Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

ALASANG ARAIL PWOSON | MERY

E Powehdi Nsensuwed me Rasehng Kedlahs

E Powehdi Nsensuwed me Rasehng Kedlahs

MERY kelepwekidi, eh nsensuwed nohn laud. E tamatamante kapitien nah ohlo ahnsou me e ketin pwoula mwurin eh lokolongki ahnsou reirei. Pahnlahng rotorotlahr nin souwaso. Ahpw met rerrer en sahpw laud ehu wiawi. (Madiu 27:45, 51) Ele ong Mery, e mwomwen me Siohwa ketin kasalehiong tohnsampah me ih me keieu kupwur pahtoukihla pwoulahn Sises Krais.

Ni marain en mwurin souwaso eh pwarada nan Kolkoda, de Wasahn Tihn Moang, Mery mwahieiki nah ohlo. (Sohn 19:17, 25) Mwein mie soahng kei me e tamanda. Ele ehu iei me wiawi mpen sounpar 33 samwalahro. Ni ahnsou me ih oh Sosep ahpwtehn wahla neira seri pwelelo nan tehnpas sarawio nan Serusalem, Koht ketin doadoahngki ohl mah men me ede Simion pwehn wiahda kokohp ehu. Simion kohpada soahng mwahu tohto duwen Sises, ahpw e pil kohpada me ehu rahn, Mery pahn pehm medek me rasehng kedlahs keng pwoat doakoahdi ih. (Luk 2:25-35) Ni eh mwahieiki nah ohlo, ih ahnsowo me e kehn mehlelpen mahsen pwukat.

Me tohto kin nda me mehlahn neirail seri iei me keieu kansensuwed oh kamedek. Mehla iei imwintihti me inenen suwed oh kin kamedekehla kitail koaros, sohte lipilipil ni ahl dah. (Rom 5:12; 1 Korint 15:26) Ia duwe, kitail kak pitsang soangen medek laud duwehte met? Ni atail pahn koasoiapene duwen mouren Mery sang ahnsou me Sises ketin tapiada sapwellime doadoahk en kalohk lao e ketin pwoula oh mwuri sang, kitail pahn sukuhlki laud duwen pwoson eh sewese Mery en powehdi eh nsensuwed laud me rasehng kedlahs keng pwoat.

“WIAHDA MEHKOAROS ME E PAHN MAHSANIHONG KUMWAIL”

Kitail pwurala sounpar siluh elep samwalahro. Mery kehn me wekidekla ehu pahn wiawi. Nan kisin kahnimw en Nasaret, aramas akan koasoakoasoia duwen Sohn Sounpapidais oh duwen eh kapakapahrengki duwen koluhla. Mery kak kilang me nah pwutak keieu laudo ketin kilangwohng rohng wet nin duwen kilel ehu; me iei ahnsoun eh pahn ketin tapiada sapwellime doadoahk en kalohk. (Madiu 3:1, 13) Ong Mery oh eh peneinei tikitik, Sises eh pahn sohla ketin kousoan rehrail pahn kahrehda wekidekla laud tohto. Dahme kahrehda?

E mwomwen me ahn Mery eh pwoudo Sosep melahr. Ma ei, eri e sohte wia mehkot kapw ong Mery ma emen pil pahn sohla mi nan eh peneineio. * Ahnsowo, aramas kin kahdaneki Sises “kapinteo.” E sansal me Sises ketin pwukoahki apwalih en eh pahpa pesineso oh pil wia moangen peneinei. Mwein mie seri wenemen me ipwidi mwurin ih. (Mark 6:3) Mehnda ma Sises ketin kaiahnehda Seims, me ele wia keriaun pwutak laud, pwehn uhd pwukoahki pesineso de doadoahko, e sohte pahn mengei ong peneineio ni eh pahn kohkohsang irail. Mery kin pwunupwunodki met. Ia duwe, e perki wekidekla pwukat? Kitail sohte uhdahn ese. Ahpw mie peidek ehu me kesempwal sang met: Ia duwen eh pahn mwekidki ni Sises mehn Nasaret eh pahn ketin wiahla Sises Krais, Mesaiao me inoupe mie sangete mahs? Paipel kasalehda duwen met.​—Sohn 2:1-12.

