhawarispan carcelpi umalli paypi confian, hinan ‘Joseta churan carcelpi llapa presokunata qhawananpaq, chaypi ima ruwanatapas pay ruwananpaq. Cárcel guardia umalliqa manañan imatapas qhawanchu Josepa makinpi kaqkunataqa, Señor Dios Josewan kasqanrayku. Paypa imapas ruwasqantaqa Señor Diosmi allinyachin’ (Génesis 39:22, 23). ¡Maytachá Joseqa sonqonpi kusikun Diospa yanapayninta chaskispa!

Carcelpi kashaspapas Joseqa allintan llank’an, chaymi Diospas yanapan

Ñoqanchispas manan librechu kashanchis sinchi sasachakuykunapi kananchismanta. ¿Imatan ruwananchis chay hinapi tarikuspa Diospa yanapayninta chaskikunapaq? José hinan tukuy sonqowan Diosmanta sapa p’unchay mañakunanchis, kamachikusqanman hinan imatapas ruwananchis, kallpachakunanchistaqmi munayninta ruwanapaq. Qhepamanmi yachasun ima bendicionkunatawan José chaskikusqanmanta.

^ párr. 23 Bibliaq nisqan hina, Potifarpa wasinman apashaqtinkun Joseqa 17 otaq 18 watanpi kasharqan, chaypitaqmi unay watakuna karqan. Carcelmantaqa 30 watanpi kashaqtinñan lloqsimpurqan (Génesis 37:2; 39:6; 41:46).