Kichay leenaykipaq

Índice nisqaman riy

Alergiawan intolerancia nisqawan. ¿Kaqllachu?

Alergiawan intolerancia nisqawan. ¿Kaqllachu?

Emily nin: “Mijuyta qallariqtiy jinan simiy seqsiyta qallariran qalluytaq punkimuran. Manan samariyta atiranichu umaypas muyuytan qallariran. Chayllamanmi kunkaypi makiykunapipas qhopochakuna rijurimuran. Jinan hospitalta ¡usqhaylla pasarani!”, nispa.

YAQA llapa runakunan kusikunku mijuspa. Chaywanpas wakin runakunan wakin mijunakunata “enemigonkuta” jina rikunku. ¿Imarayku? Chaykunata mijuqtinku Emilyta jina alergia jap’isqanrayku. Paytaqa anafilaxia nisqa alergian jap’iran, chayqa sinchi peligroson. Ichaqa wakin alergiakunaqa manan chhayna peligrosochu.

Kay watakunapin askha runakunata alergia onqoy jap’ishan otaq wakin mijuykunata cuerponku mana chaskinchu. Ichaqa investigaq runakuna nisqan jina, doctorman rispan pisilla sut’itapuni yachanku chay onqoywan kasqankuta.

¿Imataq mijunamanta alergia nisqari?

JAMA nisqa revistapin Jennifer Schneider Chafen doctoraq umallisqan doctorkunan juj investigación ruwakusqanmanta niranku: “Manan llapa doctorkunachu kaqllata piensanku alergia onqoymanta”, nispa (Asociación Médica Americana). Chaywanpas yachaq runakunan ninku: ‘Cuerponchispi defensakunan mijunamanta alergia onqoytaqa paqarichin’, nispa.

Wakin mijuykunapin kan proteína nisqa, chay proteinayoq mijuykunata mijuqtinchismi alergia paqarin. ¿Imaynapi? Cuerponchispi defensakunan pantapakuspa chay proteinamanta cuerponchista defiendeyta qallarin. Cuerponchispi defensakunan IgE (Inmunoglobulina E) sutiyoq anticuerpo nisqata paqarichin mijusqanchis proteinakunata cuerponchismanta wijch’unanpaq. Qhepaman chay mijuykunata mijuqtinchisqa ñaupaqpi paqariq anticuerpo nisqakunan histamina nisqata cuerponchispi paqarichin jinaspa cuerponchista reaccionachimuyta qallarin.

Histamina nisqaqa allinmi cuerponchispaq. Ichaqa manan yachakunchu imaraykun wakin proteinakunata mijuqtinchis cuerponchispa defensankuna IgE nisqa anticuerpo nisqakunata paqarichisqanta, chay qhepaman histamina nisqa paqariqtin cuerponchispi alergia onqoy rijurisqantapas.

Chay proteinayoq mijuykunata chayllaraq mijuqtiykiqa manapaschá imatapas cuerpoyki reparanqachu. Qhepaman kaqllata mijuqtiykin ichaqa cuerpoykipi alergia rijurimunqa.

¿Iman intolerancia alimentaria nisqa?

Chayqa manan mijunamanta alergia jinachu. Intolerancia alimentaria nispaqa nikun wijsanchis wakin mijuykunata mana chaskisqantan. Yaqapaschá wakin runakunaq cuerponpi mana kanchu enzimas nisqa otaq mijuykunapi kaq wakin alimentokunata mana chaskinchu jinaspa mijusqanchis wijsallanchispi sayan. Wakintan chay pasan lecheta tomaqtinku. Lechepi, otaq lechemanta ruwasqa mijuykunapin kan lactosa nisqa, chaykunapi kaq azucarta cuerpoman ch’eqerichinanpaqmi ch’unchulninchis enzimas nisqata mana paqarichinchu.

Intolerancia alimentaria nisqaqa wijsanchispa mana chaskisqan mijunata mijuqtinchismi jap’ikun. Ichaqa chay mijunakunata askhata otaq pisita mijusqanchismantan kanqa. Pisillata mijusun chayqa manapaschá imanawasunpaschu, askhata mijuqtinchismi ichaqa wijsanchis mana chaskinmanchu. Mijunamanta alergiayoq runakunan ichaqa mana pisillatapas mijunankuchu, alergia jap’ichiq mijunakunaqa kaqraton kausayninkuta peligroman churanman.

¿Imaynatan qallarin?

Mijunamanta alergia pitapas jap’iqtinqa kunkan, ñawin, qallun iman punkiyta qallarin, seqsin, pukayamun ima. Sonqonmi muyuyta qallarin, jinaspa aqtupakun otaq diarrea jap’in. Wakinpaqa cuerponmi chiriyan, uman muyun, desmayan otaq sonqon sayapun. Anafilaxia nisqa alergiayoq kaspaqa ratollan pipas wañunman.

Mijunamanta alergia onqoytan paqarichinman: leche, runtu, challwa, marisco, trigo, maní, soya, frutos secos nisqakuna. Alergia onqoyqa jap’inmanmi juch’uytapas jatuntapas. Wakintaqa jap’in taytan otaq maman alergiayoq kasqanraykun. Wakintaqa wawa kashaqtinmi jap’in ichaqa wiñasqanman jinan chinkapun.

Intolerancia alimentaria nisqan ichaqa mana nishu gravechu. Wijsanchispa mana chaskisqan mijuykunata mijuqtinchisqa wijsanchismi nanan, punkin, calambre ima jap’iwanchis; aychanchispin qhopochakuna rijurin, uma nanan, sayk’usqa sientekunchis otaq cuerponchis juj jina kapun. Chaytaqa paqarichin leche otaq lechemanta ruwasqa mijuykuna, trigo, gluten nisqa, alcoholniyoq ujanakuna otaq levadurayoq mijunakuna.

Análisis, tratamiento

Sichus mijunamanta alergia jap’isunki otaq wijsayki mana chaskinchu wakin mijunakunata chayqa, doctormanmi rinayki. Manan kikillaykimantaqa mijuykunata prohibikunaykichu. Chayta ruwanki chayqa cuerpoykiq necesitasqan alimentokunatan prohibikushawaq jinaspa astawan onqowaq.

Mijunamanta grave alergiayoq runakunaqa onqochisqan mijunakunatan manaña mijunankuchu. * Ichaqa mana nishu grave alergiayoq otaq wakin mijuykunata wijsan mana chaskinchu chayqa, pisillatapas mayninqa mijunmanmi. Onqochinman chayqa manañan pisillatapas mijunanchu.

Sichus wakin mijunakunamanta alergiayoq kanki otaq wijsayki mana chaskinchu wakin mijunakunata chayqa, ama llakikuychu. Allpanchispiqa kanmi ajllarikunaykipaq imaymana clase sumaq mijuykuna. Chaytan ruwanku chay onqoyniyoq wakin runakunapas.

^ párr. 19 Doctorkunan ninku nishu grave alergiayoq runakuna adrenalina (epinefrina) nisqa jampita may risqankumanpas apanankupaq. Wawakunapas colegioman otaq mayta rispapas chay onqoywan kasqankuta jujkuna yachananpaqmi ima señaltapas otaq qelqatapas apananku.