Sises ketila rehn Sohn pwehn ketin papidaisla oh wiahla sapwellimen Koht me Keidio, de Mesaia. (Luk 3:21, 22) Ih eri ketin tapiada pilada sapwellime tohnpadahk ko. Mendahki sapwellime doadoahko wia doadoahk karuwaru ehu, e pil kin kihong ahnsou en iang eh peneinei oh kompoakepah kan mwemweit. E ketin iang ineo, sapwellime tohnpadahk kan oh rie pwutak ko kohla iang kamadipw en kapwopwoud ehu nan Kena, kisin kahnimw ehu me dohkihsang Nasaret mpen mwail wahlu. Erein kamadipwo, Mery esehda duwen kahpwal ehu. Mwein e kilang mwomwen pohn mesen ekei tohn peneinei en pwopwoudo oh pil sang arail mwengininginkihpene arail kahpwalo. Solahr nimerail wain! Nin duwen arail tiahk, soangen kahpwal wet pahn kanamenekihala peneineio oh kahdsuwedihala kamadipwo. Mery poakehla peneineio, ih eri kohla rehn Sises.

Mery patohwanohng nah ohlo: “Solahr nimarail wain.” Dahme e kasik sang rehn Sises? Kitail sohte nohn ese ahpw kitail ese me nah ohlo iei ohl lapalap men me pahn ketin wia soahng kaselel tohto. Mwein Mery kasik me ih ahnsowo me Sises pahn ketin tapiada wia soahng pwuko. Pwehki met, e kin mwomwen ndinda: “Samwa, komw menlau apwalihala kahpwal wet.” Ahpw ele Mery pwuriamweikihla sapwellimen Sises pasapengo. E mahsanih: “Lih, ke dehr ndaiong ie dahme I en wia.” Dahme e mahsaniho sohte kasalehda me e sohte wauneki Mery, ahpw ih me ekei kin medewe. Sapwellime mahsen ko kin kasalehda mehn kataman ehu. Sises kin ketin katamankihong Mery me sohte mehkot Mery kak ndahki mwomwen eh pahn ketin wia sapwellime doadoahk en kalohk; ahpw Semeo Siohwa kelehpw me pahn ketin wia met.

Mery kalahnganki nah ohlo eh ketin kapwungala eh madamadau, pwehki e wehwehki oh pil wia lih aktikitik men. Mery sohpeilahng tohndoadoahk kan en kamadipwo oh nda: “Kumwail wiahda mehkoaros me e pahn mahsanihong kumwail.” Mery wehwehki me e solahr kak padahkihong nah ohlo dahme e pahn ketin wia; ahpw ih oh meteikan me pahn uhd ale kaweid sang reh. Sises ketin kasalehda me e pil iang ineo poakehla pwopwoud kapwo. E ketin wiahda keieun manaman ni eh ketin kawekila pihl ong wain. Ia imwilahn met? “Sapwellime tohnpadahk ko ahpw pwosonla.” Mery pil pwosonla Sises. E kilangwohng Sises, kaidehn ihte nin duwen nah pwutak, ahpw pil nin duwen eh Kaun oh Sounkomour.

Pahpa nohno kan rahnwet kak sukuhlki laud sang ahn Mery pwoson. Mehlel, sohte emen likin ih me kairada seri men me duwehte Sises. Ahpw ni seri soh unsek men eh wiahla aramas laud, wekidekla pwukat kakete apwal. Pahpa de nohno men kin men pousehlahte wiahki nah serio kisin seri men, ahpw soahng wet ele solahr konehng. (1 Korint 13:11) Ia duwen pahpa nohno kan ar kak wia sawas ehu ong seri kan me laudlahr? Ehu ahl iei en kasalehda arail uhdahn kamehlele me neirail seri lelepeko pahn pousehlahte doadoahngki padahk kan en Paipel oh ale kapai kan sang Siohwa pwehki met. En pahpa nohno ara kin aktikitik ni ara kasalehda ara pwoson oh koapworopwor ele kak wia kamwahu ong neira seri kan me laudlahr. Sises uhdahn kin ketin kesempwalki en Mery eh kin utung ih nan sapwellime doadoahk kan mwurin mwo.

“RIE OHL AKO SOHTE PWOSON SISES”

Pwuhken Rongamwahu ko sohte nohn koasoia duwen Mery erein sounpar siluh elep me Sises ketin wia sapwellime doadoahk en kalohk. Tamataman me ele ih liohdi men, nohno men me ele nah seri kan saikinte laudla oh kin mihmihte reh. Eri kitail kak wehwehki ma e sohte kak iang Sises ni eh ketin kalokalohk nan arail wasao. (1 Timoty 5:8) Ahpw e kin pousehlahte doudouloale dahme e sukuhlki duwen Mesaia oh kin iang towehda mihting kan nan arail sinakokeo nin duwen eh peneineio kin kalapw wia.​—Luk 2:19, 51; 4:16.

