Ir al contenido

¿Imaraykú Jehovaj testigosnin mana yawarta churachikunkuchu?

¿Imaraykú Jehovaj testigosnin mana yawarta churachikunkuchu?

Runaspa nisqanku, cheqa kaj ima

 Runaspa nisqanku: Jehovaj testigosnenqa mana doctoreswan jampichikuyta munankuchu.

 Cheqa kaj: Jehovaj testigosnenqa sumaj dostoreswan jampichikuyta munayku. Pillapis noqaykumanta chayri familiaykumanta onqojtin chayri operachikunan kajtin, pikunachus yawarta mana churaspalla sumajta operanku chay doctoresman riyku. May agradecesqas kashayku mana yawarllawan operasqankumanta. Ashkha suyuspeqa mana noqallaykutachu ajinata operawayku manaqa waj runasmanpis. Kunan pʼunchayqa pi runallapis ajllayta atinman yawarta churachiykuytachus manachus. Ajinamanta yawarta mana churachikuspa ashkha onqoykunamanta jarkʼakunkuman.

 Runaspa nisqanku: Jehovaj testigosnenqa milagrosnejta jampikunku.

 Cheqa kaj: Noqaykoqa ni jaykʼaj ajinata ruwaykuchu

Runaspa nisqanku: Mana yawarwan operachikoyqa  ashkha qolqepaj.

 Cheqa kaj: Mana yawarwan operachikoyqa ari ashkha qolqepaj ajinapis allinninchejpaj. a

 Runaspa nisqanku: Ashkha Jehovaj testigosnenqa, wawasninku ima sapa wata wañunku mana yawarta churachikusqankurayku.

 Cheqa kaj: Chayqa mana jinachu. Kay tiempopeqa Doctoresqa tullusninchejmanta, sonqonchejmanta, waj imasmantawan operaspa, mana yawarta churaspalla operanku. b Pikunachus mana yawarllawan operachikojkunaqa, yawarwanpis operachikunkuman jina allinyakunku, wakin kutispitaj astawan usqhayta wapuyanku, wawaspis kachunku. c Chayrayku ni pi niyta atinmanchu mana yawarta churachikojtin wañunanta chayri yawarta churachikojtin kausananta.

¿Imaraykú Jehovaj testigosnin mana yawarta churachikunkuchu?

 Imapichus creesqaykurayku, manataj mana jampichikuyta munasqaykuraykuchu. Bibliaqa Ñaupa testamentopi, Mosoj testamentopi ima nin, mana yawarta churachikunanchejta nitaj mikhunanchejtapis (Génesis 9:4; Levítico 17:10, 11; Deuteronomio 12:23; Hechos 15:28, 29). Chantapis Diospajqa, yawarqa, kausaywan ninakun (Levítico 17:13, 14). Chayrayku Jehovaj testigosnenqa chay kamachiykunata kasukuyku, mana yawarta churachikuykuchu nitaj mikhuykuchu, Diosta jatunpaj qhawasqaykurayku. Pichus kausayta qowarqanchej.

Mosoj Sutʼinchaykuna

Yawarta mana churachikuspalla operayta atikunman

 Ñaupa wataspi Doctoresqa mana yawarllawan runata jampeyqa wañuywan ninakusqanta nej kanku. Chayrayku ajinata jampichikojkunaman, “Wañuytachu munankichej” nispa nillajtaj kanku. Chaywanpis ajina yuyayqa kay qhepa watasllapi tijrakun. Sutʼincharinapaj, 2004 watapi doctorespaj orqhosqanku uj revistapi ajinata nerqa: “Imaynatachus Jehovaj testigosninta mana yawarllawan operasqaykoqa qhepan wataspi tukuypaj uj ley jina kanqa”, nispa.  d Chantá 2010 watapitaj Medicina transfusional nisqa libropi nikorqa, mana yawarllawan doctores operasqankoqa, astawan ruwakunanta.

 Jallpʼantinpi may chhika doctoresqa, mana yawarllawan operanku, mana atina jina kajtinpis. Ashkha suyuspi, wajcha suyuspipis doctoresqa mana yawarta churaspalla operanku. Ashkha runastaj, mana Jehovaj testigosnin kaspapis, mana yawarta churachikuspalla operachikuyta ajllanku.

a Qhawarillawajtaj: Medicina transfusional, página 14; Transfusion and Apheresis Science, volumen 33, número 3, página 349.

b Qhawarillawajtaj: Revista Española de Cardiología, volumen 59, número 5, páginas 507 a 509; Acta Médica Colombiana, volumen 26, número 5, página 261; The Journal of Thoracic and Cardiovascular Surgery, volumen 134, número 2, páginas 287 y 288; Texas Heart Institute Journal, volumen 38, número 5, página 563; Basics of Blood Management, página 2; Continuing Education in Anaesthesia, Critical Care & Pain, volumen 4, número 2, página 39.

c Qhawarillawajtaj: Revista de la Federación Argentina de Cardiología, volumen 34, número 3, páginas 407 y 408; Revista Española de Cardiología, volumen 60, número 7, páginas 727 a 731.

d Qhawarillawajta: Continuing Education in Anaesthesia, Critical Care & Pain, volumen 4, número 2, página 39.