Ir al contenido

Ir al índice

¿Maykʼajtaj kamachiyta qallarenqa?

¿Maykʼajtaj kamachiyta qallarenqa?

Jesuspa wakin discipulosnenqa yachayta munarqanku maykʼajchus Diospa Gobiernon jallpʼapi gobernayta qallarinanta. Jesustaj paykunaman nerqa mana chayta yachanankupunichu kasqanta (Hechos 1:6, 7). Chaywanpis aswan ñaupajtaña paykunaman nerqa uj tiempollapi tʼukuna imas pasananta. Chayta rikuspataj paykunaqa yachananku karqa Diospa Gobiernon qayllapiña kasqanta, chay tiempopitaj jallpʼata gobernayta qallarinanta (Lucas 21:31).

¿IMAS PASANANMANTATAJ JESÚS PARLARQA?

Jesús nerqa: “Uj aylloqa waj aylloj contranta oqharikonqa, uj suyupis waj suyoj contranta. Kallanqataj sinchʼi jallpʼa ikhakuykuna, kaynejpi jaqaynejpitaj yarqhaykuna, wañuchej onqoykuna ima”, nispa (Lucas 21:10, 11). Kay imas ujllapi pasashasqantaj sutʼita rikuchinan karqa Diospa Gobiernon qayllapiña kashasqanta. ¿Chay imas mundontinpi pasashanpunichu? Chayta qhawarinachej.

1. GUERRAS

Kay 1914 watapi ni jaykʼaj jina uj guerra karqa. Yachayniyoj runasqa ninku chay watamantapacha manaña allinchu kausay kasqanta. Imajtinchus chay guerra kasqanrayku mundontinpi runas ñakʼarerqanku. Chay guerrapeqa ashkha tanquesta, bombasta, ametralladorasta, venenoyoj gasta, waj wañuchej imastawan apaykachakorqa. Iskay Kaj Guerra Mundialpitaj bomba atómica nisqata utilizakorqa. 1914 watamantapacha tukuynejpi guerras kashan, chay guerraspitaj may chhika runas wañunku.

2. TERREMOTOS

Uj libro nisqanman jina, sapa wata 100 jatuchaj terremotos jina tiyan, chaykunataj ashkha imasta chinkachin. Chantapis Estados Unidosmanta Servicio Geológico nisqaqa nin: “1900 watamantapacha registrakusqanman jina, sapa wata 16 jatuchaj terremotos pasanan tiyan”, nispa. Terremotos pasananta reparanapaj ashkha máquinas tiyan. Chayrayku runasqa ichá yuyankuman ashkha terremotos kasqanta. Jinapis mundontinpi jatuchaj terremotos kasqanrayku, ashkha runas sufrinku, wañunkutaj.

3. MIKHUNA PISIYAN

Guerras kasqanrayku, runas sajra kajllata ruwasqankurayku, qolqe pisiyasqanrayku, alimentosta waj ladollaman apachikusqanrayku, nitaj tiemponpichu tarpukusqanrayku mundontinpi mikhuna pisiyan. Programa Mundial de Alimentos nisqa organización nerqa: “Mundontinpi 821 millones runas mana mikhunkuchu, paykunamantataj 124 millones runas wañuy patapiña kashanku”, nispa (2018 Year in Review). Sapa watataj 3,1 millones wawas, yarqhaymanta wañupunku. 2011 watapi mundontinpi wawas wañusqankumanta, casi khuskanpuni yarqhaymanta wañorqanku.

4. WAÑUCHEJ ONQOYKUNA

Organización Mundial de la Salud nisqaqa nerqa: “2001 watamantapacha astawan wañuchej onqoykuna yapakun. Cólera, peste, fiebre amarilla nisqa onqoykuna watejmanta rikhurerqa. Chantá síndrome respiratorio agudo grave nisqa, gripe pandémica nisqa, síndrome respiratorio de Oriente Medio nisqa, ébola nisqa, zika nisqa onqoykunapis rikhurillarqataj”, nispa. COVID-19 onqoytaj kay qhepallata rikhurerqa. Doctores onqoykunata chinkachinankupaj tukuy imata ruwajtinkupis, nipuni tukuynin onqoykunapaj jampita tariyta atinkuchu.

5. MUNDONTINPI DIOSMANTA WILLAKUN

Jesusqa nillarqataj: “Diospa Gobiernonmanta sumaj willaykunapis jallpʼantinpi willakonqa tukuy laya runas yachanankupaj, chaypachamá tukukoyqa jamonqa”, nispa (Mateo 24:14). Mundontinpi kausay anchata sajrayashajtinpis, 8 millones runasmanta astawan Diospa Gobiernonmanta willashanku 1.000 kuraj parlaykunapi, 240 suyuspi, lugarespi ima. Chaytaj ni jaykʼaj jina ruwakushan.

¿IMA NIYTA MUNAN JESUSPA NISQAN?

Jesús imaschus kay tiempopi kananta nisqanqa, tukuynin juntʼakushan. Chaytaj yuyarichiwanchej Jesús kayta nisqanta: “Qankunapis chay imasta juntʼakojta rikuspaqa, yachaychej Diospa Gobiernon qayllapiña kasqanta”, nispa (Lucas 21:31).

Tumpamantawanqa Diospa Gobiernon jallpʼapi Jehová Diospa munayninta juntʼanqa

Jesús imaschus kananta nisqanman jina, profecías nisqanman jinataj, reparanchej Diosqa Gobiernonta cielopi 1914 watapi sayarichisqanta. a Chay watapi Diosqa Wawan Jesucristota Rey kananpaj churarqa (Salmo 2:2, 4, 6-9). Tumpamantawan Diospa Gobiernon jallpʼata kamachenqa, tukuy gobiernostataj chinkarparichenqa. Jallpʼatataj uj paraisoman tukuchenqa, chaypitaj wiñay wiñaypaj kausakusun.

Tumpamantawan Jesús padrenuestropi mañakuyta yachachiwasqanchej juntʼakonqa. Pay nerqa: “Gobiernoyki jamuchun. Munayniykitaj ruwasqa kachun, imaynachus cielopi, ajinallatataj kay jallpʼa patapipis”, nispa (Mateo 6:10). Jinapis, ¿imatá ruwashan Diospa Gobiernon 1914 watamantapacha? ¿Imastataj ruwanqa jallpʼata gobernamushajtin?

a 1914 watamanta astawan yachanaykipajqa, Wiñaypaj kusisqa kausakuy libropi lección 32 leeriy. Kaytaqa Jehovaj testigosnin orqhonku.