Mwein Mery iang mwomwohd nan pokono ni ahnsou me Sises ketin mahsen nan sinakokeo nan Nasaret. E uhdahn perenkihda ni eh rong nah ohlo mahsanih me kokohp me pid duwen Mesaia me kokohpda sounpar epwiki kei mwoweo pweidahr reh ni ahnsowo. Ahpw Mery pil pwunodki en kilang me mehn Nasaret ko sohte pwungki nah ohlo. Re pil song en kemehla.​—Luk 4:17-30.

Pil ehu me kapwunode ih iei mwomwen nah pwutak teiko ar kilangwohng Sises. Kitail sukuhlki sang nan Sohn 7:5 me rien Sises pwutak pahmeno sohte ahneki pwoson duwehte arail nohno. Wasao mahsanih: “Rie ohl ako sohte pwoson Sises.” Ahpw me pid rien Sises serepein riemeno, Paipel sohte mahsanih duwen ara pwoson. * Mendahki met, Mery esehla duwen kansensuwed en kousoan nan peneinei ehu me arail pwoson wekpeseng. E anahne nantihong en kasalehda toupahrek ni eh kolokol eh lelepek ong padahk mehlel oh ni ahnsowohte sewese eh peneinei ren wekidala arail madamadau ni ahl me sohte lemei de kahrehda akamai.

Mie ehu pak me kisehn eh peneineio, iangahki rien Sises pwutak ko kohieilahng “pwe re en ale oh apwalih” Sises. Aramas akan kin ndinda “me e iahkalahr.” (Mark 3:21, 31) Mery sohte iang ahneki madamadau wet ahpw e iang nah pwutak ko kohla. Mwein e kasik me nah pwutak ko pahn sukuhlki mehkot me pahn sewese irail en kalaudehla arail pwoson. Met wiawi? Mendahki Sises ketin wiahda manaman kapwuriamwei kei oh ketin padapadahngki padahk kaselel kan, nein Mery pwutak ko sohte pwosonla. Ia duwe, Mery kin tihwohkihla eh medemedewe dahme pahn kak kamwakid mohngiong en nah pwutak ko pwe irail en pwosonla?

Ke kin kousoan nan peneinei ehu me amwail pelien lamalam wekpeseng? Ke kak sukuhlki mehkot laud sang ahn Mery pwoson. Mery sohte uhdihsang eh sewese tohn eh peneineio. Ahpw e mweidohng ren kilang me eh pwoson kin kihong ih peren oh popohl. Oh e pil kin utungada nah ohl lelepeko. Ia duwe, e kin loaloidkihda Sises? Mie pak me e mentehno Sises en ketikette rehn eh peneineio? Ma ei, e kin kak powehdi eh pepehm. En utungada oh pil kangoange Sises wia pwais kaselel ehu ong ih. Ia duwe, ke kak sewese noumw seri kan ren mwohneki Koht nan arail mour?

“NSENSUWED LAUD PAHN KAUWEHLA KUPWUROMWIEN, RASEHNG KEDLAHS KENG PWOAT”

Mery ale ketingpen eh pwoson Sises? Siohwa kin ahnsou koaros ketin katingih irail kan me kin pwoson, oh iei me e ketin wiahiong Mery. (Ipru 11:6) Nna song medewehla ia en Mery pepehm ni eh kin rong nah ohlo mahsen de pil rong dahme aramas akan kin ndahki sapwellime padahk kan.

Ia duwe, karasaras kan me nah ohlo ketin doadoahngki kin katamandohng Mery ahnsou me Sises wie kekeirda nan Nasaret? Ni Sises eh mahsanih duwen lih emen eh koahkoa nan imweo pwehn diar nah mwohni silpero, kepekepel pilawa, de isikada lamp ehu oh kihdiong nan dewe, Mery kin medewehda ahnsou me kisin pwutako Sises kin mihmihte limwah ni eh wiewia eh doadoahk kan? (Luk 11:33; 15:8, 9; 17:35) Ia duwe, Mery tamanda ahnsou me e kilang Sosep kasukuhlih mwahnakapwo Sises duwen eh pahn wiahda mehn wisik ehu me sohte pahn kamedekihala mahn akan ni ahnsou me e rong Sises mahsanih me sapwellime mehn wisiko me mengei oh audepe kan marahra? (Madiu 11:30) Mery uhdahn perenki doudouloale pwais kaselel me Siohwa ketikihong ih, me iei en apwalihada oh kasukuhlih nah pwutako me pahn wiahla Mesaiao. E ahneki peren laud ni eh kin rongorong Sises, sounpadahk me keieu lapalap, me kin doadoahngki soahng kan me aramas kalapw kilang de doadoahngki oh wiahkihla mehn kasukuhl keieu mwahu kei ong irail.

Ahpw Mery kin aktikitik. Sohte pak ehu me nah ohlo ketin kawauwih ih de mwomwen kaudokiong. Erein Sises ketin kalokalohk, emen lih sang nan pokono nda me meid pai lih me naitikidi Sises. Ahpw Sises ketin sapeng mahsanih: “Iei, ahpw irail kan me kin rong mahsen en Koht oh kapwaiada, iei irail me paisang mehlel!” (Luk 11:27, 28) Oh ni ekei sang nan pokono ar patohwanohng Sises me rie pwutak ko oh ineo mihmihseli wasao, e mahsanihong irail me irail me pwoson iei irail me uhdahn rie oh ine. Mery sohte nsensuwedkihla met, ahpw e wehwehki sapwellimen Sises mahsen ko. Sises kin ketin kesempwalki irail me kin kapwaiada kupwuren Koht laudsang irail me sohte kin.​—Mark 3:32-35.

Kitail sohte kak wehwehki nsensuwed me Mery ahneki ahnsou me e kilang nah ohlo lokolok oh pwoula ni tuhkehn kalokoloko. Wahnpoaron Sohn, me iang kilang Sises eh ketin kamakamla, ntingihedi mwuhr duwen dahme wiawi. Ni ahnsowo, Mery wie kesikesihnen mpen tuhkehn kalokoloko. Sohte me kak irehsang eh pahn kesikesihnen rehn nah ohlo lao eh pwoula. Sises mahsanihada ih, oh mendahki e uhdahn weirek, e mahsanihong sapwellime wahnpoaron kompoakeo Sohn en apwalih ineo. Pwehki rien Sises pwutak ko saikinte pwosonla, Sises sohte ketin mweidohng irail en apwalih Mery, ahpw e ketikihong emen sapwellime tohnpadahk ko pwukoa wet. Eri Sises ketin kasalehda ia uwen kesempwal en emen me pwoson en apwalih eh peneinei, ahpw mehlel ma e pidada arail anahn en esehla Koht.​—Sohn 19:25-27.

Ni Sises eh ketin pwoula, Mery kehnda nsensuwed laud me rasehng kedlahs keng pwoat me kokohpda mahso. Mwein kitail sohte pahn wehwehki soangen nsensuwed wet. Oh mwein kitail sohte pil pahn wehwehki peren laud me e ahneki rahn siluh mwuri. Mery esehda manaman me keieu lapalap ni Sises eh ketin iasada. Eh peren pil laudla ni Sises eh ketin pwarohng nah pwutak teio, Seims, kelehpw mwohn eh pwarohng wahnpoaron ko. (1 Korint 15:7) Sises eh ketin pwarohng Seims ele kamwakid ih oh pil rie pwutak teiko. Kitail sukuhlki me mwuhr re kamehlelehla me Sises iei Krais. Sohte pwand, irail iang arail nohno “poaden kapakap” ni mihting en Kristian ko. (Wiewia 1:14) Meh riemen sang rien Sises ko, Seims oh Sud, iang ntingihada pwuhken Paipel.

Kitail wadek kaimwiseklahn koasoipen Mery ahnsou me e iang nah pwutak ko wie kapakap. Met inenen konehng. E wiahda mehn kahlemeng uhdahn mwahu ong kitail. Pwehki eh pwoson, e powehdi nsensuwed me lelohng ih rasehng kedlahs keng pwoat oh mwuhr alehdi keting laud ehu. Ma kitail alasang eh pwoson, kitail pil pahn powehdi sohte lipilipil soangen nsensuwed laud me sampah wet kak kahrehiong kitail. Oh kitail pahn alehdi keting kan me laudsang dahme kitail kak medewehda.

^ Mwurin Sosep eh iang pwarada ahnsou me Sises sounpar 12, pwuhken Rongamwahu ko sohla koasoia duwen ih. Mwurin mwo, pwuhken Rongamwahu ko koasoiahte duwen Mery oh nah seri teiko. Mie ehu pak me aramas ako kahdaneki Sises “nein Mery” ahpw Sosep sohte iang pidada.​—Mark 6:3.

^ Sosep kaidehn uhdahn ahn Sises pahpa. Eri pwutak pahmeno oh serepein riemeno kaidehn uhdahn rien Sises.​—Madiu 1:20.